Hans Henrik Gripenberg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Henrik Gripenberg

Hans Henrik Gripenberg (14. huhtikuuta 1754 Karhiniemi, Huittinen25. lokakuuta 1813 Tukholma) oli Suomen sotaan osallistunut ruotsalainen kenraalimajuri. Hän kuului Gripenbergin aatelissukuun ja hänen vanhempansa olivat everstiluutnantti Odert Johan Gripenberg[1] ja Eva Gustafva Silfversvan. Hän avioitui 1780 Hedvig Lovisa Janssonin kanssa. Heidän poikiaan olivat koulumies Odert Henrik Gripenberg ja senaattori Johan Ulrik Sebastian Gripenberg.

Gripenberg kirjoittautui asepalvelukseen jo kahdeksanvuotiaana. Gripenberg otti osaa Kustaa III:n sotaan majurina Hämeen jalkaväkirykmentissä. Hänet ylennettiin 1789 everstiluutnantiksi ja 1794 everstiksi sekä 1795 Hämeen jalkaväkirykmentin komentajaksi. Hän osallistui Suomen sotaan ja 1808−1809 komensi Tornion seudulla 3 800 sotilaan vahvuista Ruotsin pohjoista armeijaa.

Hänen joukkonsa antautuivat 25. maaliskuuta 1809 Kainuunjoella Ruotsin Länsipohjassa venäläiselle ylipäällikkö Barclay de Tollylle, mistä hän joutui myöhemmin epäillyksi maanpetoksesta kuitenkaan ilman lopullisia oikeudellisia seuraamuksia.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veli-Matti Syrjö: Gripenberg, Hans Henrik (1754–1831) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu 6.9.2001. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.