Sadanta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sademäärä)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maapallon vuotuinen keskimääräinen sademäärä:
  0–300 mm
  300–500 mm
  500–700 mm
  700–1000 mm
  1000–2100 mm
  2100–4200 mm
  4200–6301 mm
  6301–8401 mm
  8401–10501 mm
  ei tietoa

Sadanta eli sademäärä mittaa alueelle tietyssä ajassa sateena pudonnutta vettä eri olomuodoissa. Sadantaan sisältyy vesi-, lumi-, räntä- ja raesade. Tyypillisesti mitataan 1, 6, 12 tai 24 tunnin sademäärää. Sademäärän mittaustarkkuuteen vaikuttavat oleellisesti seuraavat systemaattiset virhelähteet:

  • Tuulen aiheuttama virhe: vesipisarat ja etenkin lumihiukkaset voivat tuulisella säällä pudota mittarin ohi. Hyvillä sääasemilla sademittari on sijoitettu tuulettomaan paikkaan ja sen ympärillä on tuulisuojus, joka estää tuulta pöllyttämästä ja kinostamasta lunta mittarin ympärillä. Tuuli aiheuttaa sademääriin noin 10 %:n virheitä,[1] talvella jopa 50–75 %.
  • Haihtumishäviö: osa vedestä ehtii haihtua ennen kuin mittari tyhjennetään. Haihtumishäviö riippuu mittarin tyhjennysvälistä.[1] Haihtumishäviöksi on arvioitu kesällä noin yksi millimetri kuukaudessa.
  • Kostumishäviö: sademittarin kuivaan pintaan jäävä vesi, joka ei tule mitatuksi.
  • Interseptio: osa sateesta, ns. interseptio ei koskaan pääse maahan asti, koska se jää puiden lehdille tai muun kasvillisuuden pinnalle. Tavallisesti sademittaria ei aseteta keskelle metsää, mutta metsäalueen vesitaseen arvioinnissa interseption osuus on tärkeä.[2]

Sademäärä mitataan aina sulatettuina millimetreinä. Käytännössä mitataan astiaan kertyneen sateen tilavuus (tai massa) ja jaetaan se astian suuaukon pinta-alalla, jolloin saadaan vesipatsaan korkeus. Yksi milli sadetta on litra neliömetrille. Jos sade on tullut lumena, se sulatetaan tai punnitaan. Lumen vesiarvon mittaus on tärkeää esimerkiksi kevättulvia ennustettaessa.

Maan sadannan epätasainen jakautuminen johtuu mm. pinnanmuodoista, mannerten ja merten sijainnista ja ilmavirtauksista. Suuria sademääriä saadaan varsinkin pasaati- ja monsuunituulten alueilla sekä keskileveysasteilla. Korkeimmilla leveysasteilla sademäärät ovat erittäin pieniä, sillä kylmä ilma varastoi huonosti vettä. Etelämantereella sademäärät ovat jopa Saharan autiomaata vähäisempiä.[3]

Sadantaa voidaan mitata erilaisten sademittarien tai säätutkan avulla. Suomen sademäärän mittausverkossa on noin 350 sademittaria, joita ylläpitää Ilmatieteen laitos.lähde?

Pistemäisistä havainnoista voidaan laskea alueellinen keskiarvo useilla menetelmillä. Jos verkosto on tasaisesti jakautunut, keskiarvo voidaan laskea normaalin keskiarvon tapaan.[1] Jos sademittarit sen sijaan ovat epäsäännöllisten välimatkojen päässä toisistaan, voidaan soveltaa ns. Thiessenin monikulmiomenetelmää: sademittareiden lukemaa painotetaan pinta-aloilla, jotka saadaan piirtämällä vierekkäisten asemien yhdysjanojen keskinormaalit. Toinen tapa on piirtää sadannan samanarvonkäyrät eli isohyeetit ja painottaa mittareiden lukemia isohyeettien väliin jäävillä pinta-aloilla.lähde?

Suomessa sataa keskimäärin noin 660 mm vuodessa. Suomen sisällä Etelä-Suomessa sataa yleensä eniten ja Lapissa vähiten.[4]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]