Viipurin synagoga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viipurin synagoga
Gerhard Sohlbergin alkuperäinen piirustus vuodelta 1905.
Gerhard Sohlbergin alkuperäinen piirustus vuodelta 1905.
Sijainti Kalevankatu 31, Viipuri
Koordinaatit 60.70801°N, 28.764117°E
Seurakunta Viipurin juutalainen seurakunta
Rakentamisvuosi 1910
Suunnittelija Gerhard Sohlberg, Viktor Riihelä
Materiaali puu
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Viipurin synagoga oli Viipurin juutalaisen seurakunnan synagoga, joka sijaitsi Viipurissa Kalevan kaupunginosassa. Se oli yksi kolmesta Suomeen rakennetusta synagogasta. Vuonna 1910 valmistunut rakennus tuhoutui talvisodan pommituksissa.

Viipurin juutalaiset muodostivat seurakunnan vuonna 1872 ja Viipurin juutalaisella seurakunnalla oli vuosisadan alkupuolella vajaat 250 jäsentä.[1] Seurakunta virallistettiin vasta 1918, kun Suomen itsenäistyttyä hyväksyttiin laki juutalaisten kansalaisoikeudesta. Viipurin juutalaisella yhteisöllä oli ollut synagogana käytetty rakennus tai huone ainakin jo vuonna 1861 Punaisenlähteentorin lähellä ja muutamaa vuotta myöhemmin venäläisessä kasarmirakennuksessa. Vuodesta 1876 rukouspaikka sijaitsi Kalevankatu 31:ssa Kalevan (aikaisemmin Aninan) kaupunginosassa. Vuonna 1904 tälle seurakunnan omistamalle tontille päätettiin rakentaa uusi kivinen asuinrakennus rabbiinille. Suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu; seurakunta ilmeisesti halusi oikean synagogan sekä tilat koululle.[i] Seuraavana vuonna suomalainen arkkitehti Bruno Gerhard Sohlberg teki piirustukset kaksikerroksisesta synagogasta ja koulurakennuksesta sen taakse. Ilmeisesti koristeellinen, itämaishenkinen, korkealla kupoliin päättyvällä tornilla varustettu kivirakennus oli liian kallis seurakunnalle. Lopulta viipurilainen rakennusmestari Viktor Riihelä teki piirustukset Sohlbergin suunnitelman pohjalta yksinkertaisemmasta ja edullisemmasta hirsirunkoisesta rakennuksesta, josta koulun tilat jätettiin pois. Rakennuksen muoto ja ulkoasu torneineen säilyi, mutta koristeellisista yksityiskohdista luovuttiin. Synagoga otettiin käyttöön 1910.[2]

Vuonna 1928 seurakunta palkkasi Viipurin tunnetuimman arkkitehdin Uno Ullbergin suunnittelemaan uuden synagogarakennuksen puisen rakennuksen tilalle. Luonnosten julkisivu oli pelkistetyn klassisistinen, alkava funktionalismi näkyi hillityissä yksityiskohdissa.Ullbergin suunnitelma ei kuitenkaan johtanut rakennustöihin, ilmeisesti se oli liian kallis pienelle seurakunnalle. Sen sijaan seuraavana vuonna olemassa olevaan synagogarakennukseen tehtiin korjaus- ja muutostöitä. Viipurin synagoga tuhoutui täydellisesti talvisodan ensimmäisen päivän pommituksissa 30. marraskuuta 1939.[3]


  • Helsingin synagoga
  • Turun synagoga
  • Hartikainen, Jukka 1998. Viipurin juutalaisen yhteisön vaiheita. Helsinki: Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran toimitteita 12. Toim. Jaakko Paavolainen. Helsinki: Lappeenrannan Kirjapaino Oy 1998.
  • Uno Ullberg, Viipurin arkkitehti. Toim. Netta Böök ja Kari Immonen.Uno Ullberg -seura & Arkkitehtuurimuseo, Helsinki 2020.
  1. Juutalaiset Suomessa. Turun juutalainen seurakunta. Viitattu 5.11.2014.
  2. KV22 : Tontti 35 (kuvatekstit). VirtuaaliViipuri 1939. Web Archive 2016. Viitattu 20.6.2021.
  3. Synagogat. Fenno Judaica. Viitattu 5.11.2014.