Uunisepät
| Turun Uunisepät Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1982 |
| Kotipaikka | Turku |
| Toimiala | tulenkestävien keraamisten tuotteiden valmistus |
| Kotisivu | www.uunisepat.fi |
Turun Uunisepät Oy oli suomalainen kaakeliuunien valmistaja. Yritys perustettiin keväällä 1982. Se valmisti uuneja valutekniikalla, jonka ansiosta uunien pintamateriaaleissa ja muodoissa on useita eri vaihtoehtoja.
Yritys haettiin konkurssiin joulukuussa 2022.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuniseppien perustaja Atso Raittio on turkulaisen muurarin poika. Tehdessään muuraustöitä yhdessä isänsä kanssa Atso Raittio sai ajatuksen, että jos joitakin uunin osia pystytään tekemään valamalla, miksei koko uunia voitaisi tehdä niin.
Raittio oli valmistunut insinööriksi vuonna 1979. Opinnäytetyönään hän teki varaavan tulisijan. Kesällä 1980 Atso Raittio alkoi työstää ideaa elementtitakasta, jotka olisi valmistettu tulenkestävästä valumassasta. Aluksi suunnitelmissa oli pyöreä kaakeliuuni, mutta idea osoittautui liian vaikeaksi toteuttaa. Kun Raittio vaihtoi muodon pyöreästä neliöksi, ratkaisu löytyi parissa päivässä.
Vuoden 1980 lopussa Raittio ryhtyi toteuttamaan suunnittelemaansa elementtitakkaa. Yhdessä appensa Ilkka Tammen kanssa he valmistivat takkamuotteja Turun satamassa sijainneessa verstastilassa. Ensimmäistä takkaa varten Tammi rakensi kymmenkunta muottia metallista. Valuumassaksi he valitsivat samottimassan. Massa valmistettiin romukaupasta hankitulla vanhalla luunmurskaajalla, jolla pystyttiin rikkomaan tulitiiliä, ja käytettynä ostetulla jauhosekoittajalla, jolla tiilistä jauhettu massa voitiin sekoittaa.
Raittiolla oli laatoituksia tekevä yritys nimeltä Rakennuslaatoitus, jonka puitteissa Uuniseppien toiminta aluksi pyöri. Vuonna 1982 Raittio osti Port Arthurin kaupunginosassa sijaitseva Tonavan saunan kiinteistön, joka remontoitiin uuniverstastilaksi. Ensimmäinen Uuniseppien kaakeliuuni muurattiin keväällä 1982 uuniverstaan tiloihin. Uuni on edelleen toiminnassa.
Vuoteen 2009 mennessä Uunisepät on toimittanut yli 100 000 takkaa. Liikevaihto vuonna 2008 oli 18 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa noin 200 ihmistä.
Takkatekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuniseppien käyttämä valmistusmenetelmä, jossa koko takka valmistetaan tulenkestävästä valumassasta, mahdollistaa erilaiset pintamateriaalit ja toteutusratkaisut. Kaakeliuunien pinta on kotimaista kaakelia. Perinteisen uunikaakelin lisäksi uunin pinta voi olla graniittia, marmoria, muuta kiveä tai slammattu antiikkilaastilla. Koristeosat (muotokaakelit, kruunut, nischit) valmistetaan käsityönä Uuniseppien tehtaassa.
Runkoaineena Uuniseppien varaavissa takoissa käytetään suomalaisesta kallioperästä louhittua ja murskattua oliviinikiveä. Mäntyharjun Oliviinikivi on raskain tunnettu kiviaines Suomessa. Sen ominaispaino on n. 3200 kg/m³. Oliviinikivi on puhdas luonnontuote, joka kestää erinomaisesti korkeat lämpötilat ja lämmönvaihtelut. Painonsa ja lämpöominaisuuksiensa ansiosta Oliviinikivi takaa varaavassa takassa pitkän ja tehokkaan lämmönluovutuksen.[2]
Kaikki Uuniseppien uunit ovat varaavia. Uunin varauskyky perustuu kuumien savukaasujen kierrättämiseen tulisijan sisällä kanavissa, jolloin uunin sisärakenteet lämpenevät. Puun palaessa savukaasut nousevat uunin keskiosan yläpalotilaan ja jatkavat kiertoa uunin alaosaan, josta ne päätyvät hormiin. Hormi täytyy aina valita talon rakenteiden mukaan.[3]
Aito Tuplakierto on Uuniseppien kehittämä tulisijan lisätehojärjestelmä, joka auttaa saamaan puusta talteen enemmän lämpöenergiaa. Tällöin puuta ei tarvitse polttaa niin paljon, lämmitys on taloudellista ja päästöt ovat myös reilusti pienemmät. Tuplakierrossa savukaasut johdetaan alasvirtaamisen jälkeen vielä kerran uloimpaan lisäkanavaan.[4]
Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uuniseppien valikoimassa on vuonna 2009 yli 50 tuotetta. Uuniseppien varaava takka on kotimainen Avainlippu-tuote.
Uuniseppien mallistot
- Klassikko: Perinteiset kaakeliuunit ja takkaleivinuunit, jotka noudattelevat vanhan ajan romanttista tyyliä
- Trendi-mallisto: Trendimalliston tulisijat ovat nuorekkaampi ja pelkistetympi vaihtoehto esim. vapaa-ajan asuntoihin
- Design-mallisto: Design-malliston kaakeliuunit muotoilultaan veistoksellisia ja linjakkaita ja sopivat sisustuselementiksi
- Puhuri-kiertoilmatakkamallisto: tehokkaat ja edulliset itse asennettavat takat
- Balladi-kompantitakkamallisto: pienet itse asennettavat takat
Uuniseppien rautakauppamallistot
- Carlson Oy
- Starkki
- S-ryhmä
- Rautia
- Rautanet
- K-rauta
- Hartman
Uunisepät toteuttaa myös tilakohtaisesti räätälöityjä tuliratkaisuja ja tarjoaa Uuniseppien takkoihin sopivat hormit. Valikoimassa on myös kamiinoita, joita Uunisepät tuo maahan.
Ympäristövastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
EU:n asettaman varaavien takkojen standardin mukaiset päästö- ja hyötysuhdetestaukset tehdään kotimaisessa puolueettomassa testauslaitoksessa VTT:llä. Uunisepillä on VTT:n kanssa lisäksi laadunvalvontasopimus varaavien tulisijojen valmistuksesta.[5]
Kaakeliuunissa käytettävä puuenergia on uusiutuvaa ja puhdasta energiaa. Kun kuivaa puuta poltetaan oikein ja oikeanmallisessa tulipesässä, siten että kaikki palokaasut palavat, ei päästöjä juurikaan ole. Tällöin poltosta vapautuu hiilidioksidia saman verran kuin vapautuisi puun maatuessa metsässä. Hiilidioksidi palautuu luontoon uuden kasvun rakennusaineeksi.[3]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Enkvist, Liisa: Turkulainen Uunisepät hakeutui konkurssiin keskellä kuuminta tilausaaltoa – velkojina omistajat itse 20.12.2022. Turun Sanomat. Viitattu 20.12.2022.
- ↑ Piispanen, Risto & Tuisku, Pekka: Mineralogian perusteet. Oulu: Oulun yliopisto, 1977.
- ↑ a b Pientalon lämmitysjärjestelmät. Helsinki: Motiva, 2000.
- ↑ Aito tuplakierto Turun Uunisepät Oy. Viitattu 5.1.2010. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ VTT Technical Research Centre of Finland: Summary of temperatures measured in experiments with four heating ovens (PDF) (RTE4144/02) finspis.dk. 21.11.2002. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)[vanhentunut linkki]