Slovenian sosialistinen tasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Socialistična republika Slovenija
Slovenian sosialistinen tasavalta
Slovenian sosialistisen tasavallan lippu Slovenian sosialistisen tasavallan vaakuna
lippu vaakuna

Osana Jugoslaviaa

Valtiomuoto sosialistinen valtio
osa  Jugoslavian sosialistinen liittotasavalta
Pääkaupunki Ljubljana
Pinta-ala
– yhteensä 20 246 km² 
Väkiluku 1 913 355
– väestötiheys 94,5 / km²
Historia
– Liitettiin Jugoslaviaan 19. helmikuuta 1944
– Itsenäistyi Jugoslaviasta 25. kesäkuuta 1991
Viralliset kielet sloveeni
Valuutta dinaari = 100 paraa (YUD)
Aikavyöhyke +1
Kansallislaulu Naprej zastava slave
Edeltäjä(t) Jugoslavian kuningaskunta
Seuraaja(t) Slovenia

Slovenian sosialistinen tasavalta, lyhenteeltä Slovenian ST (sloveeniksi Socialistična republika Slovenija, SR Slovenija, SRS) eli Slovenian kansantasavalta, lyhenteeltä Slovenian KT (sloveeniksi Ljudska republika Slovenija, LR Slovenija, LRS), vuosina (19451963) oli sosialistinen tasavalta osana Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa vuodesta 1944 vuoteen 1991. Ennen vuotta 1963 alueen nimi ollut Slovenian kansantasavalta. Vuonna 1990, kun alue oli edelleen osa Jugoslaviaa, Slovenian kommunistit sallivat muiden poliittisten puolueiden perustamisen, mikä johti valtion muuttumiseen demokraattiseksi.[1] 8. maaliskuuta 1990 Slovenian sosialistinen tasavalta poisti sanan ”sosialistinen” nimestään, jolloin siitä tuli Slovenian tasavalta, joka itsenäistyi 25. kesäkuuta 1991.

Itsenäistyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 1990 Slovenian sosialistisen tasavallan hallitus hyväksyi alueen perustuslakiin joitakin muutoksia, jotka mahdollistivat demokraattisen yhteiskuntajärjestyksen. Heti saman vuoden huhtikuussa pidettiinkin demokraattiset vaalit. Parlamenttivaalit voitti oppositio Jože Pučnikin johdolla. Samaan aikaan Milan Kučan, aiempi kommunistisen puolueen kansanedustaja, äänestettiin alueen presidentiksi. Kristillisdemokraattien Lojze Peterlesta tuli pääministeri, ja hän lopetti 45 vuotta kestäneen kommunistipuolueen hallinnon virallisesti. Tänä ajanjaksona Slovenia palautti vanhan lippunsa ja vaakunansa, mikä viittasi vahvasti alueen tulevaan itsenäistymiseen. Vanhan kansallislaulun, Naprej zastava slaven, tilalle oli tullut kappale nimeltä Zdravljica jo maaliskuussa 1990.

23. joulukuuta 1990 Sloveniassa pidettiin kansanäänestys itsenäisyydestä. Kansanäänestyksen äänistä 92,3 % kannatti Slovenian itsenäistymistä Jugoslaviasta. 25. kesäkuuta 1991 Slovenian parlamentti vahvisti alueen itsenäisyyden. Lyhyen 10 päivää kestäneen sodan jälkeen Slovenian armeija oli turvannut alueen itsenäisyyden. Pian tämän jälkeen muut valtiot alkoivat tunnustamaan Slovenian. Syntyi Slovenian tasavalta.

Jugoslavian lippu Jugoslavian tasavallat ja alueet
Bosnia ja Hertsegovinan sosialistinen tasavalta | Kosovon sosialistinen autonominen alue | Makedonian sosialistinen tasavalta | Slovenian sosialistinen tasavalta
Serbian sosialistinen tasavalta | Montenegron sosialistinen tasavalta | Kroatian sosialistinen tasavalta | Vojvodinan sosialistinen alue