Ágost Greguss
| Ágost Greguss | |
|---|---|
 Ágost Greguss |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1825 |
| Kuollut | 1882 |
| Kansalaisuus | Unkari |
| Ammatti | esteetikko, kriitikko, kirjailija, kääntäjä, professori |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | unkari |
| Tuotannon kieli | unkari |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Ágost Greguss (1825–1882) oli unkarilainen esteetikko, kriitikko ja kirjailija. Hän opiskeli muun muassa Hallen yliopistossa hegeliläisen Johann Eduard Erdmannin oppilaana. Hän oli vuodesta 1870 estetiikan professori Budapestin yliopistossa. Hän laski Unkarissa perustuksen estetiikan järjestelmälliselle tutkimiselle.[1]
Gregussin monista esteettisistä tutkimuksista mainittavia ovat esimerkiksi ensimmäinen itsenäinen ja järjestelmällinen unkarinkielinen estetiikka A szépészet alapvonalai ('Kaunotieteen pääpiirteet', 1849), Magyar verstan, ('Unkarilainen runousoppi' 1854), erinomainen tutkimus A balladárol ('Balladista', 1865), laaja Shakespeare-monografia Shakspere pályája (1880) sekä hänen kuolemansa jälkeen julkaistu Rendszeres széptan ('Järjestelmällinen estetiikka', 1888). Huomattava on myös Gregussin kirjailijamuotokuvasarja 1700-1800-luvun 28 unkarilaisesta kirjailijasta: Jelesebb iróink csarnoka ('Sarja huomattavampia kirjailijoitamme', 1853–1855). Hän julkaisi itse valikoiman parhaimpia esteettisiä ja kirjallisia tutkielmiaan kokoelmassa Tanulmanyok (1872).[1]
Greguss oli myös ahkera kaunokirjallisuuden kääntäjä ja kirjoitti itsekin satuja Jean de La Fontainen tapaan (Greguss Ágost meséi, 1878) ja runoja (1882), joista sadut ovat kirjallisesti varsin arvokkaita.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Greguss Ágost, Tietosanakirja osa 2, palsta 1594, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ágost Greguss Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||
