Maaselän kannas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maaselän kannas (ven. Maselgski perešejek) on Venäjällä Karjalan tasavallassa Äänisen pohjoisimman vuonon ja Seesjärven välissä oleva kannas.[1][2]

Maaselän kannas oli suomalaisten jatkosodassa valtaamista kannaksista pohjoisin. Se oli myös kaikkein lujiten linnoitettu.[3] Jatkosodan hyökkäysvaihe päättyi Maaselän kannaksen valtaukseen joulukuussa 1941.[4] Kannakselta piti kuitenkin vetäytyä kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alta viivyttäen ilman, että rakennettuja asemia olisi hyödynnetty tosissaan.[3] Suurhyökkäyksessä juhannuksen 1944 jälkeen taistelut levisivät koko rintamalle, kun neuvostoliittolaisten hyökkäys alkoi myös maihinnousulla Laatokan pohjoisrannalle Viteleeseen ja joukot tulivat myös Syvärin yli. Kun suomalaisten piti vetää joukkoja Itä-Karjalasta Karjalankannakselle, oli puna-armeijalla valtava ylivoima myös Maaselän kannaksen suunnassa, josta vetäydyttiin kohti Ilomantsia.[5] Joukkoja piti siirtää Maaselän kannakselta Karjalankannakselle, sillä sen puolustaminen nähtiin elintärkeänä, jotta Suomea ei valloitettaisi.[6]

Maaselän alueella taistelleille myönnettiin Maaselän ristejä (II AK / Maas. mr.). Sen oli oikeutettu saamaan jokainen Maaselän ryhmän (II AK:n) komentajalle suoraan alistetuissa joukoissa sekä ryhmä- tai armeijakuntajoukoissa ja hallintoelimissä palvellut. Myös 4. Divisioonan muistoristejä jaettiin Maaselän kannaksella taistelleille. Nauhaan kuuluva solki osoittaa, onko sen kantaja taistellut Maaselän kannaksella.[7]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koskimaa, Matti: Karhumäestä Ilomantsiin – II armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944. Helsinki: WSOY, 2000.