Keskustelu:Suomen ortodoksinen kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

"Tsasouna" sanan oikea taivutettu muoto lienee "Tšasounia"

Joonasl kirjoitti tuonne artikkeliin: "Aikaisemmin piispat nimitti samalla tavoin kuin luterilaisessa kirkossa Tasavallan Presidentti, nykyään nimityksen vahvistaa virallisesti kirkolliskokous. Arkkipiispan nimityksen vahvistaa lisäksi kanonisesti Ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi ja Ekumeeninen Patriarkka suomen ortodoksisen kirkon ja ekumeenisen patriarkaatin suhteen määrittelevämn Tomos-asiakirjan mukaisesti."

En oikein tiedä, onko tarpeellista tietoa tuo mennyt epäortodoksinen historia nimityskuvioissa, kun sekään ei ihan noin mennyt ja nykyäänkin tapahtuu seuraavasti:

"Kirkolliskokous valitsee piispat, mutta kirkollishallitus nimittää piispat virkoihinsa eli antaa piispoille valtakirjan virkaan. Piispainkokous puolestaan asettaa piispat kanonisesti virkaansa ja vihkii piispat. Pyhän Synodin osuus on kanoninen vahvistaminen."

Mutta olen aiemminkin keskustellut tietojen, lähteiden ja asian oikeellisuudesta, puhumattakaan nyt kirjoituksen oikeellisuudesta (kirjoitusvirheistä) ko. kirjoittajan kanssa, turhaan. Lukion kirkkohistoria ei riitä kaikkeen. Mutta toivottavasti et kirjoittele ihan mitä vain, ihan minne vain. Jätän areenan sinulle. Ylläpitäjille jää melkoinen homma. --HAnnuP 13. kesäkuuta 2005 kello 17:02:54 (UTC)


Heh. Herra HAP:lla oli niin kova kiire päästä kritisoimaan tekemisiäni, ettei ehtinyt edes tarkistaa mitä muutin. Huomaamattasi arvostelit itse kirjoittamaasi tekstiä (versiohistoriasta voi tarkastaa nimenomaan sinun kirjoittaneen tuon kappaleen 2. tammikuuta. Muutin vain lauseen järjestystä siten, että virkeeistä ei saanut sitä vaikutelmaa, että samalla kuin presidentin nimitysoikeudesta luovuttiin, ekumeenisen patriarkan vahvistuskin tuli käyntännöksi (mikä siis on ollut koko autonomian ajan käytäntönä). Se mitä sanot on toki ihan oikeaa ja kannattaa ihmeessä laittaa tuo tarkennus artikkeliin. Joonas 13. kesäkuuta 2005 kello 18:15:24 (UTC)

Seurakuntakartasta

[muokkaa wikitekstiä]

Seurakuntakartassa on Karjalan hiippakuntaan merkitty 12 seurakuntaa, luettelossa on kuitenkin vain 11 srk:aa. Mikä on tuo 12. seurakunta Iisalmen länsipuolella? Ei taida olla olemassa moista, ei ainakaan Suomen ortodoksisen kirkon sivuilla olevan kartan mukaan. --Kyzyl 2. syyskuuta 2006 kello 18.47 (UTC)

Tutustuttuani kuvatiedostoon, selvisi että numero 12 tarkoittaa nykyisin Kuopioon kuuluvaa Pielaveden seurakuntaa. Mutta ei Pielaveden seurakuntakaan tuota kartassa kuvattua aluetta käsittänyt.--Kyzyl 2. syyskuuta 2006 kello 19.01 (UTC)

Konstantinopolin, Uuden Rooman arkkipiispa

[muokkaa wikitekstiä]

Bartolomeos on virkanimikkeeltään "Konstantinopolin, Uuden Rooman arkkipiispa ja Ekumeeninen Patriarkka", ei siis "Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispa" (ks. [1]). Näin siksi, että Konstantinopoli on juuri tuo uusi Rooma, eivätkä nämä ole kaksi erillistä asiaa. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on "Karjalan ja Koko Suomen arkkipiispa", eli paitsi Karjalan, myös muun Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa. EbroW 26. joulukuuta 2007 kello 13.38 (UTC)

Naispappeudesta ja jäsenmäärän kasvusta

[muokkaa wikitekstiä]

Viitaten tähän: missään ortodoksisessa paikalliskirkossa tai katolisessa kirkossa ei ole (ainakaan vielä) naispappeutta. Suomen ortodoksinen kirkko ei edes voisi tehdä tästä asiasta yksin päätöstä. Lisäksi naispappeuden ja jäsenmäärän kasvun yhteys ei ainakaan minulle selviä. --Joonasl (kerro) 4. helmikuuta 2008 kello 09.39 (UTC)

Viitaten tähän. Keskustelu, jota käydään luterialisen kirkon eroamisen yhteydessä ei ole relevanttia sinänsä toisten kirkkokuntien kohdalla. Asia ei kuulu tähän artikkeliin (vaan artikkeliin Ortodoksinen kirkko, eikä todellakaan johdantoon).--Joonasl (kerro) 4. helmikuuta 2008 kello 09.54 (UTC)
Se on kyllä aika keskeinen kysymys, joten miksi torjua se johdannosta. Ortodoksimiehen näkökulma vain voi olla sellainen, ettei sen merkitys valkene. --Ulrika 4. helmikuuta 2008 kello 09.58 (UTC)
Keskeinen kenen mielestä? Mielestäni viittauksesi minun henkilökohtaisiin ominaisuuksiini ovat epäoleellisia ja -asiallisia. Varsinkin kun henkilökohtainen näkemykseni on, ettei ole olemassa minkäänlaista teologista perustetta sille, ettei naisia voitaisi vihkiä papistoon. --Joonasl (kerro) 4. helmikuuta 2008 kello 10.03 (UTC)
Olen pahoillani, ei ollut tarkoitus loukata sinua kun sanoin sinua ortodoksimieheksi. Naispappeudesta keskustellaan kyllä ortodoksisen kirkonkin piirissä sen perusteella, mitä olen julkisessa keskustelussa voinut panna merkille. Miten paljon sitten julkisuudesta piilossa, sitä en pysty sanomaan, koska en kuulu ortodoksiseen kirkkoon. --Ulrika 4. helmikuuta 2008 kello 10.08 (UTC)
Olisi varmaan parempi jos et kutsuisi minua miksikään, vaan keskusteltaisiin asiasta... joka muuten jää minulle nyt epäselväksi. Miten kirkon piirissä käyty tai käymättä jätetty naispapeuskeskustelu liittyy asiaan? --Joonasl (kerro) 4. helmikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)
Itse asiassa en kutsunut sinua miksikään, vaan näkemystäsi ortodoksimiehen näkökulmaksi, joka helposti poikkeaa esimerkiksi kirkkoihin kuulumattoman näkökulmasta. Keskusteluhan osoittaa tietenkin, että asialla on merkitystä. Lisäksi siitä keskustellaan muuallakin kuin ortodoksisen kirkon omassa piirissä, joten sekin nostaa sen merkittävyyttä. --Ulrika 4. helmikuuta 2008 kello 10.35 (UTC)
Josko kysymykseen naispappeudesta tehtäisiin linkki Katso myös-osaston kautta?! Siellä artikkelissa selvitetään, että ei ole naispappeutta. --Aulis Eskola 4. helmikuuta 2008 kello 15.39 (UTC)
Mikäs siinä. --Joonasl (kerro) 4. helmikuuta 2008 kello 18.50 (UTC)
Nyt näköjään useammilla keskustelusivuilla käyvät samatkin henkilöt tätä keskustelua naispappeudesta. Lienen osasyyllinen keskustelun viriämiseen. Tähän samaan asiaan olen toisaalla esittänyt kantani, mutta osa siitä sanottakoon tässäkin: Jos "naispappeus" on yksi keskeinen asia ekumeenisen liikkeen mudassa matelevasta etenemisestä sekä viimeisten vuosikymmenien suurin Suomen evl-kirkosta eroamisen aiheuttaja, niin miksi siitä ei pienellä lausekkeella voi mainita vaikka kaikkien kirkkojen yhteydessä näillä sivuilla. Minusta se on vilpittömästi merkittävä tieto, kun haluaa tutustua eri uskontokuntiin? Miksi sen pitää piiloittaa linkkien viidakon viimeiseen liaaniin edes Aulis Eskolan tapaan ja jota piilotusta Joonasl nopeasti jostakin syystä itselleen epämieluisana tosiasiana kannattaa? 88.114.228.23 4. helmikuuta 2008 kello 19.24 (UTC)
Yritetään saada tasapainoa tähän naispappeudesta puhumiseen. Ev. lut. kirkonkin kohdalla se oli jäänyt kokonaan pois eli jotakin mainintoja kysymyksestä on syytä lisätä. Mutta sellainen ydinasia naispappeus tuskin on, että sitä tulisi tuoda lyhyeeseen alkukappaleeseen, jossa on tarkoitus kuvata kirkon perusasiat. Alkukappaleeseen tulee kerätä vain kautta historian tärkeimmät asiat ja yleisesti ortodoksisen kirkon periaatteiden mukaisesti naispappeuteen vastustavasti suhtautuminen ei kait nyt ihan perustavaa laatua oleva kirkon kysymys ole. --Aulis Eskola 4. helmikuuta 2008 kello 20.44 (UTC)
Kannatan myös tasapainoa esim. kotimaisiin ja ulkomaisiin tutkimuksiin tutustumisella. Löytyy paljon aineistoa syistä kirkkokunnista eroamiseen. Sellaisia tutkimuksia on myös saatavilla kotimaisillakin kielillä. Naispappeus-kysymys valitettavasti löytyy syitten keskiöstä. "ei kait nyt ihan perustavaa laatua oleva kirkon kysymys ole"-kanta on varmasti monen kirkon kanta. Ehkä siksi että aihe on kiusallinen. Monen kirkon jäsen ja kirkonsa jäsenyydestä eroamista miettivän kohdalla tämä on ollut ja saattaa tulla kovinkin tärkeäksi aiheeksi - jopa siitä saattaa tulla perustavaa laatua oleva kirkon kysymys. Jos nyt yhtään tutkimukselliseen tietoon haluaa perustaa. Sen voin ymmärtää että kirkoille tämä aihepiiri on ehkä ikävä, mutta se on vaikeasti ymmrrettävissä, että siitä ei täälläkään voi avoimesti (obs.yhdellä lauseella!) mainita, kuin tuossa linkki viidakon viimeisessä liaanissa? 88.114.228.23 5. helmikuuta 2008 kello 10.23 (UTC)
Tässä nyt jotenkin omituisella tavalla yleistetään (Suomen) luterilaisen kirkon sisällä käytyä keskustelua naispappeudesta ja sen vaikutuksia kirkosta eroamiseen muihin uskonto- ja kirkkokuntiin. Kun puhut "monesta kirkon jäsenestä ja kirkon jäsenyydestä eromaista miettivästä" puhut ilmeisesti evankelisluterilaisen kirkon jäsenistä. Suomen ortodoksisen kirkkokunnan jäsenmäärä on ollut jo vuosia nousussa ja kirkkoon liittyneiden määrä on ylittänyt merkittävästi kirkosta eronneiden määrän, vaikka on aivan yleisesti tiedossa oleva tosiasia, että ortodoksisessa kirkossa ei ole naispappeutta ja asia kyllä tarkasti kerrotaan jokaiselle liittymistä harkitsevalle. Ortodoksisen kirkon pappeuskäsitystä käsitellään täälläkin siellä minne se kuuluu eikä mitään ole pyritty "peittelemään". --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2008 kello 10.43 (UTC)
Eiköhän naispappeudesta tule perustavanlaatuinen kysymys niiden mielessä, jotka siitä itse sellaisen tekevät. Ortodoksisen kirkon kanta asiaahan on selvä ja on aina ollutkin eikä minkäänlaista muutosta ole näkyvissä eikä naispappeus todellakaan edes ole kirkon kannalta keskeinen teologinen kysymys, joka tulisi selittää johdannossa. Tämän artikkelin tarkoitushan on käsitellä Suomen ortodoksista kirkkoa eikä ihmisten mielipiteitä siitä. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 10.46 (UTC)
Indeed, ja ortodoksisen kirkon näkemys esitellään täällä eikä erikseen jokaisen paikalliskirkon yhteydessä. Tuskin Suomen evankelisluterilaisen kirkon naispappeusnäkemyksiä on tarpeen käsitellä jokaisen yksittäistä seurakuntaa käsittelevän artikkelin yhteydessä. --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2008 kello 10.49 (UTC)
Täysin samaa mieltä. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 10.55 (UTC)
Mielestäni Naispappeus -artikkelin lisääminen Katso myös -osioon Suomen ortodoksista kirkkoa käsittelevään artikkeliin on myös melko kummalliasta, kun kirkon kanta tosiaankin on selvä eikä kyseessä ole millään tavoin nimenomaan Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyvä asia. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 11.04 (UTC)
Naispappeus-kysymys on kummallinen tässä yhteydessä, _jos_ _tietää_ jo asian laidan. Mutta eiköhän WP ole myös sellaisia lukijoita varten, jotka eivät vielä tiedä kaikkea: esim. sitä että kysymys ei paljon liippaakaan ortodoksista kirkkoa, vaikka ev. lut. kirkkoa koskeekin. En pitäisi kovin ihmeellisenä ajatusta lukijan päässä, että kuvittelisi kysymyksen olevan akuutti myös ortodoksikirkossa. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 11.15 (UTC)
Materiaalia ortodoksisuuden suhteesta naispappeuteen voi täydentää jonnekin muualle, mutta kun suhteuttaa asiaa koko ortodoksikirkon historiaan, asia on niin pieni, että se ei kuulu johdantokappaleeseen. Miksi asiaa on pitänyt yrittää tunkea juuri siihen kohtaan, missä sille ei nähdä olevan sopivaa paikkaa? Hyvä kun kuuluisi mitenkään edes ev.lut. kirkon kokonaisuutta koskevaan johdantokappaleeseen. WP ei ole päivän tilanteen uutisoija, vaan katsoo tilannetta ajallisesti laajemmasta perspektiivistä. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 11.15 (UTC)
Pääsisiköhän tästä sekä Suomen ortodoksisen että Suomen katolisen kirkon artikkelien kohdalla sillä yksinkertaisella toteamuksella, että katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa naispappeudesta ei ole tehty samanlaista kysymystä kuin luterilaisessa kirkossa, vaan kirkon kanta naispappeuteen on alkukirkon ajoista pysynyt kielteisenä niin ei tarvitsisi liittää tuota kummallista linkkiä Naispappeus-artikkeliin. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 11.25 (UTC)
Minusta ainoa järkevä ratkaisu on käsitellä katolisen ja ortodoksisen kirkon suhtautumista naispappeuteen samassa yhteydessä kun käsitellään yleisesti kirkon näkemystä pappeudesta. Muun muassa diakonissan viran ja viime vuosisadalla alkaneen keskustelun valossa ei noiden kummankaan kirkon piirissä esitetyt näkemykset kuitenkaan ole aivan niin yksinkertaisia. Linkki naispappeusartikkeliin voi minusta ihan hyvin jäädä (toivotaan vain, että ko. paranisi lähitulevaisuudessa) --Joonasl (kerro) 5. helmikuuta 2008 kello 11.31 (UTC)
Kunhan joku linkki asiaan on (jos ja kun lukija on toisinaan kiinnostunut sellaisestakin näkövinkkelistä, että mitenkä naispappeus mahdollisesti liittyy tai on liittymättä asiaan) ja toisaaltaan asiaa ei tungeta ihan pääkappaleeseen (niinkuin asia olisi koko historiaa ajatellen hirveän merkittävä). Muuten en ota kantaa ilmaisutapaan. Yritin tuolla kommervenkilläni hakea kompromissia sen välillä, että ei mainita tässä mitenkään ja toisaaltaan halutaan nostaa kysymystä esiin ihan artikkelin alkuun. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 11.37 (UTC)

Asia on käynyt selväksi: naispappeudesta ei saa olla mainintaa mieluummin missään uskontoja käsittelevissä sivustoissa ja jos on aivan pakko niin alaviitteenalaviitteessä. Surullista, mutta ehkä aivan oireellista. - En jaksa yksin ajaa asiaa, jos kaikki muut katsovat asian uskontojen monivuosituhansisen kehityksen perspektiivistä turhanpäiväiseksi ja jos sivu halutaan pitää ainoastaan ortodoksikirkon historian eikä nykyisyyden kuvauksena. 88.114.228.23 5. helmikuuta 2008 kello 11.40 (UTC)

Ortodoksisessa kirkossahan ei nykyäänkään tehdä asiasta kysymystä eikä varsinkaan Suomen ortodoksisessa kirkossa erikseen. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 11.54 (UTC)
Asian järkevän käsittelypaikan suhteen olen Joonasl:n samaa mieltä. Tosin linkki naispappeusartikkelliin on mielestäni kuitenkin edelleen kummallisessa paikassa varsinkin, kun itse artikkelissa ei millään tavalla sivuta naispappeuskysymystä. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 11.42 (UTC)
Tämä menee oudoksi "kaikki mun ajatusten mukaan tai ei mitään"-touhuksi. WP:n tapa olisi neuvotella ja tehdä uusia ehdotuksia, joiden taakse voitaisiin mennä. En saata ymmärtää, jos sitä naispappeusasiaa ei voi artikkelissa hieman myöhemmin kertoa kuin parilla kolmella ensimmäisellä rivillä?! En osaa heti itse kirjoittaa asiasta, mutta eikö jotakin kappaletta kirkon arkisen tason toiminnasta tarvittaisi? Siinä voitaisiin kertoa tällaisestakin aiheesta. Nyt artikkeli on muutenkin kovin organisaatiopainotteinen. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 12.18 (UTC)
Ettei naispappeja ole, on kyllä syytä mainita artikkelissa jossakin kohdassa. Aloituskappaleeseen se tuskin kuuluu, mutta ei toisaalta myöskään pelkästään "Aiheesta muualla"-linkin taakse. Eihän artikkelissa muutenkaan sanota kovin paljon papeista. Hallinto-osiossa on kyllä tämä lause: "Seurakunnissa on papistoa myös noin 140 ja kanttoreita noin 40.". Tämä voisikin olla luonteva kohta maininnalle. Ehdotan, että maininta asiasta lisättäisiin tämän lauseen jälkeen esimerkiksi tässä muodossa: "Naispappeja ei ole, kuten ei muissakaan ortodoksisissa kirkoissa." -KLS 6. toukokuuta 2009 kello 10.10 (EEST)[vastaa]

Tiedonjulkistamispalkinto vai tiedonsalaamispalkinto naispappeudesta?

[muokkaa wikitekstiä]

On pojilla kova kiire viedä kissaa pöydän alle... eihän tällä naispappeusasialla ole enää mitään uutisarvoa. Miksi nämä pojat pelkäävät niin kovasti? Yhtä pikkuseikkaa piilotellaan niinkuin valtionsalaisuutta! 88.114.237.139 5. helmikuuta 2008 kello 16.55 (UTC)

:D :D Täähän on hupaisa tarina! Kohta varmaan tosiaan kirjoitetaan touhukkaiden ihmisten toimesta lehdissä, miten Wikipediassa salaillaan naispappeuttakin...
Mutta jos asiaa työstettäisiin nyt kuitenkin jossakin toisessa kohdassa kuin Suomen ortodoksisen kirkon _pääkappaleessa_. Se kun vaan on WP:lle ominaista, että kutakin teemaa tarkastellaan päätasolla ensin sille nimetyssä artikkelissa. Aiheelle ja eri näkökannoille siitä on kyllä omat paikkansa. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 17.38 (UTC)
:D Tahatonta komiikkaa saattaa olla suomalaisen wikipedian tiedotusvastaavan Joonasl:n tiedonpiilottelu, kun on kysymyksessä naispappeus. (Mahdolliset haastattelupyynnöt lehdistölle[2] ) 88.114.228.23 5. helmikuuta 2008 kello 18.07 (UTC)
Pilkkasi on sikäli aiheetonta, että olen artikkeleihin naispappeus ja ortodoksinen kirkko kirjoittanut laajasti tästä kysymyksestä eli kaikkea muuta kuin "piilotellut" sitä. Wikipedia artikkeleita ei vain kirjoiteta siten, että otetaan omasta mielestään tärkeä aihe ja lätkitään siihen liittyvää yhtä ainoaa lausetta tusinan artikkelin johdantokappaleeseen välittämättä artikkelien loogisesta rakenteesta tai sisällön rajauksista. Jos nämä [3], [4], [5], [6] lähteettömät, irralliset faktoidit edustavat sinusta laadukasta tietosanakirjan toimittamista tilanne on varsin surullinen. Koska keskustelu kanssasi on selkästi hedelmätöntä ja olet päättänyt mennä henkilökohtaisuuksiin asiasta keskustelun sijaan päättyy tämä keskustelu osaltani tähän. --Joonasl (kerro) 6. helmikuuta 2008 kello 06.41 (UTC)
Tuskin tässä kukaan Suomen ortodoksisen kirkon kantaa naispappeuteen haluaa salata tai lakaista pöydän alle. Olen Eskolan kanssa samaa mieltä, että artikkelia olisi hyvä laajentaa kertomaan muustakin kuin organisaatiosta ja muutenkin voisi tietysti esim. mainita ettei Suomen ortodoksisen kirkon pappisviroissa työskentele naisia, mikä on työvoimapoliittisena kysymyksenä merkittävä asia vaikkei ortodoksinen kirkko tekisikään naispappeudesta kysymystä. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 18.11 (UTC)
Ottakaapa, kitisijät, ja kirjoittakaa aiheesta! Työstäkää vajavaista naispappeus-artikkelia eteenpäin ja/tai kirjoittakaa ortodoksinen kirkon toiminnasta Suomessa kappale pari. Sinne varmaan sopisi noita näkökulmia hyvin. Naispappeus-artikkeliin tarvittaisiin kansainvälistä tietoa ja muutenkin eri näkökulmia. Valituksen sijaan on paljon rakentavampaa tehdä artikkelien eteen töitä WP:n yleisen rakenteen ja periaatteiden mukaisesti. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 18.26 (UTC)
Klassikkomies -asennettako Klassikkomiehen käyttäjäsivun[7] sisältö myös naispappeuskysymyksessä? 88.114.228.23 5. helmikuuta 2008 kello 18.41 (UTC)
Courbetin maalauksella tuskin on tekemistä tämän asian kanssa. Kommenttisi on mielestäni asiaton ja sitä voisi pitää henkilökohtaisena hyökkäyksenä. --Klassikkomies 5. helmikuuta 2008 kello 18.54 (UTC)
Eli ei näköjään asiallinen kirjoittaminen ole enää mikään tarkoitustaan, vaan kinaaminen ja hyökkäykset?! Yllättävää suhtautumista kirjoittamispyyntöihin.
Toivottavasti ryhdyt yhteistyöhön, etkä mene henkilökohtaisuuksiin. Tai sitten häivyt - tod. näk. pistävät kohta luukut kiinni, jos ei sopeutuminen periaatteisiin ole mahdollista. --Aulis Eskola 5. helmikuuta 2008 kello 19.26 (UTC)

Näillä ---herroilla olisi pieni asenteentarkennus ehkä paikallaan? --85.77.231.212 6. helmikuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Henkilökohtaisuuksiin meneminen ei ole suotavaa. Kirjoittajien mahdollisten uskonnollisten tai muiden vakaumusten arviointi ei kuulu tähän. Artikkelien ja materiaalin järjestelystä täällä päättää asia-argumentein wikiyhteisö. --Aulis Eskola 6. helmikuuta 2008 kello 16.05 (UTC)

Keskustelusivun tarkoitus

[muokkaa wikitekstiä]

Tällä sivulla keskustellaan vain ja ainoastaan muutoksista artikkeliin Suomen ortodoksinen kirkko, kuten sivun yläreunassa todetaan. Muuta yleistä keskustelua varten tulee mennä jollekin muulle foorumille. --Joonasl (kerro) 21. helmikuuta 2008 kello 08.01 (UTC)

"muutoksista artikkeliin Suomen ortodoksinen kirkko"

[muokkaa wikitekstiä]

Eikö enää ole mahdollista tehdä muutoksia? Onko artikkeli jo "lopullinen", koska muutokseni kumottiin ilman perusteluja? 88.114.238.235 22. helmikuuta 2008 kello 10.49 (UTC)

Kumottiin toisenkin kerran? 88.114.238.235 22. helmikuuta 2008 kello 10.53 (UTC)
Enhän minä mitään "kumonnut" vaan siirsin maininnan Revosta vain loogisempaan paikkaan samalla kun lisäsin tekstiä muutenkin [8]. --Joonasl (kerro) 22. helmikuuta 2008 kello 11.23 (UTC)
Sori, en huomannut. 88.114.238.235 23. helmikuuta 2008 kello 13.25 (UTC)
Kumosin muokkauksesi, koska kuten Joonasl tuossa sanoi maininta Revosta oli tuossa versiossa loogisempi. lisäksi olit poistanut muokkauksessasi tekstiä perustelemattomasti . --MiPe (wikinät) 22. helmikuuta 2008 kello 14.22 (UTC)
Sori, en tajunnut. 88.114.238.235 23. helmikuuta 2008 kello 13.25 (UTC)

Revon nimen ilmestyminen artikkeliin johtunee siitä, että hän on ilmoittanut pyrkivänsä eduskuntaan.[9] Ehkä ei pitäisi nostaa yhtä henkilöä esiin tällä tavalla. --Ulrika 22. helmikuuta 2008 kello 10.57 (UTC)

"Ilmoittanut pyrkivänsä eduskuntaan", sanoit. Antamassasi IS:n jutussa: "...Isä Mitro ei kuitenkaan aio lähteä ehdolle vielä ensi syksyn kunnallisvaaleihin.....Olen pohtinut politiikkaan siirtymistä vakavasti....(reportteri:)Isä Mitro saattaa lähteä ehdolle jo ensi eduskuntavaaleissa....(Repo:)Haluan osallistua politiikkaan ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aika ei kuitenkaan aivan vielä ole kypsä." - - - Näillä tiedoilla ei voi puhua eduskuntavaalien ehdokkaasta? Vai? 88.114.238.235 22. helmikuuta 2008 kello 11.10 (UTC)
Jos joku sanoo että "saattaa lähteä ehdolle jo ensi eduskuntavaaleissa", ei tarvitse kuin odottaa ehdokaslistoja, niin viimeistään sieltä hänet löytää. --Ulrika 22. helmikuuta 2008 kello 11.31 (UTC)
Samaa mieltä, otetaan Repo pois. --Joonasl (kerro) 22. helmikuuta 2008 kello 11.29 (UTC)
Pistin edes linkin Mitro Repoon. Uutis- ja juorupalveluhan tämä ei ole, mutta julkisuudessa paljon olleisiin asioihin voisi pyrkiä kuitenkin vähän vastaamaan eli niitä ei ehkä kokonaan kannata aina poistaa. --Aulis Eskola 22. helmikuuta 2008 kello 12.06 (UTC)
Hmm.. onko artikkelissa Suomen evankelisluterilainen kirkko linkki Marianne Heikkilään, Jaakko Heinimäkeen, Mikko Salmeen tai johonkin muuhun hömppäjulkisuudessa olleeseen pastoriin? Eikö? Miksi täällä pitäisi sitten olla linkki Repoon? --Joonasl (kerro) 22. helmikuuta 2008 kello 12.35 (UTC)
Okei. Antaa asian olla. Tarkemmin ajateltuna nämä asiat eivät ehkä aivan liity kirkon ydintoimintaan. 88.114.238.235 22. helmikuuta 2008 kello 13.56 (UTC)

"Suomessa on ortodoksisuutta tuonut esiin voimakkaimmin tiedotusvälineissä useamman vuoden ajan helsinkiläinen isä Mitro Repo..". kenen mukaan? "..joka lienee useimpien suomalaisten ainoa nimeltä tuntema viranhaltija ortodoksisessa kirkossa. ". Kenen mukaan? Onko kirjoittajalla jokin tutkimus, jonka perusteella voidaan osoittaa, ettei "useammat" suomalaiset esimerkiksi tunne arkkipiispaa nimeltä? Kuinka monta luterilaisen kirkon viranhaltijaa ihmiset keskimäärin tietävät? Katso Wikipedia:Tarkistettavuus. --Joonasl (kerro) 7. toukokuuta 2008 kello 06.12 (UTC)

Vastausta ed.ysymyksiin:"Kenen mukaan?" mm.: [10],[11], [12],[13]88.114.239.136 24. kesäkuuta 2008 kello 02.49 (UTC)

Artikkeli suojattu

[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeli suojattu anonyymeiltä ja uusilta käyttäjiltä viikonlopun ajaksi, opetellaan keskustelun jalo taito eikä harrasteta järjetöntä palautussotaa. --Agony (403) 9. toukokuuta 2008 kello 07.55 (UTC)

Isä Mitro vaikutusvaltaisin ortodoksi?

[muokkaa wikitekstiä]

Viitaten oheiseen Iltalehden kutsutulle raadille antamaan tehtävään listata Suomen vaikuttajat, ehdotan seuraavan neutraalin lauseen ottamista kiistaa aiheuttaneeseen kohtaan: "Isä Mitro Repo on haastattelututkimuksen mukaan (2008) vaikutusvaltaisin ortodoksi Suomessa". http://www.kotimaa.fi/kotimaa/index.php?option=com_content&task=view&id=4120&Itemid=38 - ( Raatiin kuuluivat: Timo Laaninen, Suomenmaan päätoimittaja; Mirja Pyykkö, toimittaja; Roope Lehtinen, tv-tuottaja; Marjo Timonen, eduskunnan tiedotuspäällikkö; Jyrki Kasvi, kansanedustaja; Katja Ståhl, toimittaja; Liisa Jaakonsaari, kansanedustaja; Jarmo Leppiniemi, osakesäästäjien keskusliiton pj.; Ralf Sund; ex-puoluesihteeri; Alpo Rusi, ulkoasiainneuvos, Markus Leikola, MTL:n toimitusjohtaja; Päivi Istala, toimittaja; Mirka Parkkinen; viestintäpsykologi; Raili Nurvala, toimittaja; Aleksi Bardy, tuottaja; Ari Korvola, toimittaja; Kalevi Kivistö, ex-ministeri; Risto Kuisma, lakimies. ) --88.114.227.100 12. toukokuuta 2008 kello 23.09 (UTC)

Kuulostaa kutakuinkin yhtä järjelliseltä kun valita tuolta listalta ensimmäinen vasenkätinen henkilö ja ilmoittaa, että "N N on Suomen vaikutusvaltaisin vasenkätinen henkilö." Mainitaanko piispa Huovisen "vaikutusvaltaisuus" Suomen evankelisluterilaista kirkkoa käsittelevässä artikkelissa. --Joonasl (kerro) 19. toukokuuta 2008 kello 11.42 (UTC)

Ortodoksi.net lähteenä

[muokkaa wikitekstiä]

Tässä(kin) artikkelissao n käytetty ortodoksi.net -sivustoa lähteenä. Sen etusivulla kerrotaan, että se "...on yksityisten ortodoksien vapaaehtoistyönä tekemä ja ylläpitämä sivusto. <...> sivuston artikkelit ovat Suomen ortodoksisen kirkon yksittäisten jäsenten näkemyksiä, eivätkä siten ole Suomen ortodoksisen kirkon kannanottoja. " Käyttäjä HAP on lisännyt sitä monen artikkelin "Aiheesta muualla" -osastoon, mihin se sopii mielestäni hyvin, mutta lähteenä käytettäessä näkisin mielelläni ainakin käytettävän Selite-kenttää. Yst.terv. --Tappinen 5. toukokuuta 2009 kello 23.19 (EEST)[vastaa]

Tarkoitat nyt ilmeisesti kalenterikiista-lisäystäni. Onko se jollakin tavalla virheellinen siltä osin? Yritin etsiä asiasta kirkon sivuilta, mutta ainakin vaikuttaa siltä että siellä sitä ei käsitellä. Onko aihe jollakin tavalla vaiettu ja sensuroitava? Siltä ainakin vaikuttaa senkin perusteella, että tässä artikkelissa aihetta ei käsitelty, ja kun lisäsin sen, se sai heti osakseen Joonasl:n sensurointia. Halu vaieta hankalista asioista ei kyllä oikein mielestäni sovi Wikipedian linjaan. Jos se siis on hankala. --Ulrika 5. toukokuuta 2009 kello 23.27 (EEST)[vastaa]
Kun itse artikkelissa on lainausmerkit, haluaisin lähteeseen selitekentän. Jos joku sanoo että kiista jatkuu, niin silloinhan se jatkuu. Kiistan osapuolet olisi hyvä mainita; liittyykö se edelleen tuohon Valamoon vai laajemmin ? 1950-luvulla kinanneet lienevät jo eläkkeellä. Voiko sitä verrata luterilaisen kirkon kiistaan siitä, saako haitaria soittaa kirkossa edes häissä ? Mutta kommenttini ei liity pelkästään tähän muokkaukseen vaan yleisemmin tuon sivuston lähteenä käyttöön; minusta se on parempi kuin imdb mutta ei silti "virallinen kanta". --Tappinen 5. toukokuuta 2009 kello 23.42 (EEST)[vastaa]
Ei tässä ole tarkoitus mitään sensuroida, mutta voin vakuttaa, ettei kalenterikysymys ole jotain josta Suomen ortodoksisen kirkon piirissä jatkuvasti kiisteltäisiin. En tiedä mitä lähteen kirjoittaja on asialla tarkoittanut, mutta nykyisellään teksti antaa väärän kuvan todellisuudesta. Ja kuten Tappinen yllä sanoi, kyseessä on vapaaehtoisevoimin ylläpidetty yksityissivusto,joka toimii samalaisella wiki-järjestelmällä kuin Wikipedia. Ainoa selitys sille, ettei asiaa kirkon sivuilla laajasti käsitellä ei kyllä ole se, että aihe olisi "vaiettu tai sensuroitu". Nopeasti pystyn keksimään ainakin yhden vaihtoehtoisen, vähintään yhtä uskottavan teorian. Voisiko joku selventää että missä ja miten tämä kiista kirkossa ilmenee? --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 00.35 (EEST)[vastaa]
Vaihdoin tuohon vähän uskottavamman lähteen mukaisen selostuksen koko kanonisesta kriisistä ja sen taustalla olleista tekijöistä. Toivottavasti tämä kelpaa kaikille. --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 00.59 (EEST)[vastaa]

Minun on vaikea ymmärtää miten seuraavaa lainausta käytetään lähteenä Suomen ortodoksisen kirkon historiaa käsittelevässä artikkelissa lauseelle "Kalenterikiista jatkuu kirkon piirissä yhä":

»Kalenterikiista nostettiin pöydälle Tänä vuonna koko kristillinen maailma viettää pääsiäistä samana päivänä, sunnuntaina 8.4. Onko idän ja lännen kirkkojen kalenterikiista siis viimein ohi ja onko pääsiäisen ajankohta tästä eteenpäin sama sekä idässä että lännessä? Ei ole. Idän ja lännen pääsiäisten ajankohtaongelman perussyy on kahden erilaisen kalenterin käyttö. Kumpikin osa kirkollisista maailmaa laskee pääsiäisen ajankohdan samalla tavalla. Ero syntyy siitä, että juliaanisen ajanlaskun tähtitieteelliset taulukot perustuvat epätarkempaan tieteelliseen tietoon. (Kaleva 7.4.2007)»

Ensimmäinen (artikkelissa) oleva väite antaa ymmärtää, että kiista jatkuu (Suomen ortodoksisessa) kirkossa, jälkimmäinen laajemmasta kysymyksestä katolisen ja protestanttisten ja toisaalta ortodoksisten ja orientaalisten kirkkojen käyttämistä kalentereista. Vaikka asia on mielenkiintoinen sinänsä, en ymmärrä sen mainitsemista tämän artikkelin yhteydessä.--Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 10.02 (EEST)[vastaa]

Aiheesta vielä: Ekumeenisen patriarkan näkemys aiheesta on, ettei asiassa ole mitään ongelmaa. --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 10.07 (EEST)[vastaa]

Kyllä kai se kalenterikiista on yhä tavalla tai toisella olemassa Suomessakin? En tietysti ole perehtynyt asiaan syvällisesti, mutta kun aiheesta ei ollut edes mainintaa sen enempää yleisessä ortodoksinen kirkko -artikkelissa kuin tässä Suomen ortodoksinen kirkko -artikkelissa, katsoin palvelevani tiedon hakijaa kun toin asian käsiteltäväksi. Usein samassa yhteydessä viitataan laajempiin taustoihin, sillä kysehän ei ole pelkästään Suomen ortodoksisesta kirkosta.
Myös kiistan alku 1920-luvulla on asiallista tuoda esille ajankohta mainiten. Eihän ongelma suinkaan syntynyt 1945. Lisäksi olisi hyvä esittää kiistan yleisesti käytössä olevat nimitykset ajanlaskukiista ja kalenterikiista. Kanoninen kriisi voi olla virallinen termi, en tiedä, mutta se kätkee kätevästi taakseen sen, mistä on kyse. Lukijallehan tätä(kin) artikkelia tehdään, ja juuri tällaisista asioista moni voi hakea tietoa, siksi pitää puhua asioista niillä nimillä joilla ne tunnetaan. Ekumeenisen patriarkaatin virallinen lausunto ei tietenkään voi pyyhkiä Wikipediasta pois asian käsittelyä. Se on vähän kuin öljy-yhtiö sanoisi etteivät öljytankkerit ole ympäristön kannalta ongelma ja sillä siisti. --Ulrika 6. toukokuuta 2009 kello 10.13 (EEST)[vastaa]
Siitä Suomen ortodoksien ajanlaskukiistasta täällä on näemmä pitkäkin artikkeli. Näin ollen se voitaneen tässä artikkelissa kuitata lyhyehköllä maininnalla, kunhan siinä on linkki tuohon artikkeliin. Mutta niinhän tässä onkin jo tehty. -KLS 6. toukokuuta 2009 kello 10.20 (EEST)[vastaa]
Niin, onko? Ei nyt ainakaan suoralta kädeltä tulee mieleen yhtään kannanottoa, jossa vaadittaisiin palaamista vanhaan ajanlaskuun ortodoksisessa lehdistössä eivätkä esim. kirkollis- tai piispainkokous ole käsitelleet asiaa. Yllä olevan mukaan myöskään ekumeeninen patriarkka ei koe uuden ajanlaskun käyttöä Suomessa ongelmana. Siksi minä todella halausin tietää, miten tämä "kiista" ilmenee käytännössä Suomen ortodoksisessa kirkossa. Se on sinänsä totta, että jotkut pienet piirit (joihin Bartolomeoskin viittaa "..the question of the old calendar remains important in certain circles, especially monastic, where the unchanging nature of monastic virtues is concerned") ulkomailla pitävät SOK:n kalenterinkäytäntöä hyvinkin merkityksellisenä, mutta SOK:n sisällä asiasta ei kovin suurta erimielisyyttä ole. 1920-luvun kalenterikiista ja 1945-1955 aikainen kiistan Moskovan patriarkaatin kanssa ovat eri asioita. Samaan aikaan tuon Suomen kanonisen kriisin kanssa Moskova muun muassa palautti Viron ortodoksisen kirkon takaisin alaisuuteensa nykyisen kahden juridistiktion tilanteen itsenäisessä Virossa (MPEÕK ja EAÕK). Eikä ole suuri salaisuus, että Neuvostoliitossa kirkko(kin) oli KGB vaikutuspiirissä ja sitä(kin) käytettiin ulkopoliittisena vaikutusvälineenä (kuten tässäkin tapauksessa tapahtui). Kriisin ydin ei siis ollut missään (triviaalissa) kalenteriasiassa vaan siinä kamppailtiin vaikutusvallasta ja "territoriosta". Eli pidetään nyt 1920-luvun kalenterikiista ja 1940-luvun kanoninen kriisi erillään toisitaan kuten kuuluukin. --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 10.26 (EEST)[vastaa]
Niin, kirjoitin osuuden otsikolla Kalenterikiista ja laitoin asiaa vähän alkuun. Vaihdoit otsikot ja poistit sen historian vaiheen kokonaan. Nyt sanot että pidetään 1920-luvun kalenterikiista ja xxx erillään. Palauta nyt sitten se kalenterikiista-otsikko, jotta sekin asia tulee käsitellyksi, vai onko siinä jotakin salattavaa siksi että se on sinun mielestäsi "triviaali"? Pienten piirien kokoa en tiedä, mutta tapasi mitätöidä asia ja lakaista se syrjään ei oikein sovi Wikipedian käytäntöön. --Ulrika 6. toukokuuta 2009 kello 10.38 (EEST)[vastaa]
Toivottavasti nykyinen muotoilu on tyydyttävä. Tässä lisäyksessä oli muutamia ongelmia. Ensinnäkin siitä jäi vaikutelma, että Valamon luostari olisi jäänyt Moskovan alaisuuteen, mikä luonnollisesti ei pidä paikkaansa. Toiseksi siinä sivuutettiin vuosien 1945-1955 kirkko- ja/tai ulkopoliittinen valtapeli, jonka sivujuonne kalenteri oli. Kalenterikiistalla tarkoitetaan yleisesti vuosien 1917-1923 tapahtumia, kuten artikkelista ajanlaskukiistakin selviää.--Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 11.05 (EEST)[vastaa]

"Kalenterikiistan jatkumisesta" vielä

[muokkaa wikitekstiä]

En nyt haluasi jankuttaa, mutta artikkeliin palauttettiin taas arveluttava lause "Kalenterikiista jatkuu kirkon piirissä yhä" ja vielä samalla lähteellä, jonka asiayhteyttä kritisoin jo yllä. Todetaan nyt vielä se, että kanonisen kriisin ja kalenterikiistan välinen yhteys tai pikemminkin yhteydettömyys selviää varsin hyvin ansiokkaasti esiin kaivetusta Riikosen artikkelista, jossa todetaan asiasta muun muassa seuraavasti:

  • ..arkkipiispa Herman kysyi Moskovan patriarkka Alekseilta vähimmäisehtoja: saisiko Suomen kirkko edelleen käyttää uutta (gregoriaanista) ajanlaskua ja saisiko se yhtä laajat autonomiset oikeudet kuin mitkä Konstantinopolista oli saatu 1923
  • ..Moskovan patriarkaatti oli vähitellen myöntynyt suomalaisten vaatimuksiin käyttää uutta ajanlaskua.
  • ..koska Moskovan liittymisehdot olivat liian tiukat laajaan autonomiaan ja uuteen ajanlaskuun tottuneille suomalaisille ortodokseille.

Toisin sanoen, koko kalabaliikin ajan yksi SOK:n keskeinen kysymys mahdollisen liittymisen yhteydessä oli, saisiko se säilyttää uuden kalenterin. Tämänkaan peruteella on varsin vaikea nähdä, miten vuosien 1945-1955 tapahtumat liittyisivät kalenterikiistaan ja ennenkaikkea miten "kalenterikiista jatkuu kirkon piirissä yhä". Voisiko sen nyt ottaa vain pois kun kyseessä mitä ilmeisimmin on väärinymmärrys tai virhetulkinta. --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 11.26 (EEST)[vastaa]

Minusta lause on täysin asiallinen, luotettavan tahon ilmaisu, jonka poistaminen vaikuttaa asiattomalta. Poistit otsikon Ajanlaskukiista, johon tämä sopisi erinomaisesti. Jos olet sitä mieltä, että vain sinun leimallasi hyväksyttyä tekstiä voi artikkeliin lisätä, ole hyvä ja ilmaise se suoraan. Olen kuitenkin ollut tähän asti ymmärtävinäni että yksikään artikkeli ei ole kenenkään reviiriä (näin olet itse asian myös ilmaissut), siksi tuntuu oudolta, että jokainen muokkaukseni käy vielä läpi sinun käsittelysi. Olen pyytänyt palauttamaan Ajanlaskukiista-otsikon, mutta nähtävästi minun on palautettava itse silläkin uhalla että joku näistä perinteisistä läheisistä ystävistäsi rientää antamaan eston. --Ulrika 6. toukokuuta 2009 kello 13.06 (EEST)[vastaa]
Wikipediassa tunnin odottelu ei riitä, sillä ihmisillä on paitsi muitakin muokattavia artikkeleita, sen ohella joskus myös muuta elämää, ja välillä on pakko käydä pissallakin. On tärkeää että artikkelit ovat monipuolisia, sillä kysehän ei ole sinun artikkelistasi eikä myöskään Ortodoksisen kirkon tiedotuskeskuksen artikkelista vaan Wikipedian vapaasti muokattavasta artikkelista. Sinänsä on erinomaista ja lähes papukaijamerkin arvoista, että pyrit nyt vihdoin edes jollakin tavalla käsittelemään artikkeleista tähän asti puuttuneita aiheita. --Ulrika 6. toukokuuta 2009 kello 13.12 (EEST)[vastaa]
Kysymys ei ole siitä, mitä minä hyväksyn vaan mitä lähteet sanovat. Kalevan toteamus "Onko idän ja lännen kirkkojen kalenterikiista siis viimein ohi ja onko pääsiäisen ajankohta tästä eteenpäin sama sekä idässä että lännessä?" ei liity mitenkään vuosien 1945-1955 tapahtumiin. Riikosen artikkelin perusteella SOK:issa ei esiintynyt pyrkimystä takaisin vanhaan kalenteriin vaan päin vastoin. Jos Kalevan teksti jotenkin liittyy vuosien 1945-1955 tapahtumiin, niin ainakaan tuosta lähteestä se ei selviä ja sellaisen tekeminen on uutta tutkimusta. Voin palauttaa pyytämäsi otsikon, jos koet sen tarpeelliseksi. Kaikki luotettavien lähteiden tukemat näkökulmat ja tulkinnat ovat arvokkaita lisäyksiä mihin tahansa artikkeliin, mutta näkökulmien ja tulkintojen pitää olla luotettavien lähteiden tukemia. Ehkä keskustelun etenemisessä auttaisi, jos voisit selittää, mitä pyrit sanomaan tuolla lauseella ("Kalenterikiista jatkuu kirkon piirissä yhä")? Kiista jatkuu jotenkin SOK:ssa? Lännen ja idän kirkot käyttävät pääsääntöisesti eri kalentereja? Jos kyseessä on jälkimmäinen, asia on ollut tuolla tolalla 24. helmikuuta 1582 katolisten ja ortodoksien ja Suomen ja Ruotsin luterilaisen kirkon osalta 17. helmikuuta 1753 asti, joten en täysin ymmärrä miksi tuon mainiteseminen olisi relevanttia tässä yhteydessä. Ehkä voisit kirjoittaa laajemman artikkelin kirkkojen kalentereihin liittyvistä näkemyksistä?--Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Ehdotus muotoiluksi: "Näissä tapahtumissa on nähty yhteys edelleen jatkuvaan ns. kalenterikiistaan idän ja lännen kirkkojen välillä." Ja lähteeksi se Kaleva-sitaatti (joka selventää kiistaa) ja toinen lähde, joka kertoo yhteydestä (ehkä jopa se ortodoksi.net-blogi). Mielellään vielä voisi täydentää, mitkä ovat idän ja lännen kirkot vaikka Kaleva ei sitä sano - itse tulkitsisin, että tämä on kansainvälinen itä ja länsi, ei Kuopion ja Oulun hiippakuntien välinen kiista. --Tappinen 6. toukokuuta 2009 kello 13.26 (EEST)[vastaa]

Kuka on nähnyt? Nimen omaan, kuten sanoit, Kaleva puhuu idän ja lännen kirkojen käyttämistä eri kalentereista, eikä tällä ole mitään tekemistä SOK:n sisäisen (kuvitteellisen) kalenterikiistan välillä. --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Se lause kertoo, että vaikka ehkä (kuten itse aiemmin myönsit, että edelleen sitä vastutetaan) kalenterikiista on pääosin Suomen ortodoksisessa kirkossa pääosin ohi, se ei suinkaan ole haudattu asia kansainvälisesti katsoen, eikä Suomen ortodoksinen kirkko käsittääkseni ole mikään irrallinen saareke, joka voi sanoa "mitään ongelmia ei ole". Mutta on tämä merkillistä. Olet toistuvasti vakuuttanut, että mikään artikkeli ei ole sinun reviiriäsi, mutta en ehdi kunnolla painaa Tallenna-nappia, kun olet jo repinyt muokkaukseni silpuksi ja heittänyt ne roskakoriin. Pyytäisin rakentavaa toimintaa ja myös erilaisten näkemysten kunnioittamista. Ihan kaikki totuus ei ehkä kuitenkaan ole yhden käyttäjän housuntaskussa. --Ulrika 6. toukokuuta 2009 kello 13.51 (EEST)[vastaa]
Jos katsotaan tarpeelliseksi tässä artikkelissa pohtia itäisen (jossa on käytössä sekä puhdasta juliaanista kalenteria (esim. Venäjä) ja juliaanisen ja gregoriaanisen kalenterin yhdistelmää (esim. Kreikka)) ja läntisen kristillisyyden käyttämien kalenterien eroja, tulisi sen kyllä paremmin ilmetä lisätystä tekstistä. Lause "kalenterikiista jatkuu kirkon piirissä yhä" antaa virheellisen kuvan, jonka mukaan SOK:ssa kovastikin asiasta kiisteltäisiin (ei kiistellä). --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Toki sinulla voi olla kunkin asian tarpeellisuudesta ja käsittelyyn tarvittavasta laajuudesta vankkakin mielipide, mutta koeta hillitä... delete-napin painamista. Kun asia on siinä nyt ilmaistu, siihen voidaan vaikka lisätä Kesken-malline, jotta se ei aiheuta ahdistusta niissä, jotka kenties jäävät miettimään, mitä se tarkoittaa. Voit toki itsekin laajentaa sitä, tämähän on vapaasti muokattava tietosanakirja, kuten eri yhteyksissä on ilmoitettu. --Ulrika 6. toukokuuta 2009 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
Mielestäni ei ole kovin järkevää lisätä epäselviä ja harhaanjohtavia lauseita, varsinkin jos tietää niiden olevan epäselviä ja harhaanjohtavia. Ei varmaankaan ole kovin kohtuuton toivomus, että epäselvän väitteen lisääjä pyydettäessä selventäisi esitetttyä näkökulmaa väärinkäsitysten välttämiseksi. --Joonasl (kerro) 6. toukokuuta 2009 kello 14.24 (EEST)[vastaa]