Knut Hamsun

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Knut Hamsun
Knut Hamsun 1937
Knut Hamsun 1937
Henkilötiedot
Syntynyt4. elokuuta 1859
Lom, Gudbrandsdalen, Norja
Kuollut19. helmikuuta 1952 (92 vuotta)
Nørholm, Grimstad, Norja
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielinorja
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto (1920)

Aiheesta muualla
hamsunsenteret.no/en
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Knut Hamsun (4. elokuuta 1859 Lom, Gudbrandsdalen, Norja – 19. helmikuuta 1952 Nørholm, Grimstad, Norja) oli norjalainen kirjailija, joka lukeutuu tunnetuimpiin hahmoihin maansa kirjallisuuden historiassa. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1920.

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knut Hamsun (syntyjään Knud Pedersen) syntyi maaseudulla Lomissa Gudbrandsdalenissa Norjassa. Neljä vuotta myöhemmin köyhä perhe muutti Hamsunin enon maatilalle Nordlandiin pohjoisen napapiirin pohjoispuolelle. Yhdeksänvuotiaana Hamsun lähetettiin töihin toisen enonsa postitoimistoon, koska perhe oli velkaantunut. Hamsun työskenteli väkivaltaisen enonsa leivissä viiden vuoden ajan, kunnes sai käytyä koulunsa loppuun. Sitten hän pakeni enonsa luota ja alkoi etsiä töitä muualta.[1]

Kirjailijanura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamsun kierteli Pohjois-Norjaa ja teki sekalaisia töitä. Samalla hän kirjoitti. Ensimmäisen romaaninsa Den gaadefulde Hamsun julkaisi vuonna 1877, ja sitä seurasi seuraavana vuonna romaani Bjoerger. Kumpikin romaani on omaelämäkerrallinen ja kertoo Hamsunin kokemasta yksinäisyydestä ja turhautumisista.[1]

Hamsun palasi etelään vuonna 1879 ja meni töihin tietyömaalle. Hän kirjoitti ja luki paljon sekä luennoi kirjallisuudesta. Hamsun muutti vuonna 1882 Yhdysvaltoihin, mutta koska elämä siellä oli kovempaa kuin hän oli odottanut, hän palasi Norjaan kaksi vuotta myöhemmin.[1]

Hamsun otti Norjaan palattuaan käyttöön kirjailijanimen Knut Pedersen Hamsund, koska Hamsund oli hänen perheensä maatilan nimi. Painajalta jäi d-kirjain vahingossa pois Hamsunin artikkelista kirjailija Mark Twainista, joten hänet tunnettiin siitä lähtien Hamsunina.[1]

Seuraavina vuosina Hamsun jatkoi luennoimista ja palasi Yhdysvaltoihin tarkoituksenaan saada töitä raitiovaunun kuljettajana ja lehtimiehenä. Hän ei saanut Yhdysvalloissa kirjallista menestystä, joten hän muutti Amerikkaan pettyneenä Kööpenhaminaan Tanskaan vuonna 1888.[1]

Hamsunin ensimmäinen merkittävä romaani Nälkä (1890) toi hänelle mainetta uudenlaisena lahjakkuutena. Niihin aikoihin norjalainen kirjallisuus käsitteli lähinnä yhteiskunnallisia ongelmia, mutta Nälkä tarkasteli sen sijaan yhden miehen sisäistä mielenmaisemaa. Omaelämäkerrallinen tarina kertoo nälkää näkevästä kirjailijasta, joka odottaa menestystä. Hamsun hyödyntää romaanissaan sisäistä monologia, takaumia ja muita aikasiirtymiä, sekä kertomuksen katkaisevia fantasiajaksoja. Monet Hamsunin käyttämistä kirjallisista tekniikoista olivat tuohon aikaan lukijoille melko uusia.[1] Nälän on sanottu aavistelleen Franz Kafkan tulevaa tuotantoa, ja sen vaikutusta 1900-luvun kirjallisuuteen pidetään hyvin merkittävänä.[2]

Myös Hamsunin seuraavat romaanit kertovat lahjakkaista ja eristäytyneistä oman tien kulkijoista, joilla on vaikeuksia suhteissaan naisiin ja yhteisöihinsä. Tällaisia romaaneja ovat esimerkiksi Mysterier (1892), Pan (1894) ja Victoria (1898). Romaanien lisäksi Hamsun kirjoitti noihin aikoihin myös novelleja, esseitä, näytelmiä ja runoutta, joissa heijastuivat hänen uudenlaiset kirjalliset ajatuksensa.[1]

Hamsunin tyyli muuttui merkittävästi 1900-luvun taitteen jälkeen. Hän suuntasi katseensa yksilön sisäisestä toiminnasta tämän elinympäristöön, minkä seurauksena romaanit saivat kertojan ja muuttuivat tavanomaisemmiksi kertomuksiksi yhteiskunnasta. Hamsun arvosteli norjalaisia kaupunkeja ja kaupunkilaisia kulttuurisesta keskinkertaisuudesta ja yksilöllisyyden puutteesta. Maanviljelijänä työskennelleelle Hamsunille maa oli tärkeä voiman, vallan ja inspiraation lähde.[1]

Hamsun julkaisi 1900-luvun alussa sarjan humoristisia romaaneja, jotka kertoivat pohjoisen Norjan tavallisesta, koomisesti kuvatusta väestä, kuten Svaermere (1904), Benoni (1908) ja Rosa (1908). Romaanit Børn av tiden (1913) ja Segelfoss by (1915) ovat vakavampia talouskasvun ongelmien ja yhteisön hajoamisen kuvauksia. Hamsunin pääteos Maan siunaus (1917) kuvaa sitkeän maanviljelijän vaikeuksia ankaran luonnon armoilla, joka kuitenkin Hamsunin mukaan voi yksin tarjota ihmiselle henkisesti ja emotionaalisesti tyydyttävän elämän. Paljolti tämän romaanin ansiosta Hamsunille myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto.[1]

Vuosina 1927–1933 Hamsun julkaisi Elokuu-trilogian (Landstrykere, August ja Men livet lever). Romaanien päähenkilö August on vaelteleva muusikko, joka haastaa ihmisten käytännöt ja tavat.[1]

Natsivehkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamsunin maine kärsi toisen maailmansodan aikana, kun hän tuki Norjan natsimiehitystä. Hän jopa tapasi natsijohtaja Adolf Hitlerin ja lahjoitti Nobelin kirjallisuuspalkintonsa propagandaministeri Joseph Goebbelsille. Sodan jälkeen vuonna 1945 Hamsun pidätettiin ja asetettiin syytteeseen yhteistyöstä natsien kanssa. Oikeudenkäyntiä odotellessaan hän kirjoitti muistelmansa På gjengrodde stier (1949). Häntä pidettiin kykenemättömänä oikeudenkäyntiin, joten hän sai vain sakot, ja hänet vapautettiin. Hän kuoli kolme vuotta myöhemmin.[1]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Knut Hamsun ja puoliso kirjailija Marie Hamsun (o.s. Andersen) noin 1909.

Hamsunin puoliso oli kirjailija Marie Hamsun.[3]

Yhteydet Suomeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisista kirjailijoista Hamsun on vaikuttanut ainakin F. E. Sillanpäähän , Joel Lehtoseen ja Väinö Linnaan.[2] Hamsun asui jonkin aikaa Helsingissä ja tutustui sinä aikana muun muassa Albert Edelfeltiin, Akseli Gallen-Kallelaan ja Jean Sibeliukseen.[4] Hamsun muutti vaimonsa kanssa Helsinkiin marraskuussa 1898 ja lähti itään 8. syyskuuta 1899[5]. Hänen nimensä on Helsingin vuoden 1899 henkikirjassalähde?.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Den gaadefulde (julkaistu nimellä Knud Pedersen) 1877
  • Et gjensyn (julkaistu nimellä Knud Pedersen) 1878
  • Bjørger (julkaistu nimellä Knud Pedersen) 1878
  • Lars Oftedal (11 aiemmin Dagbladetissa julkaistua artikkelia) 1889
  • Fra det moderne Amerikas aandsliv 1889
  • Sult 1890
  • Mysterier 1892
  • Redaktør lynge 1893
  • Ny jord 1893
  • Pan 1894
  • Ved rigets port 1895
  • Livets spil 1896
  • Siesta (novelleja) 1897
  • Aftenrøde 1898
  • Victoria 1898
  • Munken vendt 1902
  • I æventyrland 1903
  • Kratskog (novelleja) 1903
  • Dronning Tamara 1903
  • Det vilde kor 1904 (runokokoelma)
  • Sværmere 1904
  • Stridende liv 1905
  • Under høststjærnen 1906
  • Benoni 1908
  • Rosa 1908
  • En vandrer spiller med sordin 1909
  • Livet ivold 1910
  • Den siste glæde 1912
  • Børn av tiden 1913
  • Segelfoss By 1915
  • Markens grøde 1917
  • Sproget i fare 1918 (artikkeleja)
  • Konerne ved vandposten 1920
  • Siste kapitel 1923
  • Landstrykere 1927
  • August 1930
  • Men livet lever 1933
  • Ringen sluttet 1936
  • Artikler i itvalg 1939
  • Paa gjengrodde stier 1949
  • Paa turne 1960 (julkaistu postuumisti)
  • Fra det ubevidste sjæleliv 1994 (julkaistu postuumisti)
  • Lurtonen 1995 (julkaistu postuumisti)

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • August, maapallonkiertäjä, suom. Aune Brotherus. WSOY, 1930
  • Elettyjä pikkuseikkailuja, suom. Timo Tuura. Karisto, 1909. - (Kirjallisia pikkuhelmiä; 20)
  • Haaveilija, suomensi Eino Cederberg. Loviisa: Kustannusoy. Kirja, 1919
  • Maan siunaus: romaani, suom. Huugo Jalkanen. Kustannusoy. Kirja, 1919 – 4.–5. p. WSOY, 1977 ISBN 951-0-07573-6 (Nobel)
  • Maankiertäjiä 1-2, WSOY, 1928
  • Muuan katuvallankumous, Kaleva (Mich.): Suomalais-amerikkalainen kustannusyhtiö, 1908
  • Mysteerioita, suom. Juhani Koskinen. Jyväskylä: Gummerus, 1974. ISBN 951-20-0743-6 (nid.), ISBN 951-20-0751-7
  • Nälkä, suom. Viki Kärkkäinen. Kustannusoy. Kirja, 1919
  • Rengas sulkeutuu: romaani, suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1936
  • Pienoisromaanit, Helsinki: WSOY 1954
    • Sisältö: Nälkä; Pan; Viktoria; Haaveilijoita; Syystähden alla; Benoni; Rosa.
  • Saban kuningatar sekä muita kertomuksia, suom. Siiri Siegberg. Kustannusoy. Kirja, 1914 Sarja: 50 pennin kirjasto; n:o 2
    • Hieman Pariisia
    • Kadulla
    • Kievarin kyydillä
    • Rakkauden orjia
    • Saban kuningatar
    • Sakeus
    • Sormus
    • Valloittaja
  • Syystähden alla: kulkijan kertomus, Emil Vainio, 1910 Sarja:Helsingin Kaiun kertomuskokoelma; 12)
  • Valitut teokset. 1, Nälkä, [suom. Viki Kärkkäinen, 2. p. Pan, [suom. J. A. Hollo]. Viktoria, suom. Lauri Viljanen, 4. p.] Haaveilijoita, suom. Eino Cederberg, 3 p. WSOY, 1954
  • Valitut teokset
    • Valitut teokset. (Kulkijan kertomus), 2. p.; Benoni: (romaani); Rosa, 2, Syystähden alla: Knut Hamsun; [suom. J. A. Hollo]. WSOY, 1954
    • Valitut teokset. 3, Maan siunaus, suom. Huugo Jalkanen. WSOY, 1954
    • Valitut teokset. 1-2, 4, Maankiertäjiä: Knut Hamsun; suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1954
    • Valitut teokset. 5, August, maapallonkiertäjä, suom. Aune Brotherus. WSOY, 1954
    • Valitut teokset. 6, Rengas sulkeutuu, suom. Lauri Hirvensalo. WSOY, 1954
  • Victoria: rakkauskertomus, nimellä: Knut Pederssón Hamsun; suom. Teuvo Pakkala. Otava, 1899 Sarja: Otavan romaanisarja; 5
  • Viktoria: kertomus, suom. Lauri Viljanen. WSOY, 1928.
  • Ruohottuneilla poluilla (Paa gjengrodde Stier). Suom. Olli Virtanen. Kiuas 2022 ISBN 978-952-7197-35-6

Novelleja antologioissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • "Blåmansö", kokoelmassa: Väriä ja viivoja, suom. Yrjö Sirola, Tampere: K. Kaatran kustannuksella 1907; tittelipainos: Tampere: Isak Julin 1912. Sarja: Neljänkymmenen pennin kirjasto, n:o 3
  • "Esitelmämatkalla", antologiassa: Kymmenes "Hyvää yötä"!: hetki lepoa kunnes nukutte, toim. Werner Anttila, Hämeenlinna: Arvi A. Karisto 1943
  • "Sakeus"; suom. Irmeli Niemi, antologiassa: 21 nobel-kirjailijaa. Jarl Helleman (toim.) Helsinki: Tammi 1962 ja antologiassa: 27 Nobel-kertojaa, toim. Jarl Hellemann, Helsinki: Tammi 1987 ISBN 951-30-6393-3
  • "Valloittaja", antologiassa: Löytöretkiä maailmankirjallisuuteen, valik. Eero Lemola ja Esko Lourimo. Helsinki: Otava 1962.
  • "Emäkelmi" : novelli; antologiassa: Nobel-kirjailijat: maailmankirjallisuuden mestarit. 1, Helsinki: Otava: Valitut palat 1977 ISBN 951-1-04343-9

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Bily, Cynthia A. (toim. Gorman, Robert F.): ”Hamsun, Knut”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 1660–1663. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2.
  2. ↑ a b Tarmo Kunnas: Knut Hamsun. Modernisti ja Anarkisti. Minerva, Jyväskylä 2005. S. 11.
  3. ↑ Jorunn Hareide: Marie Hamsun, Norsk biografisk leksikon 13.2.2009, viitattu 15.1.2018
  4. ↑ Petri Liukkonen: Knut Hamsun. Books and Writers, Authors' Calendar, viitattu 2.2.2014
  5. ↑ Henning Howlid Wærp, Knut Hamsun as a Travel Writer: In Wonderland, Scandinavian-Canadian Studies, viitattu 2.2.2014

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Knut_Hamsun&oldid=22427772”