Yhdysvaltain talousromahdus 2008

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yhdysvaltain talousromahdus 2008 oli vakava taloukriisi Yhdysvalloissa. Siihen liittyi pankkien lamaantuminen. Työttömyys lisääntyi ja teollisuustuotanto pieneni. Sen seurauksena puhkesi asuntolainakuplan myötä Subprime-kriisi. Tämän mukana muutkin maailman maat joutuivat lamaan. Tilanteen korjaamiseksi vuoden 2008 lopussa säädettiin erityinen asetus, Emergency Economic Stabilization Act of 2008, jolla valtio pyrki estämään pankkien konkursseja lunastamalla tuottamattomia lainoja veronmaksajien rahoilla.[1]

Kriisin alussa puhkesi asuntolainakupla: selvisi, että pankit olivat luotottaneet asunnonostajia ylisuurilla lainoilla pankkien voittojen kasvattamiseksi.[2] Vuonna 2009 julkaistun Deutsche Bankin arvion mukaan vuonna 2011 joka toisen yhdysvaltalaisen asunnonomistajan maksamatta oleva asuntolaina on suurempi kuin heidän ostamansa asunnon arvo.[3] Liittovaltio otti 7. syyskuuta 2008 haltuunsa kaksi suurta asuntolainoittajaa, Fannie Maen ja Freddie Macin.[2]

Monet kansalaiset menettivät asuntonsa ja työttömien osuus nousi ennätykselliseen kymmeneen prosenttiin.[4]

Monissa Yhdysvaltojen kaupungeissa tyhjien ja hylättyjen asuntojen määrä kasvoi ennennäkemättömiin mittoihin. Jopa 5,4 miljoonaa asuntoa on tyhjillään maksamattomasta asuntolainasta johtuvan pakkolunastuksen vuoksi.lähde?

Talousromahdus on myös korostanut taloudellisen epätasa-arvon merkitystä Yhdysvalloissa. Yhdysvaltain maatalousministeriön vuonna 2009 tekemän tutkimuksen mukaan joka kuudes amerikkalainen näkee ajoittain nälkää. Nälän pohjimmainen syy Yhdysvalloissa on köyhyys, mikä näkyy perustarpeiden kuten ruoan, suojan ja terveydenhuollon puutteena.[5]

Lama vaikutti laajasti yhteiskunnan eri aloilla. Etenkin Yhdysvaltojen vanhakantainen autoteollisuus koki kovia ja on konkurssin partaalla.

Kriisin seurauksena Yhdysvallat velkaantui pahasti. Sen valtionvelka ylitti toista kertaa historiassa sata prosenttia bruttokansantuotteesta.[6]