Akka ja kissa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Akka ja kissa
Nimi Akka ja kissa
Tekijä Akseli Gallen-Kallela
Valmistuspaikka Salo
Valmistumisvuosi
Taiteenlaji Genretaide ja naturalismi
Teostyyppi Maalaus
Materiaali Öljyväri ja kangas (maalauspohja)
Korkeus 121 cm
Leveys 96,5 cm
Kokoelma Turun taidemuseo
Sijainti Turun taidemuseo

Akka ja kissa on suomalaisen taidemaalarin Akseli Gallen-Kallelan öljymaalaus vuodelta 1885.

Akka ja kissa -teoksen valmistumisen aikaan Suomen lehdistössä keskusteltiin suomalais-kansallisen taiteen tarpeellisuudesta. Yleinen mielipide korosti kansallisen taiteen aineiston löytyvän Kalevalasta ja vanhoista kansantarinoista.

Teosta, joka on Gallen-Kallelan ensimmäinen suurikokoinen teos, pidetään taiteilijan ensimmäisenä radikaalin naturalistisena teoksena. Teos on ollut useiden tutkielmien ja esseiden aiheena, ja siitä on esitetty useita erilaisia tulkintoja. Yleisesti maalausta pidetään eräänlaisen rakkaudentunnustuksena tavalliselle kansanihmiselle.lähde? Se kuvastaa myötätuntoa yhteiskunnan vähäosaisia ja kansan yksinkertaista elämää kohtaan.

Aiheen valinta on realisteille tyypillinen, se ei kaunistellut eikä silotellut kuvattavaa kohdetta. Kyse oli tavallaan vastaiskusta hovitaiteen perintönä syntyneelle muotokuvamaalaukselle, joka yleensä pyrki kaunistelemaan asioita.

Teos on eräiden tietojen mukaan maalattu Salossa ja viimeistelty Pariisissa. Sinä kesänä taiteilija oli Salon lennätinlaitoksen johtajan vänrikki Adam Ernest Axel Lindencronan kutsusta saapunut maalaamaan isäntänsä muotokuvaa. Hän päätti toteuttaa myös näkemyksen Salossa asuvasta vanhasta mummosta. Tämä mummo oli torpparintytär Karolina Lindström, jota kutsuttiin paikkakunnalla Lammasmummoksi ja tunnettiin myös ”Karuna”.[1] Gallen-Kallela itse totesi Lammasmummosta: ”Omituinen pikkukaupungin originaali. Hänellä ei ollut kotiakaan, vaan hän nukkui yönsä ladoissa, aitoissa ja ullakoilla missä milloinkin, joskus ulkona pientareella.”[2]

Akka ja kissa oli ensimmäisiä teoksia, jotka hankittiin vasta perustetun Turun taidemuseon kokoelmiin. Hankinta tehtiin Victor Westerholmin johtajakaudella vuonna 1895. Saman museon kokoelmissa se sijaitsee nykyisinkin.

  1. Malmberg, Ilkka: Isännät ja rengit. Helsingin Sanomat / Kuukausliite, 2009, nro Toukokuu, s. 36.
  2. Lammasmummo ja kissa – pala salolaista kulttuurihistoriaa Salon taidemuseo. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 1. toukokuuta 2007.