Äitiyshuolto

Äitiyshuolto on maailmassa eri aikoina vaihtelevasti toteutettu perhe- ja syntyvyyspolitiikan muoto. Sen perimmäisenä tarkoituksena voi olla jatkuvien sotien aiheuttaman väestökadon korvaaminen. Samantapainen näkökohta on äitien hyvinvoinnin merkitys lasten eloonjäämiselle.

Äitiyshuollon toteutus

Äitiyshuollon tarkoituksena on paitsi lasten, myös äitien henkiinjääminen ja terveys. Alkukantaisissa ja köyhissä yhteisöissä lähinnä suku on vastuussa äitiyshuollosta. Myös kätilöinä voivat toimia kouluttamattomat, mutta mahdollisesti perimätiedon varassa toimivat henkilöt. On yleistä, että kehitysmaissa ja heikon sosiaaliturvan maissa uskonnolliset yhteisöt ovat järjestämässä äitiyshuoltoa. Lapsiäitiys on yleismaailmallinen käsite, mutta traditiot kuten järjestetyt avioliitot saattavat estää asiallisen äitiyshuollon. Esimerkiksi Suomessa on ollut varsin tavallista, että syntynyt lapsi merkitään isovanhemmalle. Hyvinvointivaltiot ovat toteuttaneet julkisen, maksuttoman neuvolajärjestelmän. Se ohjaa äitejä ja nykyään myös isiä ennen synnytystä vastaanottamaan lapsen. Erityisesti Suomessa äitiyshuoltoon kuuluu äitiysavustus, joka on toteutettu pienehköllä rahasummalla tai varta vasten laaditulla, rahallisesti arvokkaammalla äitiyspakkauksella. Äitiyshuoltoon kuuluu myös terveydenhuollon tarkastus synnytyksen jälkeen. Äitiyshuoltoon kuuluu myös ehkäisyneuvonta.

Äitiyshuollon uusia haasteita

Äitien työssäkäynnin yleistyminen, sukupuolinen tasa-arvo ja esimerkiksi sukupuolineutraalius muuttavat äitiyden käsitettä. Edelleen esimerkiksi monissa Afrikan maissa on äitien HIV-positiivisuus suuri ongelma. Rikkaammissa maissa on lasten terveyttä uhkaavien sairauksien seulonta helpompaa. Ensisynnyttäjien keski-ikä on taas rikkaissa länsimaissa noussut radikaalisti samalla kun uraputkiajattelu on saanut suurta jalansijaa.

Katso myös

• Kohdunvuokraus
• Isyyden tunnustaminen
• Moniavioisuus
• Ikäpyramidi
• Raskauden ehkäisy
• Syntyvyyden säännöstely