Varareservi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Varareservi tarkoittaa Suomessa niitä asevelvollisia, jotka eivät ole vakinaisessa palveluksessa eivätkä kuulu reserviin. Varareservin entinen nimi on nostoväki.[1][2] Varareservi jaetaan kolmeen ryhmään:

  • I luokka, miehistö 50–60 ikävuoteen
  • II luokka, kutsunnoissa rauhanaikaisesta varusmiespalveluksesta ja reservistä toimivaltaisen lääkärin päätöksellä rauhan aikana vapautetut eli C- ja T-miehet tai naiset.
  • III luokka, kutsuntaikäiset, jotka eivät ole vielä astuneet varusmiespalvelukseen tai E-luokkaan määrätyt.[2]

Palveluskelpoisuus voidaan tarkistaa uudelleen mikäli tarpeellista.

Myös vapautetut ja aseistakieltäytyjät kuuluvat varareserviin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki 18–60-vuotiaat suomalaismiehet ovat asevelvollisia ja kuuluvat vähintään varareserviin, nekin jotka ovat suorittaneet vankeusrangaistuksen asevelvollisuudesta kokonaan kieltäytymisen vuoksi (totaalikieltäytyminen). Poikkeuksena ovat siviilipalvelusvelvolliset, jotka kuuluvat vähintään lisävarantoon, joka on siviilipalveluksen vastine varareserville. Viimeksi mainitutkin ryhmät voidaan liikekannallepanon tullen määrätä valmiuslaissa esitettyyn työhön. Jos kyseessä on yleinen liikekannallepano, varareservikin voidaan määrätä palvelukseen, joskin yli 50-vuotiaat vain eduskunnan suostumuksella.[3][4] Helsingin Uutisten mukaan siviilipalveluksen suorittaneita ei määrättäisi aseellisiin tehtäviin kriisiaikanakaan.[5]

Kriisin aikana reservistä vapautetut ovat todennäköisesti siviilin työvelvollisia omassa siviilityössään tai työ- ja elinkeinoviranomaiset osoittavat heidät muuhun sopivaan tehtävään valmius- ja puolustustilalakien mukaisesti, terveydentilasta riippuen, sillä palveluskelpoisuuden palauttaminen jo rauhan aikana on melko harvinaista.

200 000 hengen varareservi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 reserviin kuului 900 000 henkeä ja varareserviin 200 000 henkeä. Normaali Suomen sodanajan armeijan henkilömäärä laskettiin 230 000 henkeen aiemman 350 000 hengen sijaan.[6]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2008.
  2. a b Jyrki Kivelä: Nostoväestä varareserviin (pdf) Helsingin Reservin Sanomat 1/2009. Helsingin seudun reserviläispiiri. Arkistoitu 20.10.2020. Viitattu 11.6.2010.
  3. Asevelvollisuuslaki 28.12.2007/1438 (2 §, 86 §, 88 §, 118 §) Finlex. 29.12.2022. Arkistoitu 5.1.2024. Viitattu 10.2.2024.
  4. Siviilipalveluslaki 1446/2007 Finlex. Viitattu 17.4.2024.
  5. Kurki-Suonio, Ossi: Kymmenet jättivät armeijan reservin – vaikuttiko Ukrainan kriisi? Helsingin Uutiset. 29.5.2014. Arkistoitu 17.1.2015.
  6. Reserviläisiä muistutetaan sodanajan roolista Helsingin Sanomat. 10.4.2015.