Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaatuneiden urheilijoiden muistojuhlan avaisjuhlasta, jossa paikalla oikealta marsalkka Mannerheim, Tasavallan presidentti Kallio ja SVUL:n puheenjohtaja Rangell. Takana oikeassa reunassa pääjohtaja Pekkala ja edessään puhemies Hakkila

Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut olivat talvisodassa kuolleiden suomalaisurheilijoiden muistoksi Helsingissä 20.–22. heinäkuuta 1940 järjestetyt urheilukilpailut.[1] Niiden avajaiset olivat Olympiastadionilla samana päivänä, jolloin alun perin oli tarkoitus pitää peruuntuneiden Helsingin kesäolympialaisten avajaiset.[2] Kisojen lajeihin kuuluivat yleisurheilu, pyöräily, paini, nyrkkeily, uinti ja voimistelu, lisäksi pelattiin kaksi jalkapallo-ottelua.

Ajatuksen kilpailuista esitti urheilutoimittaja Sulo Kolkka, kun Helsingin olympialaisten järjestelytoimikunta oli 23. huhtikuuta 1940 ilmoittanut niiden peruuntumisesta. Hän ehdotti Helsingin Sanomien kirjoituksessaan järjestettäväksi Suomen omat "kansalliset olympiakisat".[2] Toukokuussa Suomen Valtakunnan Urheiluliitto, Työväen Urheiluliitto sekä Suomen Palloliitto päättivät pitää ne nimellä Kaatuneiden urheilijoiden muistokilpailut. Tuotto käytettiin sotainvalidien ja kaatuneiden omaisten hyväksi.[1]

Kaatuneiden muistokilpailujen avajaiset järjestettiin Olympiastadionilla yli 30 000 katsojan läsnä ollessa. Kisojen virallisena avaajana toimi tasavallan presidentti Kyösti Kallio ja hänen lisäkseen seremonioissa kuultiin muun muassa näyttelijä Eino Kaipaisen lausuma Yrjö Jylhän runo Vaienneet voittajat.[2] Kunniavieraina kilpailuissa oli Ruotsin ajan näkyvät urheiluhahmot eli Ruotsin edustaja kansainvälisessä yleisurheiluliitossa Bo Ekelund ja päätoimittaja Torsten Tegnér.[3]

Olympialaisissa kilpailtiin kaikkiaan kahdeksassa urheilumuodossa. Ensimmäisenä kilpailupäivänä 19. heinäkuuta oli uinti, uimahypyt, jalkapallo-ottelut ja yleisurheilu maratonjuoksu. Toisena päivänä eli 20. heinäkuuta oli pyöräily, nyrkkeily, paini ja voimistelu päivällä sekä iltapäivällä avajaisjuhla ja sen jälkeen yleisurheilukilpailut. Kolmantena kilpailupäivänä 21. heinäkuuta oli edelleen pyöräily, paini ja nyrkkeily.

  1. a b "Kiitos teille urheiluväki" - SLU laski seppeleen sankarihaudoille 10.8.2000. Liikunnan ja urheilun maailma. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 14.5.2015.
  2. a b c Raevuori, Antero: Talvisota ja olympiakisat 24.4.2013. Seura. Viitattu 14.5.2015.
  3. Bo Ekelund ja Torsten Tegner muistokilpailuja seuraamaan. Helsingin Sanomat, 19.7.1940, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 28.6.2020.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.