Unops

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Unops eli YK:n projektipalvelujen toimisto (engl. The United Nations Office for Project Services, UNOPS) on Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa toimiva itsenäinen toimisto, joka tarjoaa tukipalveluja YK:lle, YK:n jäsenvaltioille ja muille tahoille eri hankkeiden toteutuksessa muun muassa projektinhallinnan ja hankintojen sekä infrastruktuurihankkeiden kestävyyden kysymyksissä. Unops on toimeenpaneva järjestö, jonka toiminta voi liittyä kehitysyhteistyöhön, humanitaarisen apuun tai rauhanturvaamiseen. Unops toimii yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa ja rahoittaa itse toimintansa projekteistaan saamilla tuotoilla, keräämättä jäsenmaksuja jäsenvaltioilta tai vapaaehtoisrahoitusta.[1]

Unopsin päätoimisto sijaitsee Kööpenhaminassa. Unopsin vaikuttavuussijoittamisen ohjelmatoimisto (engl. Sustainable Investments in Infrastructure and Innovation, S3i) on perustamisestaan 2020 alkaen sijainnut Helsingissä. Vaikuttavuussijoittamisessa on tavoitteena saada sijoitustuottojen lisäksi aikaan myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia.[2]

Vuodesta 2014 Unopsin johtajana toimi norjalainen poliitikko Grete Faremo, mutta hän erosi tehtävästä toukokuussa 2022 YK:n pääsihteerin António Guterresin pyynnöstä The New York Timesin julkaistua artikkelin Unopsin toimintaan liittyvistä epäselvyyksistä ja väärinkäytösepäilyistä[2][3].

Helsingin-toimiston väärinkäytösepäilyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2021 Helsinkiin vasta perustetun ohjelmatoimiston johtaja, ukrainalainen Vitaly Vanshelboim pantiin kaikessa hiljaisuudessa syrjään, epäiltynä sisäisessä tarkastuksessa taloudellisista väärinkäytöksistä. Asia tihkui julkisuuteen maaliskuussa 2022 Manchesterin yliopiston emeritusprofessorin Mukesh Kapilan blogikirjoituksissa. Kapila pitää paljastuneita väärinkäytöksiä YK:n suurimpiin kuuluvina. Huhtikuussa Unops myönsi, että S3i-ohjelmatoimiston hankkeisiin sijoitetut rahat, yhteensä noin 63 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ovat vaarassa. Varoilla piti muun muassa rakentaa kehitysmaihin 1,3 miljoonaa edullista asuntoa, mutta mitään ei ole tapahtunut ja varat ovat kadoksissa.[2]

Suomen valtio rahoitti Helsingissä sijaitsevaa S3i-toimistoa pari vuotta yhteensä kymmenellä miljoonalla eurolla ennen kuin väärinkäytökset alkoivat tulla ilmi. Kesäkuussa 2022 Suomen ulkoministeriö kertoi harkitsevansa maksujensa takaisinperintää, mikäli ilmenee että kyse on ollut tarkoituksellisesta salailusta.[2] Suomi myös keskeytti loppuvuoden 2022 maksatukset lukuisille YK-järjestöille Helsingin ohjelmatoimiston johtoa koskevan väärinkäytösepäilyn vuoksi ja vaatii jokaisen rahoittamansa YK-järjestön toiminnan tarkastusta.[4]

Heinäkuussa 2022 Tanskan poliisi vahvisti saaneensa rikosepäilyistä rikosilmoituksen.[5]

  1. YK:n projektipalvelujen toimisto UNOPS Suomen YK-liitto. Arkistoitu 28.9.2022. Viitattu 8.6.2022.
  2. a b c d Mattinen, Johanna: Näin Suomi joutui YK-skandaalin keskelle Yle Uutiset. 5.6.2022. Viitattu 8.6.2022.
  3. Tvedt, Knut Are; Leraand, Dag & Lauritsen, Vibeke: Grete Faremo Store norske leksikon. 27.10.2021. Viitattu 5.3.2022. (uusnorjaksi)
  4. Mattinen, Johanna: Skandaalin keskiöön joutunut Suomi pysäytti noin 70 miljoonan euron tuet YK-järjestöille – vaatii jokaisen järjestön tarkastusta ennen tuen jatkamista Yle Uutiset. 16.6.2022. Viitattu 16.6.2022.
  5. https://yle.fi/uutiset/3-12536466

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]