M. A. Castrénin seura

M. A. Castrénin seura
Perustettu	22. tammikuuta 1990
Päämaja	Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2, 00130 Helsinki
Jäsenet	312 (2021)
Puheenjohtaja	Maari Kallberg
Toiminnanjohtaja	Marja Lappalainen
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

M.A. Castrénin seura ry luo yhteyksiä ja edistää vuorovaikutusta suomalaisten ja suomen sukukieliä eli uralilaisia kieliä puhuvien kansojen kanssa, tekee tunnetuksi näitä kansoja tukemalla niiden kulttuuripyrkimyksiä ja oman kielen kehittämistä nykyaikaisen viestinnän välineeksi. Nimensä seura on saanut Matias Aleksanteri Castrénilta (1813–1852), uralilaisten kielten tutkimuksen, etnografian ja kenttätyömatkojen uranuurtajalta.

Seura toimii valtionavun turvin. Seuran asioista päättää yhdeksänhenkinen hallitus, jossa ovat edustettuina kirjallisuus, kulttuuri, media, musiikki, tiede sekä opetus- ja museoala.

M. A. Castrénin seura on kansalaisjärjestö, jonka jäseneksi voivat liittyä kaikki sukukansoista kiinnostuneet yksityishenkilöt ja yhteisöt niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Historia

Perustaminen

M. A. Castrénin seura perustettiin 22. tammikuuta 1990 Helsingissä. Perustamisen taustalla oli 1980-luvun lopulla alkanut Venäjän ja Itä-Euroopan murros, joka mahdollisti Suomen ja Venäjällä asuvien uralilaisten kansojen väliset yhteydet uudella tavalla.

Vastuualueet

Vuosina 1994–2012 seura toimi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman sukukansaohjelman koordinoivan neuvottelukunnan koollekutsujana ja ohjelman vastuullisena toteuttajana. Sukukansaohjelman pääkohtia olivat opetus- ja media-alan yhteistyö, henkilövaihto, tutkimusyhteistyö, museo- ja kirjastoalan yhteistyö sekä kulttuurivaihto. Vuodesta 2013 lähtien ministeriö on hallinnoinut hakumenettelyä, ja M. A. Castrénin seuralle on delegoitu suomalaisille toimijoille suunnattujen hankekohtaisten apurahojen hakumenettely. Myös seura itse saa avustuksia opetus- ja kulttuuriministeriöltä: vuonna 2018 ministeriön myöntämä toiminta-avustus oli 85 000 euroa, jonka lisäksi ministeriö myönsi seuralle 45 000 euron erityisavustuksen suomalais-ugrilaisiin yhteistyöhankkeisiin Venäjällä ja 80 000 euron erityisavustuksen kotimaan hankkeisiin. Seuran jäsenmaksujen tuotto oli noin 3 600 euroa.

Toimitilat ja jäsenet

M. A. Castrénin seuralla on ollut Suomalais-Ugrilaisen Seuran kanssa jaettu, Tieteellisten seurain valtuuskunnalta vuokrattu ja Alfred Kordelinin säätiön omistama tila Mariankatu 7 A:ssa. Nykyisin M. A. Castrénin seura toimii Helsingissä osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2. Vuoden 2018 lopussa seurassa oli 380 jäsentä, joista 10 oli yhteisöjäseniä, 107 ainaisjäseniä ja 91 ulkomaisia jäseniä. Seuran puheenjohtajana on toiminut vuodesta 2018 lähtien Maari Kallberg. Vuonna 2019 jäseniä oli 334 jäsentä, joista yhteisöjäseniä 10, ainaisjäseniä 107 ja ulkomaisia jäseniä 94. Vuonna 2021 jäseniä oli 312. Seuran toiminnanjohtajana on Marja Lappalainen. Seuran jäsentiedote ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Toiminta

Seura on avustanut uralilaisilla kielillä julkaistavan kirjallisuuden, niin oppikirjojen kuin kaunokirjallistenkin teosten julkaisemista sekä avustanut omakielisten lehtien tilaamista kouluihin, kirjastoihin ja lastentarhoihin. Lisäksi seura on avustanut lehtitoimitusten ja kansalaisjärjestöjen laitehankintoja. Suurin osa kansalaisjärjestötuesta on kohdennettu kulttuuritapahtumien ja kongressien järjestämiseen.

Seura on tukenut radio- ja televisioyhtiöitä avustamalla niitä omakielisten ohjelmien, etupäässä kielikurssien, toteuttamisessa. M. A. Castrénin seura on jakanut käännös-, kirjallisuus- ja journalistipalkintoja. Suomessa on järjestetty erityisiä koulutustilaisuuksia kansallisilla kielillä työskenteleville radio- ja televisiotoimittajille, oppikirjantekijöille sekä kansalaisjärjestöjen edustajille.

Seura on järjestänyt stipendiaattivaihtoa Suomen ja Marin tasavallan välillä. Seura järjestää vuosittain sukukansapäivän tapahtuman sekä muita jäsentilaisuuksia. Suurimmat seuran järjestämät tapahtumat ovat olleet Uralilainen kirjallisuuskonferenssi ”Kieli on kotimaani” vuonna 1991, Marin kulttuuripäivät vuonna 1993 ja XI kansainvälinen suomalais-ugrilainen kirjallisuuskongressi ”Kirjallisuus käännekohdassa” vuonna 2010. Seura ylläpitää Matias-kirjastoa, jossa on noin tuhat nimikettä, jotka käsittelevät suomalais-ugrilaisisia kansoja ja kieliä.

Seura järjestää myös esitelmätilaisuuksia, teematapahtumia ja kulttuurimatkoja. Seura tarjoaa aineistoja erityisesti äidinkielen opetukseen, esimerkiksi kiertonäyttelyitä, videoita ja äänitteitä. Se toimii asiantuntijana ja yhteyksien välittäjänä suunniteltaessa kulttuuri- ja opetusalan yhteistyöhankkeita sekä asiantuntijavaihtoa. Seuran toteuttama sukukansoja ja -kieliä käsittelevä verkkotietopaketti www.ugri.net palvelee kaikkia uralilaisista kansoista yleistietoa tarvitsevia.

M. A. Castrénin seura myös avustaa jäsenistöään, viranomaisia, tiedotusvälineitä, kouluja ja muitakin tahoja tiedonvälityksessä ja aineistohankinnassa sekä antaa asiantuntijalausuntoja toimialaansa liittyvissä kysymyksissä.

Katso myös

• Sukukansojen ystävät

Aiheesta muualla

• M. A. Castrénin seura
• Uralilaiset kielet ja kansat M. A. Castrénin seuran hallinnoima verkkotietopaketti uralilaisista kielistä ja kansoista