Uusi realismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee taidesuuntausta. Uusi realismi on myös filosofinen koulukunta.
Jean Tinguely, Eos xk (3), 1965.

Uusi realismi (ransk. Nouveau Réalisme) (myös uusrealismi, uudet realistit, Nouveau Realisme tai Nouveaux realistes) on taidesuuntaus, jonka perustivat vuonna 1960 Ranskassa taidekriitikko Pierre Restany ja taidemaalari Yves Klein. Suuntauksen jäsenet pyrkivät saattamaan elämän ja taiteen lähemmäs toisiaan. He sanoivat näkevänsä maailman kuvana, josta ottavat osia ja sijoittavat ne osaksi teoksiaan. Dadaistien ja Marcel Duchampin antitaiteen tavoin uusrealistit pyrkivät käyttämään arkisia, tosielämän esineitä taiteessaan. Assemblaasin ja valmisesineiden käyttö oli tyypillistä uusrealisteille.

Uudet realistit olivat mannereurooppalainen vastine englantilaiselle ja amerikkalaiselle pop-taiteelle, joka oli syntynyt Englannissa 1950-luvun lopulla. Ryhmässä olivat Yves Kleinin lisäksi muun muassa Arman, François Dufrêne César, Christo, Raymond Hains, Martial Raysse, Mimmo Rotella, Daniel Spoerri ja Jean Tinguely ja myöhemmin Niki de Saint Phalle.

Uusrealistien taidetta nähtiin Suomessa ainakin Ars 69 -näyttelyssä. Pierre Restany kutsuttiin esitelmöimään Helsinkiin ja Arsissa olivat esillä ryhmästä Arman ja César. Manner-Euroopan pop-taiteen virtaukset eivät kuitenkaan herättänet voimakasta vastakaikua Suomen taiteessa, vaan täkäläisinä esikuvina pidettiin pikemminkin popin amerikkalaisia suuntauksia.

Uusrealistien muotokuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.