Île Saint-Louis
.jpg)
Île Saint-Louis nähtynä eteläpuolelta, Pont de la Tournellelta
| Sijainti | |
|---|---|
| Vesialue | |
| Pinta-ala |
0,11 km² |
| Asukasluku |
2426 |
|---|---|
| Kieli |
Île Saint-Louis on Seinejoen saari Ranskan pääkaupungissa Pariisissa, Île de la Citén itäpuolella. Se on nimetty 1200-luvulla eläneen kuningas Ludvig IX:n eli Ludvig Pyhän (ransk. Saint-Louis) mukaan.[1] Saari on kytköksissä manner-Pariisiin sen molemmilta puolilta lähtevien siltojen kautta, ja Île de la Citén saarelle Pont Saint Louis -sillan kautta. Saari kuuluu Pariisin 4. arrondissementtiin.[2]
Vaikka Île Saint-Louis sijaitsee suurkaupungin sydämessä, se muistuttaa ilmapiiriltään ranskalaista maalaiskylää.[2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Île Saint-Louis on viereisen Île de la Citén ohella ainoa nykyisessä Pariisissa säilynyt alkujaan luonnon muodostama saari; kaupungin länsiosassa sijaitseva Île aux Cygnes on täysin keinotekoinen.
Île Saint-Louis on selvästi pienempi kuin Île de la Cité, ja sen pinta-ala on noin 11 hehtaaria. Se on likipitäen suunnikkaan muotoinen, ja sen pidemmät sivut ovat 525 metrin, lyhemmät 250 metrin pituiset. Pidemmät sivut ovat suunnilleen länsi-itä-suuntaiset. Sen pidempi, luode-kaakko-suuntainen lävistäjä, joka ulottuu Place Louis-Aragonilta Square Baryelle, on noin 700 metrin pituinen.
Hallinnollisesti Île Saint-Louis kuuluu Pariisin 4. arrondissmenttiin, jolla on myös nimi Arrondissement de l’Hôtel-de-Ville. Yhdessä Île de la Citén itäosan kansaa se muodostaa kaupunginosan nimeltä Quartier Notre-Dame.
Ennen vuotta 1860 saari kuului Pariisin silloiseen 9. arrondissementtiin ja muodosti yksinään Île-Saint-Louis'n kaupungiosan. Ranskan vallankumouksen aikana se oli yksi Pariisin 48 sektiosta, ja se sai tuolloin nimen Section de la Fraternité ("veljeyden sektio").
Saaria lukuun ottamatta 4. arrondissementti sijaitsee Seinen pohjoispuolella eli oikealla rannalla (ransk. Rive droite), josta saarelle johtaa kolme siltaa. Lisäksi saarelta johtaa yksi silta Île de la Citélle sekä kaksi siltaa Seinen eteläpuolelle eli vasemmalle rannalle' (ransk. Rive gauce), Pariisin 5. arrondissementtiin. Saaren itäkärjen kautta kulkee bulevardi Boulevard Henri IV, joka johtaa Boulevard Saint-Germainin itäpäästä Place de la Bastillelle.
Vuoden 2013 alussa saarella asui 2426 henkilöä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pariisi sijaitsi alun perin Citén saarella. Kuningas Kaarle Kaljupää lahjoitti sen itäpuolella sijainneen silloin vielä asumattoman saaren, nykyisen Île Saint-Louis'n, Pariisin piispalle vuonna 867.[4] Myöhemmin saari joutui Notre-Damen tuomiokapitulin hallintaan, minkä vuoksi se sai nimen Île Notre-Dame, vaikka itse Notre-Damen katedraali sijaitseekin viereisellä Citén saarella. Tällä nimellä saari tunnettiin vuoteen 1726 saakka.[4] Saari yhdistettiin 1300-luvulla joen etelärantaan puusillalla, joka sijaitsi nykyisen Pont de la Tournellen paikalla.[5] Saarta käytettiin varsinkin laidunmaana[6] ja varastoalueena, mutta Ranskan kuninkaat järjestivät siellä toisinaan myös suuria julkisia seremonioita.[7]
Kun Filip II August 1200-luvulla rakennutti Pariisia ympäröineen linnoitusten ketjun, Île Notre-Dame jaettiin kanavalla kahtia muurin kohdalta. Kanavan länsipuolisella saarella säilyi nimi Île Notre-Dame, kun taas tällöin muodostunut pienempi itäinen saari sai nimen sai nimen Île aux vaches ("Lehmien saari").[4]
Île aux Vaches oli niittyjen peittämä saari, jossa ei ollut asutusta. Se yhdistettiin jälleen Île Notre-Dameen 1600-luvulla, kun saarta ryhdyttiin rakentamaan kaupunkimaisesti.[8]
Rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jo Henrik IV:n aikana esitettiin suunnitelmia Île Notre-Damen ja Île aux Vachesin rakentamiseksi kaupunkimaisesti[4], mutta vasta Ludvig XIII:n vuonna 1614, jolloin Ludvig XIII:n oli jo kuninkaana mutta leskikuningatar Maria de’ Medici toimi vielä sijaishallitsijana, siltaurakoitsija Christophe Marie sai tehtäväkseen saarten rakentaminen. Île Saint-Louis'sta tuli Pariisin ensimmäinen yhtenäisen suunnitelman mukaan rakennettu alue.[4] Marien yhteistyökummaneina toimivat Lugles Poulleter ja François Le Regrattier, ja hän vastasi saarten välisen kanavan täyttämisestä, pysyvien siltojen rakentamisesta ja rantalaiturien vahvistamisesta, minkä vastineeksi hän sai saareen hallintaoikeuden 60 vuoden ajaksi.[4]
Notre-Damen tuomiorovastien vastalauseista[4] huolimatta saari rakennettiin noin 30 vuoden kuluessa täyteen asuintaloja. Saarten välinen kanava täytettiin, joten ne muodostivat jälleen yhden ainoan saaren. Rakennusten tukemiseksi saari ympäröitiin pengerretyillä rantakaduilla, jotka olivat sen verran korkeita, että ne jäivät kuivilleen joen tulviessakin. Kadut rakennettiin ruutukaavan mukaisesti siten, että saaren halki pituussuunnassa kulki Rue Saint-Louis-en-l'Île.
Saarelle rakennettiin joukko palatsimaisia asuintaloja, hôtels particuliers, joiden vuoksi se sai liikanimen "palatsien saari".[8]. Osan niistä suunnittelivat arkkitehdit Louis le Vau ja François Le Vau, jotka itsekin muuttivat asumaan saarelle. Jälkimmäinen suunnitteli myös saarella sijaitsevan kirkon, Église Saint-Louis-en-l’Îlen, joka valmistui vuonna 1644.
Saarelta manterelle Seinen kummallekin puolelle rakennettiin joukko siltoja. Pont Marie valmistui vuonna 1635[9], ja Pont de la Tournelle rakennettiin aikaisemmin tuhoutuneen sillan paikalle vuonna 1656.[5] Pont Saint-Louis, joka yhdisti Île Saint-Louis'n ja Île de la Citén, valmistui vuonna 1630, mutta se romahti jo muutamaa vuotta myöhemmin, ja aikojen kuluessa paikalle on jo kuusi kertaa rakennettu uusi silta puretun tai tuhoutuneen tilalle.[10]
Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Île Saint-Louis sai nykyisen nimensä vuonna 1726.[4] Se nimettiin Ranskan kuningas Ludvig IX:n eli Pyhän Ludvigin (ransk. Saint-Louis mukaan, joka oli Ludvig XIII:n suojeluspyhimys ja samalla hänen esi-isänsä. Perimätiedon mukaan Ludvig IX:llä olisi ollut tapana tulla Île aux Vachesille rukoilemaan, ja sinne hän olisi kokoontunut ritariensa kanssa vuonna 1269 ennen lähtöään kahdeksannelle ristiretkelle, joka kuitenkin koitui hänelle kohtalokkaaksi: hän kuoli vuotta myöhemmin Tunisissa punatautiin.
Île Saint-Louis on pitkälti pysynyt sellaisena kuin miksi se 1600-luvulla rakennettiin. Muutamia rakennuksia on tosin purettu, varsinkin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella, osa niistä uusien katujen rakentamiseksi. Erityisesti Haussmannin johdolla 1800-luvulla toteutun Pariisin suurisuuntainen uudelleenrakennushankkeen yhteydessä saaren itäisen kärjen läpi rakennettiin Boulevard Henri IV siltoineen (Pont Sully), jolloin sen tieltä purettiin muutamia rakennuksia, joista huomattavin oli Hôtel de Bretonvilliers.[4] Muilta osin Haussmannin kaupunkiuudistuskin jätti saaren vanhan rakennuskannan koskemattomaksi.
Ennen Haussmannin aikaa nykyisen Pont Sullyn paikkeilla oli ollut vain kaksi vanhaa kävelysiltaa.[11] Muistakin saarelle johtaneista silloista osa on myöhemmin korvattu uudelle. Vuonna 1862 saarelta Seinen pohjoisrannalle rakennettiin kokonaan uusi silta, Pont Louis-Philippe[12], ja sen jatkeeksi vanhojen korttelien läpi puhkaistiin katu Rue du Bellay.[4] Myös Île de la Citén ja Île Saint-Louis'n välillä oli silta jo 1600-luvulla, mutta nykyinen silta, Pont Saint-Louis, on rakennettu vasta vuonna 1970.[10]
1980-luvulta lähtien Île Saint-Louis on tullut suosituksi myös sellaisten henkilöiden keskuudessa, jotka varsinaisesti asuvat muualla ja joilla on vain toissijainen asunto Pariisissa. Saaren keskiosissa varsinkin monet pienet huoneistot on muutettu toissijaisiksi asunnoiksi.[13].
Hôtel Lambergin omistaa nykyisin Qatarin hallitsijasuvun jäsen Abdallah Ben Abdallah-Al-Than. Rakennuksessa syttyi heinäkuussa 2013 suuri tulipalo.
-
Saaren länsipää, vasemmalla Pont Louis-Philippe. -
Rakastavaisia Île Saint-Louis'n kärjessä.
Rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Île Saint-Louis on kokonaisuudessaan asuntoaluetta. Siellä on useita palatsimaisia asuinrakennuksia, jollaisista käytetään nimitystä hôtel particulier. (Ranskan kielen sana hôtel tarkoittaa, paitsi hotellia, myös ylellistä kaupunkitaloa.)
Saaren rantakatujen varsilla olevista rakennuksista voidaan mainita seuraavat:
- Hôtel Lambert, lähellä saaren itäkärkeä, Quai d'Anjoun varrella. Sen suunnitteli arkkitehti Louis Le Vau.
- Hôtel Aubert-Perrot ;
- Hôtel de Chenizot ;
- Hôtel Comans-Richelieu ;
- Hôtel de Gontaut-Biron ;
- Hôtel de Lauzun ;
- Hôtel Lefèvre de la Barre ;
- Hôtel Lefèvre de la Malmaison ;
- Hôtel Le Vau ;
- Hôtel Sainctot ;
- Hôtel de Pierre Viole ;
- Hôtel Potart ;
- Maison Gruyn de Bordes ;
- pavillon de Bretonvilliers.
Vaikka useimmat saaren rakennukset eivät hôtel-nimityksestään huolimatta ole hotelleja, saarella toimii myös kaksi hotellia,[14] Hôtel des Deux Îles[15] ja Hôtel du Jeu de Paume.[16]
Saaren ainoa kirkko on arkkitehti François Le Vaun suunnittelema Église Saint-Louis-en-l’Île.
Saaren itäkärjessä on Square Barye -niminen aukio, jossa on kuvanveistäjä Antoine-Louis Baryen muistomerkki.[17]
Rue Saint-Louis en l'Îlen varrella toimii myös arvostettu jäätelönvalmistaja Berthillon.[6][18] kahviloineen, joka tunnetaan myös sorbeteistaan.[19]
Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarella, Quai d'Anjoun varrella toimii myös pieni teatteri, Théâtre de l'Île-Saint-Louis Paul Rey. Teatteriesitysten lisäksi siellä pidetään myös konsertteja.[20]
Liikenne, sillat ja kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Île Saint-Louis'hin johtavat seuraavat viisi siltaa:
- Pont Saint-Louis, joka yhdistää Île Saint-Louis'n ja Île de la Citén
- Pont de la Tournelle, joka johtaa Seinen eteläpuolelta (vasemmalta rannalta) saarelle
- Pont de Sully, oikeastaan kahden sillan yhdistelmä, joka kulkee saaren itäpään kautta yhdistäen Seinen pohjois- ja etelärannan
- Pont Louis-Philippe, joka johtaa Seinen pohjoispuolelta (oikealta rannalta) Île Saint-Louis'lle
- Pont Marie, joka myös johtaa Seinen pohjoispuolelta (oikealta rannalta) Île Saint-Louis'lle
-
Pont Marie Île Saint-Louis'lta katsottuna -
Pont Saint-Louis nähtynä Île Saint-Louis'lta. Taustalla Île de la Cité. -
Pont de la Tournelle Île Saint-Louis'lta katsottuna -
Île Saint-Louis'lta Seinen eteläpuolelle (vasemmalle rannalle) johtava Pont Sullyn osa saarelta nähtynä -
Île Saint-Louis'n (vasemmalla) ja Seinen pohjoisrannan (oikealla) välinen Pont Sullyn osa -
Pont Louis-Philippe Île Saint-Louis'lta nähtynä
.jpg)
.jpg)
-
Île Saint-Louis Institut du monde arabelta katsottuna. Vasemmalla Île de la Cité.
Kadut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Île Saint-Louis'n rantoja pitkin kulkevat seuraavat rantakadut:
- Quai d'Anjou, saaren pohjoisrannassa, ulottuu Pont Sullyltä Pont Marielle
- Quai de Bourbon, saaren pohjoisrannassa, ulottuu Pont Marielta saaren länsikärkeen
- Quai d’Orléans, saaren etelärannassa, ulottuu Pont Saint-Louis'lta Pont de la Tournellelle, ja
- Quai de Béthune, saaren etelärannassa, ulottuu Pont de la Tournellelta Pont Sullylle.
-
Quai d'Anjou. -
Quai de Bourbon -
Quai d’Orléans. -
Quai de Béthune
.jpg)
Saaren keskellä kulkee koko saaren halki Seinen suuntaisena rue Seint-Louis-en-l'Île, joka on rantakatujen lukuun ottamatta saaren ainoa Seinen suuntainen katu.
Saaren muut kadut ovat Boulevard Henri IV:tä lukuun ottamatta kaikki kohtisuorassa Rue Saint-Louis-en-l'Îleen nähden. Osa niistä kulkee koko saaren poikki, mutta kolme niistä päättyy Rue Saint-Louis-en-l’Îlelle. Idästä länteen lueteltuina ne ovat:
- Boulevard Henri-IV, joka kulkee Pont Sullyn molempien osien yli ja jatkuu Seinen pohjoispuolella Place de la Bastillelle;
- Rue de Bretonvilliers, joka ulottuu Quai de Béthunelta Rue Saint-Louis-en-l’Îlelle;
- Rue Pulletier, joka ulottuu koko saaren poikki;
- Rue des Deux-Ponts ("Kahden sillan katu", joka ulottuu koko saaren poikki Pont de la Tourenellelta Pont Marielle;
- Rue Budé, joka ulottuu Quai d’Orléans'ilta Rue Saint-Louis-en-l’Îlelle ;
- Rue Le Regrattier, joka ulottuu koko saaren poikki;
- Rue Boutarel, joka ulottuu Quai d’Orléans’ilta Rue Saint-Louis-en-l’Îlelle ;
- Rue Jean-du-Bellay, joka ulottuu Pont Saint-Louis'lta Pont Louis-Philippelle.
Saaren länsikärjessä sijaitsee aukio Place Louis-Aragon.
Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikään Pariisin metron linja ei kulje Île Saint-Louis'n kautta. Lähimpänä saarta sijaitsevat metroasemat ovat linjan 7 asemat Pont Marie ja Sully, jotka molemmat sijaitsevat Seinen pohjoispuolella.
RATP:n bussilinja 67 kulkee saaren poikki pohjoisesta etelään Rue des Deux-Ponts'ia pitkin, ja sillä on pysäkki jokseenkin keskellä saarta.[21] Saaren itäpäässä Boulevard Henri-IV:ta pitkin kulkevat linjat 86 ja 87, joilla on siellä pysäkki molemmissa kulkusuunnissa.[22][23]
Tunnettuja asukkaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Île Saint-Louis'ssa ovat asuneet muun muassa seuraavat tunnetut henkilöt:
- Daniel Auteuil, näyttelijä
- Édouard Baer, näyttelijä
- Charles Baudelaire, runoilija, kääntäjä, esseisti ja kriitikko, asui saarella 1842–1845
- Léon Blum, poliitikko, Ranskan pääministeri 1936–1937, 1938 ja 1946–1947
- Francis Carco, kirjailija
- René Cassin, vuoden 1968 Nobelin rauhanpalkinnon saanut juristi ja tuomari
- Paul Cézanne, taidemaalari
- Camille Claudel, kuvanveistäjä, asui saarella 1899–1913
- Marie Curie, kaksi Nobelin palkintoa saanut fyysikko ja kemisti, radioaktiivisuuden tutkija, asui saarella 1912–1934
- Henri Dutilleux, säveltäjä
- Georges Moustaki, säveltäjä ja laulaja
- Georges Pompidou, Ranskan presidentti
- Haroun Tazieff, vulkanologi ja geologi, asui saarella 1953–1998
- Hôtel de Lauzunissa ovat asuneet:[6]
- Charles Baudelaire, runoilija, esseisti ja kriitikko
- Théophile Gautier
- Richard Wagner, säveltäjä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Île Saint-Louis, Paris French Moments. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b Kelby Carr: Paris Neighborhoods: Ile Saint-Louis Trip Savvy. Viitattu 27.2.2017.
- ↑ Population en 2013, Recensement de la population - Base infracommunale (IRIS) INSEE. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b c d e f g h i j Historique de l'île Saint Louis isl-paris.com. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 27.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ a b Pont de la Tournelle Bridge in Paris EuTourig. Viitattu 27.2.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Pas Paschali, Brian Robinson: Kaupunkimatkailijan kävelyopas: Pariisi, s. 46–47. Suomentanut Katja Tiilikka. Karisto, 2015. ISBN 978-951-23-5903-5.
- ↑ L’Ile Saint Louis à Paris eVous. 16.12.2017. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b Parcours d'architecture: un nouveau regard sur le patrimoine parisien Pariisin kaupunki. Arkistoitu 4.7.2005. Viitattu 27.2.2018. (ranskaksi)
- ↑ Pont Marie Bridge in Paris Eutouring.com. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ a b Pont Saint Louis Bridge in Paris Eutouring.com. Viitattu 27.2.2018. [vanhentunut linkki]
- ↑ Pont de Sully Bridge in Paris Eutouring.com. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Pont Louis-Philippe Bridge in Paris Eutouring.com. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Que cachent ces résidences secondaires au coeur des capitales franceculture.fr. 17.7.2013. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Alan Tillier: ”Hotelli valinta”, Kaupunkikirjat: Pariisi, s. 284. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-34729-4.
- ↑ Hôtel des Deux Îles deuxiles-paris-hotel.com. Arkistoitu 28.2.2018. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Hôtel du Jeu de Paume jeudepaumehotel.com. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Square Barye on Ile Saint Louis eutouring.com. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Betrhillon berthillon.fr. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Berthillon: Ice Cream and Sorbet Trip Advisor. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Théâtre de l'Île-Saint-Louis Paul Rey theatre-ilesaintlouis.com. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Plan de la ligne 67 RATP. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Plan des Bus RATP. Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Plan de la ligne 87 RATP. Viitattu 27.2.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Île Saint-Louis Wikimedia Commonsissa
