Löyly

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuumaa höyryä saunassa. Löyly on myös yleinen sauna ja ravintola Helsingissä.
Löyly

Löyly on saunan kuumalle kiukaalle heitetystä vedestä nouseva höyry, jonka lämmöstä nautitaan eli otetaan löylyä. Kun ihminen "hikoilee" löylyssä, kyse on pääasiassa iholle tiivistyneestä vedestä, ei hikoilusta.[1] Löylyn höyry lisää tilapäisesti ilmankosteutta sekä saa ilman kiertämään saunassa.[2]

Heitettäessä löylyä vesihöyry tiivistyy saunan kylmimpään kohteeseen eli ihmiseen ja vapauttaa tiivistyessään lämpöä ihon pinnalle.[3][4] Myös saunan lämpötilan koetaan nousevan, vaikka se kohoaa vain hetkellisesti lauteilla ja löylyjakson jälkeen laskee.[5]

Saunominen ja löylynotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neljä miestä nauttimassa löylystä saunan lauteilla Ilomantsissa 1936.

Astiaa, josta vettä kiukaalle heitetään, kutsutaan kiuluksi. Kiulu on perinteisesti puusta valmistettu pienehkö kimpiastia, jonka kimpilaudoista yksi on muita pidempi siten, että laudan yläpää muodostaa kädensijan. Saunomisessa löylyä otetaan yleensä useita kertoja. Hikoilun ja mahdollisen vastan vaikutuksesta kuolleet ihosolut sekä liat irtoavat ihosta. Löylykertojen lomassa voidaan virkistäytyä viileämmässä vilpolassa tai ulkoilmassa, uimalla tai jopa kierimällä lumihangessa. Löylykertojen päätteeksi peseydytään. Myös saunomisen jälkeen vilvoitellaan, jotta keho rauhallisesti palautuisi normaalitilaan.

Löylynotolla katsotaan yleisesti olevan rentouttava vaikutus. Suomalaisessa kansanperinteessä löylylle annetaan usein myös parantavia vaikutuksia. Löylyveteen voidaan lisätä eteerisiä öljyjä tai niitä voidaan asettaa kiukaalle astiassa. Höyrystyessään tuoksut leviävät löylyhuoneeseen.

Sanan etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Löyly-sanalle löytyy vastine useimmista suomalais-ugrilaisista kielistä. Läheiset, itämerensuomalaiset vastineet, esimerkiksi viron leil merkitsevät saunan löylyä, kaukaisemmat yleensä henkeä tai sielua. Yhteinen alkumuoto on ilmeisesti *lewl merkityksessä henki, henkäys tai sielu. Suomen kielessä löyly esiintyy kirjoitettuna jo Mikael Agricolan ajoista lähtien.[6]

Omituisesta tai hieman tyhmästä henkilöstä voidaan käyttää nimitystä löylynlyömä, mikä viittaa siihen, että hän on mahdollisesti ollut liian kauan tai liian kuumissa löylyissä.[7]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.