Rostovin alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rostovin alue
Росто́вская о́бласть
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Rostovin alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Rostovin alueen sijainti Venäjän federaatiossa

Koordinaatit: 47.23°N, 39.7°E

Valtio Venäjä Venäjä
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Donin Rostov
 – suurin kaupunki Donin Rostov (1 089 851 as.)[1]
 – kuvernööri Vasily Golubev
Pinta-ala 100 800 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 4 277 976
Kielet venäjä
BKT (2010) 632 196,9 milj. RUB[2]
(eli 1,69 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 147 779 RUB,
noin 3 620 EUR[3] (eli 56 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)[4][5]
Symbolit
 – lippu Rostovin alueen lippu
 – vaakuna Rostovin alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 61, 161
 – ISO 3166 RU-ROS
donland.ru

Rostovin alue (ven. Росто́вская о́бласть, Rostovskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä Itä-Euroopassa Donin alajuoksulla Asovanmeren äärellä.

Rostovin alue rajoittuu luoteessa Voronežin alueeseen, koillisessa Volgogradin alueeseen, kaakossa Kalmukiaan, etelässä Stavropolin ja Krasnodarin aluepiireihin sekä lännessä Asovanmereen ja Ukrainaan. Alueen pinta-ala on 100 800 km².lähde?

Rostovin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon eteläosassa Donin alajuoksun ympärillä. Doniin laskevia jokia ovat muun muassa Donets ja Manytš. Alueen itäosaan ulottuu suuren Tsimljanskin tekojärven eteläpää. Lisäksi alueen eteläosassa on Veselyin tekojärvi.lähde?

Venäjän sisällissodan aikana alueella oli bolševikkeja vastustavien venäläisten muodostama Donin tasavalta, jonka bolševikit kuitenkin valtasivat ja liittivät Neuvostoliittoon. Toisessa maailmansodassa Saksa miehitti kesällä 1941 alueen länsiosan, mutta joutui perääntymään alueelta myöhemmin samana vuonna. Vuonna 1942 Saksa valloitti koko alueen. Neuvostoliitto valtasi alueen takaisin 1943.lähde?

Väkiluvun kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi 1959[6] 1970[7] 1979[8] 1989[9] 2002[10] 2010[1]
Väkiluku &&&&&&&&03311747.&&&&003 311 747 &&&&&&&&03831262.&&&&003 831 262 &&&&&&&&04080647.&&&&004 080 647 &&&&&&&&04308654.&&&&004 308 654 &&&&&&&&04404013.&&&&004 404 013 &&&&&&&&04277976.&&&&004 277 976

Suurimmat kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rostovin alueen kartta: Rostovin alueen suurimmat kaupungit ja muita piirikeskuksia (VL2010).

Alueen suurimmat kaupungit ja niiden asukasluvut vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan olivat Donin Rostov (1 089 851 as.), Taganrog (257 692 as.) ja Šahty (240 152 as.). Yli 50 000 asukkaan kaupunkeja ovat myös Volgodonsk (170 621 as.), Novotšerkassk (169 039 as.), Bataisk (111 856 as.), Novošahtinsk (111 087 as.), Kamensk-Šahtinski (95 306 as.), Azov (82 882 as.), Gukovo (67 268 as.), Salsk (61 312 as.) ja Donetsk (50 085 as.). Kooltaan 20 000-50 000 asukkaan kaupunkeja (2010) ovat Belaja Kalitva (Белая Калитва; 43 651 as.), Aksai (41 969 as.), Krasnyi Sulin (Красный Сулин; 40 866 as.), Millerovo (36 499 as.), Morozovsk (Морозовск; 27 642 as.), Zernograd (Зерноград; 26 842 as.), Semikarakorsk (Семикаракорск; 23 884 as.), Zverevo (22 411 as.) ja Proletarsk (Пролетарск; 20 267 as.).[1]

Vuonna 2002 väestöstä on venäläisiä 89 prosenttia (3 934 835), ukrainalaisia 2,7 prosenttia (118 486), armenialaisia 2,5 prosenttia (109 994), turkkilaisia 0,64 prosenttia (28 285), valkovenäläisiä 0,6 prosenttia (26 604) ja muita 4,54 prosenttia. Kansallisuuttaan ei ilmoittanut 0,02 prosenttia väestöstä. Kaikkiaan alueen väestö jakaantuu 157 etniseen ryhmään.lähde?

Rostovin alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Donin Rostov (ven. Rostov-na-Donu). Rostovin alueella on oma kuvernööri, hallitus ja lakiasäätävä kokous.lähde?

Rostovin alueen bruttokansantuote oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 632,2 miljardia ruplaa eli 1,69 prosenttia Venäjän federaation BKT:stä.[2] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa vain 147 800 ruplaa eli noin 3 620 euroa.[1][3] Se oli 56 prosenttia Venäjän keskiarvotasosta.[2]

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, elintarvike-, kevyt-, kemianteollisuus sekä rauta- ja värimetallurgia. Lisäksi louhitaan kivihiiltä. Maanviljely tuottaa viljaa, auringonkukan- ja sinapinsiemeniä, korianteria, vihanneksia, meloneja ja viinirypäleitä. Lisäksi valmistetaan viiniä.lähde?

Alueelta on rautatieyhteydet Ukrainaan, Kaukasiaan, Keski-Venäjälle ja Volgan seudulle. Asovanmerellä ja Donilla on laivaliikennettä ja Donin Rostovissa on tärkeä lentokenttä. Tärkeimmät satamat ovat Rostov-na-Donu, Taganrog, Ust-Donetski ja Azov.[11]

  1. a b c d e Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 12.12.2012. (venäjäksi)
  2. a b c Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
  3. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
  4. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  5. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  6. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.8.2014. (venäjäksi)
  7. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.8.2014. (venäjäksi)
  8. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.8.2014. (venäjäksi)
  9. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Tšislennost naselenija SSSR, RSFSR i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Neuvostoliiton tämänhetkinen väestö, Venäjän sosialistinen neuvostofederaatio ja sen osat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.8.2014. (venäjäksi)
  10. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Tšislennost naselenija Rossii i jejo territorialnyh jedinits po polu (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Venäjän ja sen osien tämänhetkinen väestö) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 9.8.2014. (venäjäksi)
  11. Atlas avtomobilnyh dorog. Rossija, sopredelnyje gosudarstva, Zapadnaja Jevropa, Azija. Pääosin 1:500 000, 1:1 500 000 ja 1:3 000 000. Moskova: PKO "Kartografija" & OOO "Sovremennaja škola", 2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]