Kriisikunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kriisikunta on Suomessa sijaitseva kunta, jonka talous on epätasapainossa. Kriisikunnan kriteerit perustuvat lakiin, ja tarkkailun hoitaa valtiovarainministeriö.

Uudet kriteerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 voimaan tulleen uuden lain mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos[1]

  • kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa,[1] joka on neljä vuotta tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien[2].
  • tai jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa,[1]
  • tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot:[1]
  • kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia;[1]
  • kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti;[1]
  • asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla;[1]
  • konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.[1]

Näitä uusia kriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022, vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella[1]. Vuosina 2019–2021 käytetään aiemmin voimassa olleita kriteerejä[1].

Vanhat kriteerit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan lain mukaan kriisikunnaksi voitiin nimetä sellainen kunta:[3]

  • jonka vuosikate on negatiivinen
  • jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla
  • jonka taseessa on kertynyttä alijäämää (500 euroa tai enemmän asukasta kohti)
  • jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (vuonna 2013 noin 19,7 prosenttia)
  • jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia
  • jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia

Kunta saattoi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki ylläolevat kriteerit eivät täyttyneet, mutta alijäämä ylitti kahtena peräkkäisenä vuotena määrätyn rajan:

  • alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.

Kriisikunnat vuodesta 2004

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

selvennä

  • Vuonna 2009 Vihanti on täyttänyt kaikki kriisikunnalle asetettavat kuusi ehtoa.[5]
  • Haapajärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Pertunmaa ja Rääkkylä.[16]

Jos kunta päätyy kriisikunnaksi, niin valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee sille talouden tasapainottamisohjelman, joka käytännössä tarkoittaa säästöjä. Kunnalle saatetaan myös ehdottaa kuntaliitosta. Tällöin puhutaan valtion holhoukseen joutumisesta, sillä kriisikunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.

Arviointimenettelyn jälkeen esimerkiksi Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015 ja satakuntalainen Lavia liitettiin Poriin[12]

Valtio jakaa vuosittain taloudellisesti heikoille kunnille harkinnanvaraista tukea, jota 2010 jaettiin 20 miljoonaa euroa.

Kriisikuntien kohtalo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunta Kriisikuntana vuodet Seuraus
Askainen
Enontekiö
Haapajärvi 2021[19]–2022[16]
Hanko
Hartola
Honkajoki 2019[12]–2020[14] Kuntaliitos. Liittyi Kankaanpäähän vuoden 2021 alussa.[20]
Hyrynsalmi
Ii
Jalasjärvi 2013[8] Kuntaliitos. Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan kuntien yhteisestä päätöksestä vuonna 2016.[21]
Juankoski Kuntaliitos. Liitettiin Kuopioon vuoden 2017 alussa.
Jämijärvi 2017[11], 2020[14] Edelleen kriisikunta v. 2020
Karjaa
Kemi
Keminmaa
Kestilä
Kesälahti
Kitee
Konnevesi 2021[19]–2022[16]
Korpilahti
Kyyjärvi 2019[12]–2020[14], 2022[16] Edelleen kriisikunta v. 2020
Lapinjärvi 2020[14] Edelleen kriisikunta v. 2020
Lavia Kuntaliitos[22]. Valtioneuvoston päätöksellä Lavia pakkoliitettiin Poriin vuonna 2015[23][24].
Lehtimäki
Leivonmäki
Lemi 2023–[17]
Lohtaja Kuntaliitos. Talousvaikeuksiin ajautunut Lohtaja teki aloitteen kuntaliitoksesta, mikä johti siihen, että Lohtaja, Kälviä ja Ullava liittyivät yhdessä Kokkolaan vuoden 2009 alussa.[25][26]
Längelmäki
Muonio
Nivala
Oulainen
Pelkosenniemi
Pello
Perniö
Pertunmaa 2021[19]–2022[16], 2023–[18]
Pohja
Puolanka
Puumala Talous tasapainottui[27].
Raasepori
Rantsila
Rääkkylä 2021[19]–2022[16] Kumottu kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Rääkkylä pakkoliitettiin Kiteeseen vuonna 2017.[28] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi pakkoliitoksen ja Rääkkylä säilyi itsenäisenä.[29] Kriisikunnaksi 2021[19].
Siikajoki
Suolahti
Taivassalo
Tarvasjoki Kuntaliitos[22]. Valtioneuvoston päätöksellä Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015[12][24].
Teuva 2020[14] Edelleen kriisikunta v. 2020
Utajärvi
Utsjoki
Vaala
Vehmaa 2019–2022[30] Talous tasapainottui[30].
Vihanti
Vimpeli Talous tasapainottui.[28]
Vuolijoki
Västanfjärd Liittyi uuteen Kemiönsaaren kuntaan 2009
Ylivieska
Ähtäri jälleen 2017[31] Taloudellinen tilanne parani ja kriisikunta-asema poistui 2018[32].
  1. a b c d e f g h i j Säädökset alkuperäisinä: Laki kuntalain muuttamisesta 175/2019 finlex.fi. Viitattu 7.10.2019.
  2. Ajantasainen lainsäädäntö: Kuntalaki 410/2015 finlex.fi. Edita. Viitattu 7.10.2019.
  3. Sutinen, Teija: Kriisikunnan tunnistamiseksi on kuuden kohdan lista HS.fi. 19.7.2013. Arkistoitu 4.11.2014. Viitattu 4.11.2014.
  4. Lindqvist, Olli: Nivala, Haapajärvi ja Lavia uudet kriisikunnat Yle Uutiset. 11.6.2009. Viitattu 4.11.2014.
  5. Ilta-Sanomat 5.8.2010
  6. a b Valtiovarainministeriön julkaisema selvitysasiakirja[vanhentunut linkki]
  7. Asutko kriisikunnassa 5.6.2012. MTV3.
  8. a b Jalasjärvi putosi kriisikuntien joukkoon 3.6.2013. Yle. Viitattu 3.6.2013.
  9. Vimpeli ja Honkajoki vajosivat kriisikunniksi 9.6.2014. Yle. Viitattu 13.6.2014.
  10. Tässä ovat neljä uutta kriisikuntaa 3.6.2015. Yle. Viitattu 3.6.2015.
  11. a b Neljässä kunnassa alkaa kriisikunnan arviointimenettely 7.8.2017. Kuntalehti. Viitattu 9.8.2017.
  12. a b c d e Neljä kuntaa joutuu valtion kriisikuntamenettelyyn 31.5.2019. Yle. Viitattu 2.6.2019.
  13. Rantasalmi ei olekaan kriisikunta 6.6.2019. Warkauden Lehti. Viitattu 21.6.2019.
  14. a b c d e f Tuominen, Anni: Suomen kunnista kriisissä on nyt kuusi 3.6.2020. Iltalehti. Viitattu 7.6.2020.
  15. Marja Roiha, Juho Liukkonen: Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä ja Haapajärvi ajautuivat kriisikunniksi Yle. 28.5.2021. Viitattu 28.5.2021.
  16. a b c d e f Kunnat | Suomessa on edelleen liikaa pieniä kuntia, valtiovarainministeriöstä arvioidaan Helsingin Sanomat. 22.10.2022. Viitattu 22.10.2022.
  17. a b Valtio aloittaa Lemillä kriisikuntamenettelyn Yle Uutiset. 27.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
  18. a b Pertunmaalla käynnistyy kriisikuntamenettely – kuntaliitosselvityskin mahdollinen Yle Uutiset. 27.9.2023. Viitattu 27.9.2023.
  19. a b c d e Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä ja Haapajärvi ajautuivat kriisikunniksi – valtiovarainministeriö aloittaa arviointimenettelyn Yle Uutiset. 28.5.2021. Viitattu 22.10.2022.
  20. Laakso, Antti: Honkajoki liittyy Kankaanpäähän vuodenvaihteessa Yle Uutiset. 15.5.2020. Yleisradio. Viitattu 15.5.2020.
  21. Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  22. a b Neljä kuntaa joutuu valtion kriisikuntamenettelyyn Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  23. Valtioneuvosto päätti kolmen kriisikunnan yhdistymisistä Valtiovarainministeriö. Viitattu 19.11.2019.
  24. a b Hallitus: Jalasjärvi liitetään Kurikkaan Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  25. Kokkolan kuntaliitoksesta 10 vuotta: liitoskuntiin on satsattu selvästi enemmän rahaa kuin kantakaupunkiin Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2019.
  26. Kokkolan seudun kuntaliitos varmistui Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2019.
  27. Piskuinen Puumala oli suistumassa talouskriisiin ja pakkoliitokseen, nyt se laskee kuntaveroa jo kolmatta kertaa: “Lapsiperhe voi säästää lähes 500 euroa kuukaudessa” Yle Uutiset. Viitattu 19.11.2019.
  28. a b Valtioneuvosto päätti kriisikuntien yhdistymisistä Valtiovarainministeriö. Viitattu 19.11.2019.
  29. KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta Yle.fi
  30. a b Vehmaa ei ole enää kriisikunta – valtiovarainministeriö päätti arviointimenettelyn Yle Uutiset. 5.4.2022. Viitattu 22.10.2022.
  31. Ähtäri ja Teuva joutuvat kriisikuntamenettelyyn Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2020.
  32. Ähtäri jatkaa itsenäisenä Yle Uutiset. Viitattu 30.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]