Kutina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee fysiologista tuntemusta. Kutina on myös kaupunki Kroatiassa.
Kutina saa ihmisen raapimaan kutiavaa kohtaa.

Kutina (pruritus) on raapimishalun herättävä epämieluisa tunne ihossa tai limakalvossa. Kutinan aistiminen ei kuitenkaan liity ihon tunto- tai kipuaistimuksiin.[1]

Kutinan tärkein välittäjäelin on myeliinitupeton C-säie. Ihon tärkein kutinan välittäjäaine on ilmeisesti histamiini. Muita kutinaan vaikuttavia aineita kehossa ovat prostaglandiinit, proteaasit, takykiniinit, opioidit ja interleukiinit.[1]

Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutina voi johtua hyvin monesta eri syystä. Kutinan yleisin syy on tulehdus ihossa. Tulehdus voi aiheutua ihon kuivuudesta.[2]

Herkkä iho, jollainen on joka toisella naisella ja joka viidennellä miehellä, reagoi kutinalla päivittäisiin pieniin ärsykkeisiin. Sellaisia ovat esimerkiksi karkea kangas, pesuaineet tai kosmeettiset tuotteet.[2] Herkän päänahan tärkeimmät oireet ovat kutina ja kosketusarkuus. Herkkä päänahka ei liity muun ihon herkkyyteen.[2]

Erilaisten hyönteisten ja loisten pistot ja puremat aiheuttavat usein kutisevan ihoreaktion. Erityisesti verta imevien hyönteisten erittämät, veren hyytymistä estävät aineet kutittavat ihon alle jouduttuaan.

Kutinassa voi olla kyse myös esimerkiksi nokkosihottumasta, syyhystä tai punajäkälästä. Muita syitä ovat esimerkiksi seerumin kolesterolimäärää alentavat lääkkeet eli statiinit, eräät verenpainelääkkeet, MS-tauti, maksa- ja munuaissairaudet, eräät syövät, psyykkiset tekijät sekä voimakkaaseen kipuun käytettävät opiaatit. Myös diabetekseen liittyvät ihoinfektiot tai hermovaurio voivat aiheuttaa kutinaa.[2]

Lymfooman yhteydessä voi esiintyä kutinaa. Hogdkinin taudista kärsivistä joka neljännelle kehittyy kutinaa. Ihon T-solulymfoomassa kutina on tavallinen oire.[3]

Dialyysipotilaista jopa 70–90 % kutiaa.[4]

Jos kutina on psykologinen oire, se voi liittyä esimerkiksi stressiin tai ahdistuneisuuteen.[5]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kutinan hoito suunnataan oireen takana olevaan tautiin, jos se tunnistetaan.[1] Varsinaisia kutinalääkkeitä ei ole. Kuivaa ihoa hoidetaan kosteusvoiteilla, ihottumaa esimerkiksi kortisonivoiteilla tai sisäisellä kortisonilla. Myös Auringon ultravioletti B -säteily ja UVB-valohoito voivat helpottaa kutinaa.[2]

Raapiminen helpottaa kutinaa nopeasti, mutta se voi johtaa kierteeseen ja ihon rikkoutumiseen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Matti Hannuksela: Kutinan hoito Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1998. Viitattu 2.8.2019.
  2. a b c d e Kutina Terveyskirjasto, viitattu 2.8.2019
  3. Lymphoma Itching
  4. Kutina maksa- ja munuaissairauksissa (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. MedicineNet.com: Itch (Itching)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hannuksela, Matti: Kutina on pirullista – raapiminen taivaallista. Duodecim, 2004. ISBN 951-656-181-0.