Maria Furuhjelm

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Marie (Maria) Lovisa Furuhjelm (o.s. Gripenberg, 26. tammikuuta 1846 Mustiala19. maaliskuuta 1916 Helsinki) oli suomalainen kansanvalistaja ja kirjailija. Hän käytti nimimerkkejä Maria ja -il-.

Maria Furuhjelmin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan Ulrik Sebastian Gripenberg ja Maria Lovisa Öhrnberg. Hänen sisariaan olivat Aleksandra Gripenberg ja Elisabeth Stenius-Aarneenkallio.

Furuhjelmin kirjallinen ura alkoi 18-vuotiaana, kun hän 1864–1865 julkaisi lastenkertomuksia turkulaisessa pennikirjastossa Pennibibliotek. Hän jatkoi kirjoittamista myös mentyään naimisiin 1874 Evon metsäopiston lehtori J. E. Furuhjelmin (k. 1901) kanssa. Furuhjelmin laajin teos on 1879 ilmestynyt romaani Skilda vägar, jota pidetään Suomen ensimmäisenä tyttökirjana.

Furuhjelm kiersi myös kansanvalistajana eri puolilla Suomea pitäen kansantajuisia esitelmiä kodinhoidosta, lastenkasvatuksesta ja naisasiasta. Hän kirjoitti 1890-luvulla näihin aihepiireihin liittyviä valistuskirjasia, joita julkaistiin Suomen Naisyhdistyksen yleishyödyllisessä kirjastossa ruotsiksi sekä Hilda Käkikosken kääntäminä suomeksi. Furuhjelm kirjoitti lisäksi artikkeleita sanomalehtiin ja kirjalliseen Excelsior-kalenteriin sekä Koti ja Yhteiskunta -lehteen.

  • Några ord till till Finlands mödrar. 1871 (suomeksi nimellä Neuvoja Suomenmaan äiteille, käännetty myös norjaksi)
  • Småstycken på prosa och vers för de unga af Maria och XXX. 1874 (proosateksti Maria Furuhjelm, runot Ida Castalia (Inez) Lindström (1845–1920))
  • Skilda vägar, romaani. 1879 (suomeksi nimellä Eri uria, 1904)
  • Kärfven, kertomuksia. 1883
  • Hvardagsliv. Skizzer från Nu och Förr. Edlund 1890 (nimimerkillä Maria)
  • Pastorskan och Tervola torp. Finsk kvinnoförening 1896 (nimimerkillä Maria, suomeksi nimellä Papinrouva ja Tervolan torppa, 1896)
  • Barnen i Tervola torp. Finsk kvinnoförening 1898 (nimimerkillä Maria, suomeksi nimellä Tervolan lapset, 1898)
  • Tervola trädgården. Finsk kvinnoförening 1900 (nimimerkillä Maria, suomeksi nimellä Tervolan puutarha, 1900)
  • Mietteitä maaseutuväestön siveellisyysoloista : kansalle kirjoitettu, Aikamme siveellisyyskysymyksiä 9. Yrjö Weilin 1905 (suomentanut Paavo Snellman)
  • Marian kansaisia kertomuksia. Kansanvalistusseura 1909
  • Tehtaan tytöt. Kansanvalistusseura 1912 (nimimerkillä Maria)
  • Kirjoitelmia kasvatuksesta, Maria Furuhjelmin jälkeenjättämien kirjoitusten mukaan koottu. WSOY 1916

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]