Viikin ympäristötalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viikin ympäristötalo
Osoite Viikinkaari 2, 00170 Helsinki
Sijainti Viikin tiedepuisto
Koordinaatit 60°13′30.11″N, 25°57′33″E
Rakennustyyppi toimistorakennus
Valmistumisvuosi 2011
Suunnittelija Kimmo Kuismanen
Käyttäjä Helsingin yliopisto
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Viikin ympäristötalo (myös Helsingin ympäristötalo) on syyskuussa 2011 valmistunut rakennus Helsingin Viikissä, osoitteessa Viikinkaari 2. Ympäristötalo on viisikerroksinen ja sen bruttoala on vajaat 6 800 neliömetriä. Talon sanotaan olevan Suomen vähiten energiaa kuluttava toimistorakennus: kulutus on alle puolet siitä, mitä saman kokoinen rakennus tavallisesti kuluttaa. Sininen rakennus on arkkitehti Kimmo Kuismasen käsialaa.[1][2]

Rakennusta käyttävät Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto.[2] Maaliskuussa 2018 kerrottiin, että kaupungin ympäristöpalvelut muuttaa rakennuksesta pois kesällä 2020 siksi, että Helsinki keskittää virastojaan Kalasatamaan rakennettavaan Kaupunkiympäristötaloon.[3]

Rakennuksen ympäristöystävällisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun kaupungin ympäristökeskuksen entisissä toimitiloissa vuonna 2008 hiilijalanjäljeksi oli laskettu 5,4 tonnia/työntekijä, Viikin ympäristötaloon muutettaessa 2011 päästiin lukemaan 3,2 tonnia/työntekijä. Vuonna 2015 hiilijalanjälki oli enää 1,07 tonnia/työntekijä eli 74 % vähemmän kuin vuonna 2008.[4]

Aurinkoenergia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennus tuottaa itse osan käyttämästään energiasta. Katolla ja kaksoisjulkisivulla olevien aurinkopaneelien teho on 60 kWp eli 20 % rakennuksen sähköntarpeesta. Paneelien yhteispinta-ala on 572 m2.[1] Esimerkiksi Helsingin Energian (Helen) Suvivilahden aurinkovoimalan teho on 340 kWp ja Kivikon aurinkovoimalan teho 850 kWp.[5] Vuoden 2015 keväällä ympäristötalo otti käyttöön sähkövaraston, jonka akkuihin varastoidaan rakennuksen aurinkopaneelien tuottamaa sähköä, jota voidaan käyttää sähköautojen lataukseen.[6]

Muut ratkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talon ja veden lämmitys hoituu kaukolämmön avulla. Rakennuksen jäähdytykseen ei kulu kuin kiertovesipumpun vaatima sähkö: jäähdytyksessä käytettävä vesi saadaan 25 porakaivosta, jotka ulottuvat 250 metrin syvyyteen. Myös eteläseinän aurinkopaneelit hillitsevät sisätilojen lämpökuormaa kesällä. Hiilidioksidipäästöjen minimointiin on pyritty muun muassa materiaalivalinnoilla sekä valamalla betonirunko paikan päällä.[2]

Rakennuksen pääjulkisivun puolella katolla pyörii neljä Windside-tuuliturbiinia, joista turvavalot saavat energiansa. Energiaa säätäviä ratkaisuja ovat myös etelään päin antava kaksoisjulkisivu, ikkunoiden lämpölasit, valaistusratkaisut sekä tavallista paksummat eristeet seinissä.[2]

Taideteos Puiden välinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Petri Eskelinen, Puiden välinen aika, 2012.

Rakennuksen pääsisäänkäynnin edustalla on Petri Eskelisen metallista ja lasista valmistettu taideteos Puiden välinen aika. Teoksen nimi viittaa puiden värinmuutokseen kesän vihreydestä ruskan punaisuuteen. Taideteoksen metallirakenteen sisällä on vihreitä, keltaisia, oransseja ja punaisia värilaseja.[1]

  1. a b c Viikin ympäristötalo – Suomen vähiten energiaa kuluttava toimistorakennus (Stadin ilmasto) Helsingin kaupunki. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 10.2.2017.
  2. a b c d Viikin ympäristötalo, Viikinkaari 2, Helsinki Green Building Council Finland. Arkistoitu 30.12.2017. Viitattu 10.2.2017.
  3. Jakonen, Jani: Kaupungin ympäristöpalvelut pois Viikistä – talo vasta kuusi vuotta vanha | Koillis-Helsingin Lähitieto www.lahitieto.fi. 7.3.2018. Viitattu 10.3.2018.
  4. Hiilineutraali ympäristökeskus 2015 3.8.2016. Helsingin kaupunki, ympäristökeskus. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 10.2.2017.
  5. Kuinka monta aurinkovoimalaa Helenillä on, missä ne sijaitsevat ja mikä niiden teho on? (Usein kysyttyä aurinkovoimaloista) Helen. Arkistoitu 11.2.2017. Viitattu 10.2.2017.
  6. Uutiset / Viikin ympäristötalon aurinkoenergia omaan sähkövarastoon (Uutta Helsinkiä) 27.5.2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.2.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]