Helsingin hovioikeus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Helsingin hovioikeus
Helsingfors hovrätt
Helsingin hovioikeuden rakennus Salmisaaressa.
Helsingin hovioikeuden rakennus Salmisaaressa.
Perustettu 1952
Tehtävä Tuomioistuin
Ministeriö Oikeusministeriö
Päätoimi­paikka Salmisaarenranta 7 I
Helsinki
Valtio Suomi
Presidentti Asko Välimaa
Alaisvirastot
Aiheesta muualla
Sivusto
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Helsingin hovioikeuden aiempi pääaula Pasilassa. Kesällä 2010 hovioikeus muutti Salmisaareen.

Helsingin hovioikeus (ruots. Helsingfors hovrätt) on Helsingissä toimiva hovioikeus. Helsingin hovioikeuspiiriin kuului keväällä 2020 kolme käräjäoikeutta: hovioikeuteen voidaan valittaa Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan käräjäoikeuksien ratkaisuista.[1] Hovioikeus käsittelee lisäksi ensiasteena eräitä virkarikosasioita ja toimii ainoana muutoksenhakutuomioistuimena sotilasrikosasioissa ja asianajajien kurinpitoasioissa. Helsingin hovioikeus päättää myös elinkautiseen vankeusrangaistukseen tuomittujen vapauttamisesta ehdonalaiseen vapauteen.

Helsingin hovioikeuden henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2020 noin 160. Annettuja ratkaisuja oli 2 616.[2]

Helsingin hovioikeus perustettiin vuonna 1952. Ennen hovioikeuden perustamista Helsingin raastuvanoikeuden ja ympäröivien tuomiokuntien kihlakunnanoikeuksien päätöksistä valitettiin Turun hovioikeuteen.

Hovioikeus aloitti toimintansa Kaivopuistossa ns. Marmoripalatsissa, ja muutti sieltä vuonna 1984 hovioikeus muutti Radanrakentajantielle Itä-Pasilaan. Marmoripalatsi oli sen jälkeen Työtuomioistuimen käytössä. Maaliskuussa 2008 valtioneuvosto päätti vuokrata Altia Oyj:n pääkonttorin tilat Helsingin Salmisaaressa hovioikeuden käyttöön vuodesta 2010 alkaen.[3] Rakennus on Helsingin käräjäoikeuden naapurissa.

1. marraskuuta 2020 lähtien hovioikeuden presidenttinä on toiminut Asko Välimaa, joka siirtyi tehtävään korkeimman oikeuden jäsenen eli oikeusneuvoksen virasta. Hän korvasi eläkkeelle siirtyneen Mikko Könkkölän.[4] Aiemmin hovioikeuden presidenttinä ovat toimineet muun muassa Lauri Melander, Olli Huopaniemi, Kaarlo Ståhlberg, Heikki Mälkki ja Yrjö Hakulinen.

Helsingin hovioikeuden jäseninä ovat toimineet muun muassa Jukka Kemppinen, Matti Kuusimäki, Lauri Lehtimaja, Jukka Lindstedt, Liisa Mansikkamäki, Paavo Nikula, Tuomas Nurmi ja Kirsti Uusitalo.

Helsingin hovioikeuspiirin käräjäoikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin hovioikeuden tuomiopiiri käsittää Uudenmaan maakunnan ja Kymenlaaksosta Pyhtään
Käräjäoikeus[1] Tuomiopiiri Pääkanslia
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus[5] Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio, Vihti Espoo
Helsingin käräjäoikeus Helsingin kaupunki Helsinki
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus[6] Itä-Uusimaa: Askola, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Pyhtää, Sipoo, Tuusula, Vantaa Vantaa
  1. a b Helsingin hovioikeus 2.10.2014. Oikeusministeriö, oikeus.fi. Viitattu 30.11.2014.
  2. Helsingin hovioikeus - Toimintakertomus 2020 - Sivut 15 ja 4 Oikeus.fi - Hovioikeudet - Helsingin hovioikeus. Tuomioistuinlaitos. Viitattu 6.6.2021.
  3. http://www.om.fi/Etusivu/Ajankohtaista/Uutiset/1205254170998[vanhentunut linkki]
  4. Helsingin hovioikeuden presidentiksi Asko Välimaa 2.10.2020. STT Info. Viitattu 12.12.2020.
  5. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus oikeus.fi. Viitattu 4.5.2020.
  6. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oikeus.fi. Viitattu 4.5.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]