Työ- ja elinkeinokeskus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Työ- ja elinkeinokeskus (lyhenne TE-keskus[1] tai te-keskus) oli työ- ja elinkeinokysymyksiin liittyviä viranomais-, neuvonta- ja kehittämispalveluja hoitanut Suomen valtionhallinnon alueorganisaatio, joka syntyi vuonna 1997 yhdistettäessä kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen alueyksiköt. Manner-Suomessa oli 15 työ- ja elinkeinokeskusta.

Te-keskusten organisaatiouudistuksen yhteydessä vuoden 2009 alussa virallinen nimi lyheni työ- ja elinkeinokeskukseksi sekä luovuttiin vanhasta kolmen ministeriön alaisesta osastosta, jotka olivat:

Te-keskukset lakkautettiin 2009 ja niiden tehtävät siirtyivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille.

Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Te-keskuksissa toimineet teknologian kehittämisosastot tarjosivat yrityksille ja tutkimusorganisaatioille Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen teknologia- ja asiantuntijapalveluja osana Tekesin verkostoa.[2]

Työ- ja elinkeinokeskusten tehtävänä oli pk-yritysten tukeminen ja neuvonta, yritysten teknologisten kehityksen edistäminen ja auttaminen vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, alueellisen työvoimapolitiikan toteuttaminen, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelu ja organisointi, maatalouden, maaseudun elinvoimaisuuden ja maaseutuelinkeinojen edistäminen, kalatalouden kehittäminen ja osallistuminen sekä vaikuttaminen alueen kehitykseen.

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 18.4.2014.
  2. Tekes (Arkistoitu – Internet Archive)