Norjan lippu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norjan lippu vuosina 1821–1844 ja vuodesta 1899–.

Norjan lippu (norj. Norges flagg) on Norjan valtion virallinen lippu. Lippu on väriltään punainen, jossa on lipun reunoihin asti ulottuvana valkoisen reunuksen ympäröimä sininen risti. Sinivalkoinen risti on siirretty tankoa kohden, joten liehuvassa lipussa vapaa osa on pidempi kuin tankoon kiinnitetyt kolme muuta osaa. Tämä on erikoisuus, joka seuraa Tanskan lipun esimerkkiä ja on käytössä muissakin Skandinavian maissa, Suomessa ja monilla suomalaisilla vähemmistöillä, kuten ruotsinsuomalaisilla sekä suomalaisten sukukansoilla, kuten lyydiläisillä ja vepsäläisillä. Tanskan ja Ruotsin liput olivat ensin baneereja eli neliölippuja, mutta sittemmin Tanskan ja Ruotsin kuninkaat johtivat omaan käyttöönsä maansa lipusta version, jossa neliöstä liehureunalla erkani kolme kielekettä. Nämä liput varattiin vain kuninkaan tunnuksiksi, ja tavallinen kansa sai käyttöön suorakaiteisen lipun. Tanskan ja Ruotsin lipuista sitten muihin pohjoismaisiin ristilippuihin levisi se, että vaakasuorat sakarat ovat eri pituiset.

Norjan kansallis- ja merenkulkulippu (1844–1898), jossa on Ruotsin ja Norjan unionia symboloiva lisäke.
Norjan kansallislippu vuosina 1814–1821.
Norjan kielekkeinen valtiolippu

Aina 1500-luvulta lähtien vuoteen 1814 asti Norja oli osa Tanskaa, joten siellä käytettiin Tanskan lippua. Vuonna 1814 Norja oli hyvin lyhyen ajan itsenäinen, jona aikana käytettiin Tanskan lippua johon oli lisätty Norjan vaakunakuvio tangon puoleiseen yläkulmaan. Tämä lippu säilyi käytössä vuoteen 1821 saakka, vaikka Norja oli ollut personaaliunionissa Ruotsin kanssa vuodesta 1814 lähtien. Kuitenkin vuonna 1815 myös toinen molempien valtioiden yhdistelmälippu otettiin käyttöön. Kyseessä oli Ruotsin lippu, sillä lisäyksellä, että lipun tangon puoleisessa yläkulmassa oli punaisella pohjalla oleva valkoinen risti.

Samoihin aikoihin Fredrik Meltzer, Norjan suurkäräjien (Storting) jäsen, esitti erikoisesti norjalaisen lipun käyttöönottoa ja se virallistettiinkin vuonna 1821. Vuonna 1844 luotiin yhteinen tunnuskuvio, joka sijoitettiin lippujen tangonpuoleiseen yläkulmaan. Kuvion tarkoituksena oli symboloida kahden maan tasavartaista asemaa unionissa.

Kasvava tyytymättömyys unioniin Ruotsin kanssa johti vähitellen siihen, että suurkäräjät peruivat vuonna 1899 myös yhteisen tunnuksen käytön kauppalipussa ja merenkulkijoiden lipussa. Vuoden 1905 täydellisen itsenäisyyden jälkeen Norjassa myös sotalippu tuli käyttöön. Näin Fredrik Meltzer suunnittelema ja propagoima lippu tuli lopullisesti maan viralliseksi lipuksi.

Fredrik Meltzer oli valinnut lippuehdotukseensa kristillisen ristin, näin hän halusi seurata muiden pohjoismaiden perinteen mukaista esimerkkiä. Kuitenkin väreistä voidaan kertoa, että punainen, sininen ja valkoinen valittiin edustamaan demokratiaa. Nämä värit ovat esillä myös monien muiden maiden lipuissa (esimerkiksi Yhdysvaltojen, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Alankomaiden lipuissa).

Toisaalta Norjan lippu pohjautuu paljolti Tanskan lippuun, joka oli myös Norjan lippu vuoteen 1814 asti. Joidenkin näkemysten mukaan sininen risti voisi olla Ruotsin lipun vaikutusta.

Norjan liputuspäivät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lipun suhteet ja värit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan lipun viralliset suhteet ovat:

  • Leveys ja vasemmalta (tangon puolelta) oikealle: 6 – 1 – 2 – 1 – 12
  • Korkeus ylhäältä alas: 6 – 1 – 2 – 1 – 6 .

Värit ovat määritellyt Pantone-kartan mukaisesti:[1]

  • Punainen PMS 200 / #BA0C2F[2]
  • Sininen PMS 281 / #00205B.[3]