Važa-Pšavela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Važa-Pšavela

Važa-Pšavela (georg. ვაჟა-ფშაველა; oik. Luka Razikašvili, s. 1861, Tšargali, k. 1915, Tbilisi) oli georgialainen runoilija. Hänen teoksensa kuvasivat maan vuoristoseutujen elämää ja maisemia.[1]

”Važa-Pšavela” oli Luka Razikašvilin taiteilijanimi, joka tarkoittaa kirjaimellisesti ”Pšavin jätkää”. Važa-Pšavela syntyi pieneen kylään Pohjois-Georgian vuoristoisessa Pšavin maakunnassa. Hän opiskeli Telavin, Gorin ja Tbilisin seminaareissa ja muutti sen jälkeen Pietariin, jossa hän opiskeli lakia. Palattuaan kotimaahansa hän toimi georgian kielen opettajana.[1]

Važa-Pšavelan runoissa eurooppalainen kirjallinen perinne yhdistyy Georgian vuoristoseutujen kansanrunouteen, ja monet niistä ovat nousseet maan kirjallisuuden klassikoiksi. Hänen tunnettuihin runoihinsa lukeutuvat esimerkiksi Aluda Ketelauri, Bakhtrioni, Stumar-Paspindzeli, Gogotur ja Apšina, Gvelistšamia, Eteri ja Mindia. Runot käsittelevät usein konflikteja yksilön halujen ja tunteiden ja yhteiskunnan vaatimusten välillä.[1]

Myös hänen veljensä suuntautuivat samalle alalle: Niko Razikašvili (1866–1927) oli runoilija ja Tedo Razikašvili (1869–1922) etnologi ja kansanrunouden keräilijä.[1]

  1. a b c d Vazha Pshavela Dictionary of Georgian National Biography. Arkistoitu 18.3.2009. Viitattu 15.9.2011.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]