Keskustelu käyttäjästä:Seppo Linnaluoto

Hei, ja tervetuloa Wikipediaan, Seppo Linnaluoto! Tässä muutama linkki, josta voi olla hyötyä. Wikipedia:UKK Wikipedia:Ohje Wikipedia:Kuinka sivua muokataan Wikipedia:Hiekkalaatikko, jossa voit harjoitella muokkaamista Wikipedia:Käytäntöjä Wikipedia:Kahvihuone, josta saat apua mikäli törmäät ongelmiin. Vielä kerran, tervetuloa!

Don't speak Finnish?

--Joonas (kerro) 20. maaliskuuta 2006 kello 10.36 (UTC)

Kuva:VolsinTähtitorni201205.jpg

Voisitko käydä merkitsemässä kuvaasi Kuva:VolsinTähtitorni201205.jpg levitysoikeusmallineen? Katso sivulta Wikipedia:Malline/Tekijänoikeus. Esimerkiksi {{GFDL/Oma}} olisi hyvä. --Hautala 22. maaliskuuta 2006 kello 07.29 (UTC)

VolsinTähtorni201205.jpg on tarpeeton kaksoiskappale. Voit poistaa sen. Olen uusi Wikipedian käyttäjä enkä vielä tunne kaikkia wikin tapoja. --Seppo Linnaluoto

Minityngistä

Tervetuloa Wikipediaan! Yritit laajentaa Wikipedian sisältöä ja teit minitynkäartikkelin. Wikipediaan halutaan kuitenkin mieluummin laajoja artikkeleita, joten harkitse voisitko lisätä perustietoja aloittamaasi artikkeliin. Kirjoita jatkossa uudet artikkelit vähintään tyngiksi. Lisää tietoa muokkaamisesta on ohjesivuilla. –Lendu 24. maaliskuuta 2006 kello 15.54 (UTC)

Merkitse aika

Merkitsethän ajan nimimerkkisi lisäksi keskusteluissa ja äänestyksissä. Helpointa tämä on kirjoittamalla --~~~~. Näin saat automaatisesti ajan sekunnin tarkkuudella ja oman nimimerkkisi --Matti-92 6. huhtikuuta 2006 kello 12.56 (UTC)

Alkuräjähdys

Voisitko vertaisarvioida alkuräjähdys artikkelia pitääkö se miten hyvin paikkaansa nykytietämyksen kanssa ja lisätä mahdollisia puutteita? --Zxc 4. toukokuuta 2006 kello 13.27 (UTC)

Katsoin alkuräjähdys-artikkelin läpi ja tein jotain pikkukorjauksia. Minusta se on kunnossa (ainakin suunnilleen). En ole tosin mikään erikoinen asiantuntija, asia on vaikeimpia tähtitieteessä. Minusta se ei ole mikään tynkä! --Seppo Linnaluoto 5. toukokuuta 2006 kello 09.58 (UTC)

Pulsari

Hei! Ilmeisesti tiedät yhtä sun toista avaruusaiheista. Osaisitko selittää artikkeliin pulsari (kansantajuisesti, jos mahdollista), miksi pulsareiden lähettämä sähkömagneettinen säteily on sykkivää eikä tasaista? -Samulili 10. toukokuuta 2006 kello 09.08 (UTC)

Pulssit syntyvät kun neutronitähti pyörii nopeasti. Laitoin artikkeliin tämän. --Seppo Linnaluoto 10. toukokuuta 2006 kello 09.28 (UTC)

Poistoäänestyksistä

Olisi kiva jos perustelisit joskus poistoäänestyksissä miksi sinusta joku artikkeli pitää säilyttää/poistaa. Se voisi auttaa muitakin äänestäjiä tekemään järkevämpiä päätöksiä. Esimerkiksi Money, WASEO ja Putkiaivo -- Jniemenmaa 29. toukokuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

Yleensä en jaksa kirjoittaa, jos en ole kovin voimakkaasti poistamista vastaan. Katson kyllä aina poistettavan artikkelin ja WASEOn tapauksessa kävin sen sivuillakin. Minusta vain tuntuu, että kyseisiä artikkeleita ei tule poistaa. Jos minusta asia on samantekevä, en äänestä. Ja olen ilmoittanut, että poistamisen puolesta en tule äänestämään. --Seppo Linnaluoto 29. toukokuuta 2006 kello 10.35 (UTC)

Käytännöistä

Terve! Tämä wikittely on alkuun aina hiukan hankalaa. Katsoisitko tekemäni muokkaukset artikkeliin Anders Donner [1]. Näissä muutoksissa näkyy mm. tynkämerkinnän lisääminen, otsikkosanan lihavointi ja luokan aakkostus. Jatkathan hyvää työtäsi tähtitiedeartikkelien parissa! --Lendu 31. toukokuuta 2006 kello 12.24 (UTC)

Nova

Hei.

Työstän tässä nova-artikkelia ja haluaisin yliopisto-tason neuvoja ja parannusehdotuksia. Vakaana aikomuksenani on työstää novasta suositellut sivu. Huomasin kyllä, että kirjoitit tästä jo vertaisarvioinnissa, mutta artikkeli on jo kehittynyt edemmälle. Minkä verran itse tiedät novista? Olisi kiva jos voisit kertoa jotain, sillä novista on vaikeaa löytää tietoa. --Rommel2 31. toukokuuta 2006 kello 22.37 (UTC)

Lainaa kirjastosta "Tähtitieteen perusteet", yli 650 sivua tarkkaa tietoa. Siinä ei kyllä ole kuin vähän yli sivu novista. Heikki Ojan Polaris on myös hyvä yleiskirja, 160 sivua. Itse en tiedä erityisen paljon novista, sen verran että tiedän mikä on epäilyttävää tietoa. --Seppo Linnaluoto 1. kesäkuuta 2006 kello 09.56 (UTC)

Kiitos vinkistä. Omistan jo sen Polaris kirjan, eikä siinäkään ole kuin pieni palsta novista. Mitä muuten olet mieltä, olisiko novasta ainesta jo suositelluksi artikkeliksi? Uskaltaisinko laittaa sen äänestykseen, kun kaksi viikkoa vertaisarvioinnissa tulevat täyteen? --Rommel2 1. kesäkuuta 2006 kello 13.58 (UTC)

Aikaisemmin kun luin artikkelin, se oli mielestäni paremmassa kunnossa kuin nyt. Ensinnäkin valkoinen kääpiö ja (ali)jättiläinen ovat suurinpiirtein saman massaisia, joten vertaus Maahan ja Kuuhun (niiden massasuhde noin 80) ei ole pätevä. Ainakaan nyt sitä ei pidä panna äänestykseen suositellusta artikkelista. --Seppo Linnaluoto 1. kesäkuuta 2006 kello 18.54 (UTC)

Vastauksesi herätti mielessäni muutamia kysymyksiä:

1. Mitä mahdat tarkoittaa sillä, että artikkeli olisi huonontunut? Olen muokannut artikkelia vertaisarvioinnista saamani palautteen perusteella. Onko artikkelista tullut liian sekava?

2. Käyttämäni vertaus on ollut mukana jo siitä asti kun aloitin artikkelin työstämisen 4. toukokuuta. Jos katsoit vertauksen huonontavan artikkelia, niin miksi kerrot siitä vasta nyt? Vertauksella tarkoitan pääsarjan tähden ja valkoisen kääpiön liikkumistapaa toisiinsa nähden, enkä suinkaan väitä niiden olevan massasuhteeltaan samanveroisia maan ja kuun kanssa. Pitäisikö artikkelin kieliasua muokata vertauksen kohdalta tämän asian selventämiseksi?

3. Sanot artikkelin olevan ainakin tällä hetkellä epäkelpo suositeltu-sivu-äänestykseen. Voisitko siis kertoa selkeästi artikkelin puutteista/vioista jotta voisin korjata niitä?

4. Onko artikkelissa muuten ristiriita, sillä mainitsen artikkelissa seuraavaa:

”Symbioottisessa tähdessä eli novamaisessa muuttujassa...” (symbioottiset tähdet osion alku)

”Symbioottinen kaksoistähti - novapurkauksen tuottamiseen kykenevä tähti, jossa novapurkausta ei ole vielä havaittu. (linkit osio)

”Novamainen muuttuja - novan kaltainen kaksoistähti, jossa ei tapahdu novapurkausta.” (linkit osio)

Eikö tässä ole virhe sillä sanon symbioottista tähteä ja novamaista muuttujaa samanlaisiksi, vaikka samalla sanon niiden olevan erilaisia?

Siis: Toivon että vastaat jokaiseen esittämääni kysymykseen. Näin minun olisi mahdollisimman helppoa muokata artikkelista parempi ss-äänestystä varten. Artikkelihan on ollut vertaisarvioinnissa vasta hieman yli viikon eli puolet vaadittavasta ajasta. Artikkelilla on siis vielä aikaa kehittyä ja jatkuuhan kehitys toki itse äänestys-aikanakin. --Rommel2 1. kesäkuuta 2006 kello 20.24 (UTC)

Oletko lainannut kirjastosta "Tähtitieteen perusteet"? Lue sieltä sivut 362-365 (11.6 Lähekkäisten kaksoistähtien kehitys). Siellä on esimerkkinä kaksoistähti, jonka alkuperäiset massat ovat 2 ja 1 Auringon massaa, ks. kuva 11.8. Se selvittää asiat! --Seppo Linnaluoto 2. kesäkuuta 2006 kello 17.16 (UTC)

En ole vielä ehtinyt kirjastossa käymaään, mutta ajattelin hakea kuitenkin sen kirjan lähiaikoina. Voisitko tällä välin vastata edellä esittämiini kysymyksiin? Erityisesti kaipaisin vastausta kysymykseen nro:4. Hyvässä artikkelissa ei saa olla ristiriitoja. Olisi ystävällistä jos voisit antaa vastauksesi numeroittain eli 1. vastaus kysymykseen 1 jne. --Rommel2 3. kesäkuuta 2006 kello 18.50 (UTC)

Olen korjannut alkuosaa. Kohta "Novat eivät ole ikuisia" ei ole kunnossa. En ole ehtinyt vielä perehtyä loppuosaan. --Seppo Linnaluoto 4. kesäkuuta 2006 kello 11.58 (UTC)

Luin koko Nova-artikkelin mutta kohta "Novat eivät ole ikuisia" ei ole kunnossa, koska en keksinyt miten sitä voisin muuttaa. --Seppo Linnaluoto 4. kesäkuuta 2006 kello 20.37 (UTC)

Korjasin "Novat eivät ole ikuisia" kohtaa ja lisäsin sivulle animaation selittämään ainekiekon syntymistä. Onko artikkelissa muita ongelmia? Onko siinä ristiriita (kysymys nro:4)? Vertaisarvioinnissa joku sanoi, että nova ei aina ole kaksoistähti. Milloin? Tähän nimittäin pyydettiin parannusta. Yritän hakea sen kirjan huomenissa. --Rommel2 5. kesäkuuta 2006 kello 18.46 (UTC)

Kaikki novat ovat kaksoistähtiä. --Seppo Linnaluoto 6. kesäkuuta 2006 kello 08.32 (UTC)

Sain nyt sen kirjan ja alan perehtyä siihen. Laitoin artikkeliin jo pari pientä lisäystä. --Rommel2 6. kesäkuuta 2006 kello 23.27 (UTC)

Vertaisarvioinnissa kysyttiin, että onko novapurkauksen lämpötila n. 2000–3500 K. En ole siitä aivan varma, joten katsoin parhaimmaksi poistaa artikkelista maininnan siitä. Etsin siitä kirjasta vastausta. Olisiko sinulla enemmän tietoa Q-luokan spektrityypistä? --Rommel2 7. kesäkuuta 2006 kello 17.50 (UTC)

Novat eivät kai ole mikään yhtenäinen rymä, paitsi että ne kaikki ovat kaksoistähtiä, joissa tapahtuu aineen siirtymistä valkoiseen kääpiöön. Novapurkauksillä ei liene mitään yhtenäistä lämpötilaa. Spektrityyppi Q ei liene myöskään mikään yhtenäinen rymä, jolla olisi jotain yhteisiä ominaisuuksia. Mutta tämä on "minusta tuntuu" tietoa, mistä ei löydy helposti kirjallista tietoa. --Seppo Linnaluoto 7. kesäkuuta 2006 kello 18.18 (UTC)

Ainakin tällä sivulla sanotaan novien (ja vain novien) olevan Q spektrityyppiä. Onko artikkelissa enää mitään suurempaa korjattavaa tai puutteita? --Rommel2 8. kesäkuuta 2006 kello 00.45 (UTC)

Tietysti koska spektrityyppi Q on nimenomaan perustettu novia varten. --Seppo Linnaluoto 8. kesäkuuta 2006 kello 09.22 (UTC)

Muutin nova-artikkelin kuvien järjestystä. Raaskisiko artikkelia laittaa vielä ss-äänestykseen? --Rommel2 9. kesäkuuta 2006 kello 20.47 (UTC)

Tein muutamia korjauksia. Minusta se on nyt suurinpiirtein kunnossa, mutta ss-äänestyksistä minulla ei ole mitään käsitystä. --Seppo Linnaluoto 10. kesäkuuta 2006 kello 10.06 (UTC)

Kysyit joskus novamaisista ja symbioottisista tähdistä. Tähtitieteen perusteet sivu 403: "Lisäksi on olemassa novamaisia muuttujia, ... Nämä muuttujat, joista osaa sanotaan symbioottisiksi tähdiksi, ..." Siis kaikki symbioottiset tähdet ovat novamaisia muuttujia, joista taas vain osa on symbioottisia. --Seppo Linnaluoto 10. kesäkuuta 2006 kello 10.13 (UTC)

Kiitos, että selvensit tuota yksityiskohtaa. Ss-äänestyshän on äänestys, jossa jonkun käyttäjän ehdotuksesta äänestetään, että onko jokin artikkeli tarpeeksi hyvätasoinen tullakseen suositelluksi artikkeliksi. Nämä artikkelit merkitään tähdellä: . Äänestys kestää yleensä kaksi viikkoa ja artikkelin tulee saada yli 80% prosentin kannatus tullakseen suositelluksi. Artikkelia voidaan parannella vielä äänestyksen aikanakin ja äänestyksessä oleva artikkeli saa aina paljon huomiota. Katso lisää täältä. --Rommel2 10. kesäkuuta 2006 kello 17.11 (UTC)

Siis, mitä olet mieltä? Olisiko artikkeli kokonaisuutena valmis ss-äänestykseen vai onko siinä vielä jotain parannettavaa? --Rommel2 11. kesäkuuta 2006 kello 20.14 (UTC)

Artikkeli taitaa olla nyt valmis, mutta en osaa sanoa sen kelpoisuudesta ss-äänestykseen. Voithan laittaa sen sinne. Mutta en osaa sanoa miten sen kävisi. Zxc arveli 9.6. vertaisarvioinnissa, ettei se saa tarvittavaa kannatusta. Tähtitieteessä ainoastaan Venus on suositeltu sivu. Planeettakuntien synty on vertaisarvioinnissa, varmaan sitä ajatellaan suositelluksi sivuksi. --Seppo Linnaluoto 12. kesäkuuta 2006 kello 10.23 (UTC)

Venus äänestettiin äänin 16-0 suositelluksi sivuksi. Se tosin on paljon helpompi tapaus kuin Nova, paljon selväpiirteisempi. --Seppo Linnaluoto 12. kesäkuuta 2006 kello 18.54 (UTC)

Vertaisarvioinnissa kysyttiin, että onko novapurkauksesta mitään seurauksia toiselle tähdelle? Onko valkoinen kääpiö niin kaukana kaksoistähden toisesta komponentista, ettei novapurkaus vaikuta siihen? Artikkeli on saanut paljon positiivista palautetta, joten aikomuksenani on laittaa se ss-äänestykseen lähiaikoina. --Rommel2 13. kesäkuuta 2006 kello 19.42 (UTC)

Novapurkaus vaikuttaa ilman muuta toiseen tähteen. Muuten kuvasarjassa "Nova vaihe vaiheelta" valkoinen kääpiö on aivan liian suuri. Kuvien on tarkoitus olla oikeassa mittakaavassa. Valkoisen kääpiön pitäisi olla aivan pistemäinen. Valkoisen kääpiön koko on maapallon kokoluokkaa eli n. 10.000 km eli se on alle sadasosa Auringon sädettä. Vertaa oikealla olevaan taiteilijan "hot spot" piirrokseen, missä valkoinen kääpiö on pistemäinen. --Seppo Linnaluoto 13. kesäkuuta 2006 kello 20.05 (UTC)

Niin että miten tarkalleenottaen se novapurkaus vaikuttaa toiseen tähteen? Voiko se esim. jopa tuhota sen toisen tähden vai vaikuttaako se vain jonkin aikaa ainevirtaan? En tästä tiedä paljoa enkä viitsisi ruveta arvailemaan. --Rommel2 13. kesäkuuta 2006 kello 23.11 (UTC)

Tarkkoja vaikutuksia ei varmaan kukaan tiedä. Novapurkaus ei kuitenkaan tuhoa tähteä, vaan ainevirtaus valkoiseen kääpiöön jatkuu. --Seppo Linnaluoto 14. kesäkuuta 2006 kello 10.50 (UTC)

Laitoin artikkelin nyt ss-äänestykseen. --Rommel2 14. kesäkuuta 2006 kello 19.28 (UTC)

Se johtaa nyt 5-0. Eiköhän siitä tule suositeltu sivu. --Seppo Linnaluoto 15. kesäkuuta 2006 kello 09.11 (UTC)

Hyvältä näyttää, mutta pitää kuitenkin muistaa että äänestys kestää kaksi viikkoa ja kannatuksen pitää olla yli 80%. Ehdotus suositelluksi sivuksi lasketaan myös yhdeksi ääneksi (minun), joten se johtaa itse asiassa 6-0. --Rommel2 15. kesäkuuta 2006 kello 12.59 (UTC)

Nova-artikkelilla menee nyt todella hyvin. Se on jo ohittanut niukasti Venuksen äänissä. Oma ääneni mukaan laskettuna tilanne on nyt 16-1. Näyttää siltä että artikkeli menee kirkkaasti läpi. Kiitokset jo etukäteen kaikesta avusta! --Rommel2 20. kesäkuuta 2006 kello 17.15 (UTC)

Nova on nyt suositeltu sivu! Ääniä tuli 21-1, joten se sai niitä enemmän kuin Venus-artikkeli. Olit korvaamaton apu artikkelin työstämisessä suositelluksi sivuksi. Maximae gratiae tibi! Eli suurimmat kiitokset (sinulle)! --Rommel2 28. kesäkuuta 2006 kello 14.51 (UTC)

Rata (tähtitiede) vs. Kiertorata

Moi. Asiantuntijana voit varmaan kertoa, ovatko kyseessä kaksi samaa asiaa käsittelevää artikkelia, vai poikkeavatko ne toisistaan. --Tve4 21. kesäkuuta 2006 kello 19.26 (UTC)

Kyllähän nuo ovat periaatteessa sama asia, mutta täysin eri tavalla käsitelty. Kiertorata-artikkelissa on outo jaottelu GEO- ym. ratoihin Maan ympäri. Rata-artikkeli on lyhyt ja selkeä. --Seppo Linnaluoto 21. kesäkuuta 2006 kello 19.37 (UTC)

Molekulaarinen pilvi

Jos haluat poistaa sivun niin merkitse se roskaksi. Tässä tapauksessa kai tuo pitäisi kuitenkin yhdistää? -- Jniemenmaa 24. lokakuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Seppo Linnaluoto yhdistikin jo. Siitä olisi pitänyt tehdä uudelleenohjaus, jonka äsken teinkin.--MiPe ^(wikinät) 24. lokakuuta 2006 kello 14.04 (UTC)

Joo, olisi pitänyt katsoa muutama muokkaus taakseppäin niin olisi tuokin selvinnyt. :) -- Jniemenmaa 24. lokakuuta 2006 kello 14.08 (UTC)

Särkänniemen planetaario

Terve, tuosta planetaarioartikkelista... Minulle kerrottiin, kun kysyin, että planetaarioesitykset on lopetettu ja niitä ei ole enää ohjelmistossa, sen sijaan planetaariossa esitetään dokumenttielokuvia. Satunnaisesti voidaan koululaisryhmälle näyttää myös planetaario-ohjelmia, mutta ohjelmistossa niitä ei ole. Tämän takia sanavalintana oli "sijaan" eikä "lisäksi". Ravel 13. helmikuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

En kyllä suostu uskomaan tuota. Särkänniemen planetaarion johtajana on tähtitieteen tohtori Timo Rahunen. Kuka kertoi? Lipunmyyjäkö? Sen täytyy olla tilapäistä! --Seppo Linnaluoto 13. helmikuuta 2007 kello 08.20 (UTC)

Sain tämän käsityksen Timo Rahusen minulle lähettämästä sähköpostista ja keskustelustani Särkänniemen lipunmyyjän kanssa (kävin itse siellä vappuna 2006). Planetaarion ohjelma (2006 ja 2007) on tämän suuntauksen mukaisia - Rahusen mukaan planetaarioiden ohjelmiston painottuminen elokuviin ja muuhun kuin perinteisiin planetaarioesityksiin on kansainvälinen trendi. Varsinaisia julkisia lähteitä tähän ovat lähinnä Särkänniemen planetaarion kotisivut, joilla kerrotaan uusista multimediaesityksistä, ei planetaario-ohjelmista. Jouluna oli kyllä Beetlehemin tähti -esitys, joka oli käsittääkseni perinteistä planetaariota. Samantapainen tilannehan on Heurekassa, Verne-teatteri on hyvinvarustettu planetaario, mutta planetaarioesityksiä on vain koululaisille eikä niihin pääse mukaan edes maksusta. :-( Ja yhdyn toiveeseesi tilanteen tilapäisyydestä, tähtitaivas on kiehtova. Ravel 14. helmikuuta 2007 kello 22.00 (UTC)

Kannatatko ja vastustatko poistoa todellakin? Sehän olisi tietysti tasapuolista :O

Sivulla Wikipedia:Poistettavat sivut/Jukka Lehtovaara sinun nimmarisi on sekä poiston vastustuksen että poiston kannatuksen puolella. Olitko todella tarkoittanut noin? -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 19. helmikuuta 2007 kello 15.03 (UTC)

Kiitos että huomasit. En tosiaan tarkoittanut näin. --Seppo Linnaluoto 19. helmikuuta 2007 kello 15.23 (UTC)

Kuvaajan nimi

Hei, wikipediassa ei artikkeleissa olevissa kuvissa ilmoiteta kuvien ottajaa kuin poikkeustapauksissa. Kuvan ottajan nimi näkyy kuitenkin joka tapauksessa itse kuvan omalla sivulla. - C₁₂H₂₂O₁₁ (puhe) 5. maaliskuuta 2007 kello 20.04 (UTC)

Olen vuoden ajan laittanut wikipediaan runsaasti itse ottamiani kuvia ja olen aina laittanut kuvatekstiin nimeni. Kukaan ei ole tätä ennen huomauttanut minulle asiasta vaikka varmasti asia on huomattu. Se on yleinen tapa. --Seppo Linnaluoto 7. maaliskuuta 2007 kello 14.47 (UTC)

nimeämiskäytännöistä tähtitieteessä

Moi, osaatko vastata kysymykseeni kahvihuoneella koskien tähdistön ja tähtikuvion eroa sekä tähdistöjen nimeämistä (Iso karhu vai Iso Karhu)? --Agony (403) 27. kesäkuuta 2007 kello 12.27 (UTC)

Seppo Linnaluoto

Huomasin, että Wikipedian on unohtanut kokonaan sinut, joten kirjoitin sinusta artikkelin: Seppo Linnaluoto. Ajattelin, että olet mahdollisesti halukas muokkaamaan/lisäämään tietoa itsestäsi, koska tunnet itsesi varmaan paremmin kuin kukaan muu :) --qWerk 11. joulukuuta 2007 kello 18.13 (UTC)

Se on aika ajoin ollut mielessäni, mutta en ole koskaan rohjennut kirjoittaa itsestäni varsinkin kun olen aina seurannut poistokäytäntöä. Suomessa on runsaasti minua merkittävämpiä tähtitieteilijöitä, joista ei ole wikipediassa artikkelia. Tieteellinen urani on todella vaatimaton, mutta urani Ursassa taas on hyvin merkittävä. Tältä osin artikkelia pitäisi täydentää. --Seppo Linnaluoto 14. joulukuuta 2007 kello 21.47 (UTC)

Hei

Muista käydä kannattamassa ylläpitäjän kauden määräaikaistamista: linkki --Dogah 24. tammikuuta 2008 kello 14.16 (UTC)

Selvää on, että ehdotus ei mene läpi, koska se tarvitsisi 70 % kannatuksen. Minusta asia ei ole hyvin tärkeä. --Seppo Linnaluoto 29. tammikuuta 2008 kello 11.52 (UTC)

Pajamäen aurinkokuntamalli

Laitoin tuon artikkelin alulle, jatkossa kun kokemusta alkavasta tähtitiedeharrastuksestani kertyy, voinkin sitten laajentaa muita tähtitiedeartikkeleita. Olen ilolla laittanut merkille, että astronomia on aika hyvällä mallilla täällä. Ja ennen kaikkea, kiitos sinulle ja Sulamaalle, että malli on ylipäänsä olemassa! Sain tänään bongattua loputkin mallin kohteet, seeing oli todella hyvä :) --Jacofin 12. huhtikuuta 2008 kello 19.50 (UTC)

Kiva, ei ole tullut mieleenkään, että tuosta mallistakin voisi olla artikkeli! Onko se muuten kunnossa, ilkivalta on välillä vaivannut mallia? Sen kunnossapito on ainoa tehtävä, josta nykyään saan palkkaa Ursasta. --Seppo Linnaluoto 13. huhtikuuta 2008 kello 10.06 (UTC)

Malli on periaatteessa ihan kunnossa. Betonipylväät saavat tietty osansa tageista sun muista töherryksistä. Samalla kertaa kuvasin kohteet digipokkarilla - periaatteessa voisin uploadata kuvat commonsiin jokaisesta kohteesta, mutta lieneekö tarpeellistakaan? --Jacofin 13. huhtikuuta 2008 kello 10.26 (UTC)

Kääpiöplaneetta/Plutoidi

Moi, kysäisenpä sulta, kun olet tuohon tähtitieteeseen perehtynyt, että pitäisikö/voisiko artikkelit Kääpiöplaneetta ja Plutoidi yhdistää? Vai onko noilla käsitteillä jotain sellaista eroa, että ne vaativat omat artikkelinsa? En ainakaan hoksannut lukaistuani läpi muuta kuin että samanlaista asiaa sisältävät. Saattaa johtua myöhäisestä ajankohdastakin, että aivot jumii. :) Aivojumin pelossa ajattelinkin kysäistä joltain fiksummalta ensin ennen kuin lätkäisen Yhdistettävä-mallineen artikkeleihin. --Duke 14. heinäkuuta 2008 kello 23.30 (UTC)

Kyse on eri käsitteista. Kääpiöplaneetta on yleiskäsite, plutoidi taas kiertää Aurinkoa Neptunusta kauempana. --Seppo Linnaluoto 21. heinäkuuta 2008 kello 09.47 (UTC)

Tähtitiede

Hei, koska olet selvästikin allekirjoittanutta asiaatuntevampi, tarkistaisitko de-wikistä suomentamieni artikkeleiden paikkaansapitävyydet varsinkin deklinaatioiden ja rektaskensioiden suhteen, koska huomasin jälkeenpäin, että joissain de-wikin ja en-wikin artikkeleissa merkinnät poikkeavat toisistaan. Oletan tämän johtuvan pääasiassa siitä, että mokomat lienevät erilaiset havaintopaikoista riippuen? Kiittäen --Chrattac 7. elokuuta 2008 kello 23.35 (EEST)

Mistähän artikkeleista on kysymys? --Seppo Linnaluoto 14. elokuuta 2008 kello 17.15 (EEST)

Ajattelin, notta katsoisit muokkaushistoriasta, mutta:

• Kalifornia-sumu
• Rosette-sumu
• NGC 1808
• NGC 2935
• NGC 1395
• NGC 2262
• NGC 2174

Ei niistä kauhesti de-wikin avulla selville saanut, mutta jos tosiaan informaatio on eritoten noiden havaintosysteemien kautta poikkeavaa, niin niitä ei liene kannattavaa suomennella sieltä missään määrin. -Chrattac 16. elokuuta 2008 kello 16.11 (EEST)

Tarkistin Kalifornia-sumun. Se on niin iso ja epämääräinen sumu, että jokainen mittaaja saa erilaisen tuloksen. en-wiki ja de-wiki ovat kai käyttäneet eri lähteitä. Ja NASAn luettelossa oli taas hieman eri rektaskensio ja deklinaatio. Kuitenkin erot ovat aika mitättömiä. Arvot ovat samat koko aurinkokunnassa. Sensijaan rektaskensio ja deklinaatio muuttuvat ajan mukana (siis kordinaatit, eivät itse kohteiden paikat), joten pitäisi ilmoittaa epookki, jona käytetään nykyään yleensä 2000.0. Muutkin kohteet ovat pintakohteita, joille on vaikea antaa täsmällisiä koordinaatteja. --Seppo Linnaluoto 16. elokuuta 2008 kello 19.47 (EEST)

Lähteistä

Huomaathan että kirjaluettelo ei korvaa lähteitä: Syvä taivas. Lab-oratory 27. syyskuuta 2008 kello 13.42 (EEST)

Artikkelivinkkaus.

Pienenä vinkkinä, Aikakone (lehti) on varsin säälittävässä tilassa. ;) -- Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 9. tammikuuta 2009 kello 18.29 (EET)

Hm, varsin vaikeaa saada selvää verkkolehden tilasta. Hoidin tosiaan muutaman vuoden Ursassa Aikakoneen asioita. --Seppo Linnaluoto 9. tammikuuta 2009 kello 20.12 (EET)

Tiedosto:Linnaluotoseppo1.jpg

Tiedostosta Linnaluotoseppo1.jpg puuttuu käyttöoikeusmalline. Voisitko lisätä tiedostoon haluamasi käyttöoikeuden. --Crt 9. maaliskuuta 2009 kello 22.41 (EET)

Kai se nyt on kunnossa? --Seppo Linnaluoto 20. maaliskuuta 2009 kello 11.32 (EET)

Nyt on. terv. --Crt 20. maaliskuuta 2009 kello 15.02 (EET)

Lähdepyynnön poistaminen

Hei, poistit numerotietoa koskevan lähdepyynnön artikkelista Taivaanpallo ja viittasit toiseen artikkeliin Vuorokausi. Tsekkasitko sitä numeroarvoa vai poistitko lähdepyynnön ihan lonkalta? --Jmk 12. toukokuuta 2009 kello 14.02 (EEST)

No kun tähtivuorokauden pituus on juuri 23 tuntia 56 minuuttia ja x sekuntia. Eikö tämä käy ilmi selvästi? Artikkelissa vuorokausi se sanotaan. --Seppo Linnaluoto 12. toukokuuta 2009 kello 14.22 (EEST)

Kysyn uudestaan: tsekkasitko sitä numeroarvoa ollenkaan vai ihanko lonkalta heitit lähdepyynnön pois? Onko mielestäsi Taivaanpallo-artikkelin "tarkalleen 23 tunnissa 56 minuutissa ja 56 sekunnissa" sopusoinnussa Vuorokausi-artikkelin lukuarvojen kanssa? --Jmk 12. toukokuuta 2009 kello 14.51 (EEST)

Joo, olit oikeassa, en tarkistanut sekunteja! Korjasin sinne 4 sekuntia. --Seppo Linnaluoto 12. toukokuuta 2009 kello 15.41 (EEST)

Ok. Ja sekunnin tarkkuus onkin tähän artikkeliin sopiva (millisekunnit löytää vuorokausi-artikkelista ken mielii). --Jmk 12. toukokuuta 2009 kello 15.52 (EEST)

Otin vielä pois sen "tarkalleen" koska ei ole oikeasti kyse tasasekunneista. --Jmk 12. toukokuuta 2009 kello 15.55 (EEST)

Betelgeuze

Tervehdys, voisitko ystävällisesti tarkistaa, olenko väärässä vai onko naapurilta mennyt puurot ja vellit sekaisin väittäessään, että jos Betelgeuze räjähtää supernovana, niin gammasädepurkaus suuntautuu pääasiassa Aurinkokunnasta pois sen takia, että tähden galaktinen kiertosuunta on toiseen suuntaan? Itse arvelisin purkauksen suunnan johtuvan paremminkin siitä, mihin päin tähden navat sojottavat. --87.93.56.245 19. kesäkuuta 2009 kello 21.56 (EEST)

Luulisin että supernovaräjähdys tapahtuu pallosymmetrisesti kaikkiin suuntiin!? --Seppo Linnaluoto 20. kesäkuuta 2009 kello 12.22 (EEST)

...gamma-ray bursts are thought to be highly focused explosions, with most of the explosion energy collimated into a narrow jet... en:Gamma ray burst --Jmk 2. lokakuuta 2009 kello 16.00 (EEST)

Tiedosto:DSCN1228.JPG

Varoitus tiedoston poistamisesta

Kun latasit tiedoston DSCN1228.JPG, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täyttämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, tiedosto tullaan poistamaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot.

--Musamies 30. kesäkuuta 2009 kello 17.52 (EEST)

Lisäsin kuvaan, että olin itse ottanut sen. --Seppo Linnaluoto 30. kesäkuuta 2009 kello 17.57 (EEST)

Äänestys päättynyt

Hei. Kumosin muokkauksesi, koska kyseinen äänestys päättyi jo lähes 6 tuntia sitten. 101090ABC 13. syyskuuta 2009 kello 18.14 (EEST)

Hiidenkiukaat

Artikkelissa Kirkkonummi puhuttiin "pronssikautisista kiviröykkiöhaudoista eli hiidenkiukaista." Poistit siitä sanan hiidenkiuas kommentilla "hiidenkiukaat ovat luonnonmuodostumia!". Eivät ole. Sekoititko ne kenties hiidenkirnuihin? Ne ovat jääkauden loppuvaiheessa syntyneitä luonnonmuodostumia, hiidenkiukaat sen sijaan vanhoja kiviröykkiöhautoja. Aivan eri asia, vaikka termit muistuttavat hämäävästi toisiaan. -KLS 10. marraskuuta 2009 kello 23.45 (EET)

Olet oikeassa. Olen kuitenkin ollut Kirkkonummen kansalaisopiston retkellä Porkkalassa, ja siellä ei puhuttu hiidenkiukaista vaan systemaattisesti pronssikautisista haudoista. Retkeä johti Pekka Borg, joka on mm. avannut näkymiä haudoille. Hiidenkiuas on minulle aivan tuntematon käsite. --Seppo Linnaluoto 11. marraskuuta 2009 kello 00.03 (EET)

Sähköposti

Hei. Kiitos vielä vastauksista ja tähtikirkasta joulua! –Crimson Cherry Blossom™ 6. joulukuuta 2009 kello 16.20 (EET)

Muista varoittaa vandaaleja

Hei! Kun kumoat muokkauksia tai merkitset roskasivuja, muista lisätä asianmukainen huomautus muokkauksen tehneen käyttäjän keskustelusivulle. Näin vähennetään hämmennystä ja estetään samoja käyttäjiä tekemästä jatkuvasti samoja virheitä. Ilmiselvän vandalismin tapauksessa huomautukset auttavat ylläpitäjää hahmottamaan tilanteen laajuuden. Lisää tietoa löytyy vandalismin torjuntaa käsittelevältä sivulta. –MikkoK 25. maaliskuuta 2010 kello 12.44 (EET)

Skype highlighting

Hei, selaimesi skype-palikka aiheuttaa artikkeleihin sotkua: [2]. Se kannattaa poistaa jos muokkaa wikipediaa. --Jisis 28. syyskuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Jälleen oli skype highlighting käytössä. --Stryn^(k) 4. joulukuuta 2010 kello 11.30 (EET)

Numerotietojen muuttaminen

Hei. Mistä lähteestä on peräisin tämän muokkauksesi tieto, että suuruusluokkia olikin Almagestissa viisi eikä kuusi? Muistathan merkitä lähteet muokatessasi numero- ja vastaavia tietoja. Kiitos! --Jmk 1. lokakuuta 2010 kello 06.45 (EEST)

Erehdyin. Korjasin takaisin. --Seppo Linnaluoto 1. lokakuuta 2010 kello 11.48 (EEST)

Ok. Hyvä että asia selvisi! --Jmk 1. lokakuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

Löytyiskö lähdettä?

Moikka! Sinusta kertovassa artikkelissa on seuraavanlainen tieto: "Linnaluoto on julkaissut 11 tieteellistä julkaisua, joista suurin osa on julkaistu 1980-luvulla, jolloin hän vieraili yhdeksän kertaa Krimin astrofysikaalisessa observatoriossa havaitsemassa tähtien valon polarisaatiota." Tällä ei ole lähdettä, löytyisikö sinulta? --88.194.162.225 24. lokakuuta 2010 kello 18.49 (EEST)

Neptunuksentakaiset planeetat

Moi, Neptunuksentakaiset planeetat on ehdolla hyväksi artikkeliksi ja huomasin, että se on suoraan (ja vielä aika kömpelösti) käännetty en-wikistä. Olen yrittänyt korjailla kieltä, mutta silti vähän epäilyttää koko artikkeli. Olisi kiva jos jossain välissä ehtisit vilkaista ja kertoa äänestyksessä mielipiteesi. Nyt siellä on äänet tasan 2-2 eli aika hiljaista on ollut.--Tanár 14. tammikuuta 2011 kello 11.42 (EET)

Jaa, luin artikkelin, mutta en äänestänyt (vielä). Hyvä asia on, että suomenkieliseen wikipediaan tulee perusteellisia artikkeleita, vaikka sitten kääntämällä. Englanninkielinen artikkeli on suositeltu. --Seppo Linnaluoto 14. tammikuuta 2011 kello 13.08 (EET)

Juu, kääntäminen on toki ihan ok, kunhan siitä syntyy ymmärrettävää suomea ja ihannetapauksessa merkityskin pysyy samana :) --Tanár 14. tammikuuta 2011 kello 14.08 (EET)

Ilkka Tuominen

Kirjoitin artikkelin Ilkka Tuominen HS:n nekrologin pohjalta. Voinet vilkaista sitä ja halutessasi tehdä sille jotakin. --Abc10 17. huhtikuuta 2011 kello 09.04 (EEST)

Kiitos siitä, että kirjoitit nopeasti hyvän artikkelin hänestä. Hän oli minulle hyvin tärkeä henkilö. --Seppo Linnaluoto 17. huhtikuuta 2011 kello 12.24 (EEST)

Pikkuplaneettojen kuut

Olen yllättynyt ettet tiennyt että Idan lisäksi myös muilta asteroideilta on löydetty kuita. Sinunhan piti olla perehtynyt tähtitieteeseen kun kerta toimit Ursan toiminnanjohtajanakin. Kun kirjoitit kommenttisi artikkelin "Kuu (yleisnimi)" keskustelusivulle vuonna 2008, hyvin monilta asteroideilta oli löydetty kuita. Dactyl taitaa kuitenkin olla ainoa, joka löydettiin ohilennon seurauksena. Muut on löydetty pääasiassa maasta käsin. Asteroidien kuiden lisäksi myös transneptunisilta kappaleilta on löydetty paljon kuita. Kai sentää Kharonista ja Dysnomiasta olet kuullut. Kirjoitin pikkuplaneettojen kuista jopa artikkelin, ja tein sen käytännöllisesti katsoen yksin. Olen todella yll ättynyt asiantuntijan tietämättömyydestä vaikka asteroidien kuita oli löydetty jo hyvin pitkän aikaa. Olen kirjoittanut monista niistä myös artikkeleita, esim. Cleoselene.--Asikal1 28. elokuuta 2011 kello 14.22 (EEST)

Keskustelussa Kuu (yleisnimi) oli kyse siitä, että olisiko kuulla kuu. Niitä ei ole toistaiseksi havaittu. Voi niitäkin toki olla, ainakin keinotekoisia satelliitteja. Sensijaan asteroideilla voi luonnollisestikin olla kuita, tosin ne ovat niin pieniä, että niiden havaitseminen on hankalaa. --Seppo Linnaluoto 29. elokuuta 2011 kello 13.45 (EEST)

Tarkoitin sitä ettäasteroidien kuita oli löydetty tuolloin jo paljon ja sanoit Dactylin olevan ainoa tunnettu, mutta ei tietämättömyys ole niin vaarallinen asia, ainakin nyt tiedät enemmän.--Asikal1 1. syyskuuta 2011 kello 12.26 (EEST)

Olet oikeassa siinä että asteroidien kuiden löytäminen ei ole kovin helppoa, ainakaan vielä nykyisillä laitteilla. Transneptunisten kappaleiden kuut ovat varmasti vieläkin vaikeampia havaittavia suuremman etäisyyden vuoksi.--Asikal1 1. syyskuuta 2011 kello 12.31 (EEST)

Seuloja-oikeudet

Hei, lisäsin sinulle kokeeksi merkityt versiot-lisäosaan liittyvään seuloja-käyttäjäryhmään. Lisäyksen yleisesti hyödyllisin vaikutus on se, että nyt muokkauksesi merkitään automaattisesti sotkuvapaiksi. Toinen muutos on artikkelien muutossivuille ja historialistoihin tulleet palauta-linkit. Palauta-linkkejä voi käyttää selvien sotkumuutosten varmistamattomaan kumoamiseen. Itse merkittyjen versioiden käyttöliittymän käyttöönotto vaatii myös näytä merkittyjen versioiden käyttöliittymä -pienoisohjelman ottamisen käyttöön. Ilman pienoisohjelman käyttöönottoa tarkoitus on, että Wikipedian toiminta pysyisi jokseenkin samana kuin ennenkin. Käyttöliittymän saa otettua käyttöön seuraavasti : (toiminnot:asetukset → pienoisohjelmat → käyttöliittymä → näytä merkittyjen versioiden -käyttöliittymä (rasti ruutuun). Tarkemmat ohjeet käytöstä löytyvät sivulta ohje:versioiden arviointi.

Koska lisäosa on vasta koekäytössä, niin olisi kiva saada kuulla jos ilmenee jotain ongelmia. Erityisesti haluaisin kuulla, mikäli seuloja-ryhmään lisääminen tuottaa ongelmia tai haittaa silloin kun merkittyjen versioiden -käyttöliittymä ei ole käytössä. --Zache 22. joulukuuta 2011 kello 06.30 (EET)

Projekti

Hei, vastasit äskeiseen kommenttipyyntöön, että että ole huomannut käyttäjän tähtitieteeseen liittyvissä artikkeleissa mitään vikaa. Niistä on nyt 388 artikkelin lista. Moniin niistä ei ole merkitty lähteitä, joten niiden tarkistaminen on hidasta. Olisi arvokasta, jos tähtitieteen asiantuntijana katsoisit ne läpi ennen kuin poistat ensimmäiseltä riviltä "Korjattavat 2012"-mallineen. Lähteiden lisääminen ja täydentäminen olisi tietysti eduksi. Itse asiassa, joukossa on monia joista voisi kunnon lähdeviitteillä ja oikolukemisella tulla lupaavia artikkeleita. --Tappinen 31. tammikuuta 2012 kello 23.34 (EET)

Onkohan tuossa nyt kaikki tähtitieteen artikkelit, joita Merikanto on muokannut? Katsoin niistä muutamia enkä huomannut mitään erikoista. Kyllä tähtitieteessä on monta artikkelia, jotka voisivat olla lupaavia tai suositeltuja. --Seppo Linnaluoto 1. helmikuuta 2012 kello 00.24 (EET)

Hei, arkistoitua sivua ei saisi enää muokata. Kannattaa jatkaa keskustelua tuon projektin keskustelusivulla. -Ochs 1. helmikuuta 2012 kello 00.29 (EET)

Zachen arvion mukaan noin kolmannes kaikista artikkeleista puuttuu. Tyypillinen esimerkki jossa voisit auttaa on Luettelo lähimmistä tähdistä: onko uo keskeneräinen taulukko oleellinen, mitä ovat viitteenkaltaisilla merkinnöillä liitetyt "Yale Parallax Catalog" eli General Catalogue of Trigonometric Parallaxes ja Hipparcos catalogue ? Mitä ovat kirjat Burgasser et al. 2000, Soderhjelm 1999, Tinney 1996. (WorldCat löysi 15 Adam Burgasserin teosta vuodelta 2000, sinä voisit keksiä mitä tässä on käytetty.) --Tappinen 1. helmikuuta 2012 kello 00.42 (EET)

Luettelo lähimmistä tähdistä on tosiaan tähtitieteen tärkeimpiä luetteloita. Mutta luettelot voi hyvin katsoa myös esim. englanninkielisesta wikistä. --Seppo Linnaluoto 1. helmikuuta 2012 kello 11.17 (EET)

Kumpi on mielestäsi oikeassa ? Ensimmäisillä riveillä Auringon magnitudi ja Alfa Centauri B:n spektriluokka ovat erilaiset suomen- ja englanninkielisessä wikissä. Osa numeroista muuttuu ajan mukana oikeasti, osasta saadaan tarkempaa tietoa, mutta tähtitiedettä tuntematta en tiedä mitkä on mitä, siksikin lähdekirjojen nimi ja ikä olisi kiva mainita. --Tappinen 1. helmikuuta 2012 kello 13.57 (EET)

Nuo mainitsemasi lukuerot ovat aivan häviävän pieniä. Parhaiden fotometrien tarkkuus on noin 0,01 magnitudia. Ja ilmakehän läpäisy vaihtelee. Spekriluokittelu taas tehdään silmällä arvostelemalla. Monien tähtien lukuarvojen tarkkuus on 10-20 %, jotkut ovat vielä epätarkempia. Useinkaan ei voida sanoa mikä lukuarvo on oikein. --Seppo Linnaluoto 1. helmikuuta 2012 kello 18.49 (EET)

Spektriluokka

Poistit Spektriluokka -artikkelista lauseen "Oheisessa taulukossa näkyy, että tähden maahan näkyvä väri on eri kuin tähden todellinen väri." se liittyy siihen että "Conventional color" on käännetty "todellinen väri" (edelleen siinä taulukossa). Mielestäni artikkeli tarvitsisi enemmänkin asiantuntijan silmää: Taulukon muoto on sama kuin en-wikissä, mutta numerot ovat melko erilaisia (O-luokan massa >16 aurinkoa tai 64 aurinkoa., lämpötila 30-60 tai > 33 tuhatta kelviniä jne. Juuri sarakkeet lämpötila, massa ja säde ovat ilman lähdeviitettä.

Samalla voisin kysyä toisenkin tähtitiedejutun: mitä eroa on double star ja binary star, ja mitä ne on suomeksi ? Termit on jätetty kääntämättä Luettelo Pienen hevosen tähdistön tähdistä -tyyppisissä artikkeleissa. --Tappinen 25. helmikuuta 2012 kello 10.37 (EET)

Double star on kaksoistähti, mikä käsite sisältää myös optiset kaksoistähdet eli tähdet ovat aivan eri etäisyydellä ja näkyvät vain sattumalta samassa suunnassa. Binary star tarkoittaa myös kaksoistähteä, mutta ne ovat fyysisiä kaksoistähtiä eli ne kiertävät toisiaan. --Seppo Linnaluoto 25. helmikuuta 2012 kello 13.38 (EET)

Kiitos selityksestä. Voinko siis kääntää Double star-linkit Näennäinen kaksoistähti, miksiköhän siinä ei ole interwikiä englantiin, ja mitä eroa on visuaalisella ja optisella kaksoistähdellä ? --Tappinen 25. helmikuuta 2012 kello 14.01 (EET)

Käsitettä näennäinen kaksoistähti ei suomen kielessä käytetä. Visuaalinen kaksoistähti liittyy havaitsemiseen, tähtien ero on suurempi kuin 0,1 kaarisekuntia. Double star tarkoittaa kaksoistähteä yleensä. Fyysiset kaksoistähdet ovat yleisempiä kuin optiset. --Seppo Linnaluoto 25. helmikuuta 2012 kello 14.09 (EET)

Taas selkisi. Siirretäänkö siis huonosti nimetty artikkeli Näennäinen kaksoistähti nimelle Optinen kaksoistähti, ja miten vedetään interwikit ? Nyt yleinen Kaksoistähti on linkattu en:Binary star, pitäisikö sen viedä linkkiin en:Double star vai miten näitä siirtelisi ja linkittäisi ? --Tappinen 25. helmikuuta 2012 kello 14.20 (EET)

Hyvä suunnitelma. --Seppo Linnaluoto 25. helmikuuta 2012 kello 14.41 (EET)

Tähtien valo punertuu tähtienvälisen aineen vaikutuksesta mutta se riippuu tähden etäisyydestä ja siitä, onko tähtienvälistä ainetta. Läheinen tähti ei punerru lainkaan, etäällä oleva tähti saattaa punertua. --Seppo Linnaluoto 25. helmikuuta 2012 kello 14.16 (EET)

Artikkelissa Spektriluokka olevassa taulukossa olevat massan, säteen ja luminositeetin arvot ovat jonkinlaisia keskiarvoja tai tyypillisiä arvoja, jotka voisi hyvinkin korvata englantilaisen wikin arvoilla. --Seppo Linnaluoto 25. helmikuuta 2012 kello 14.48 (EET)

en-wikissä on käytetty lähteenä Habetsin ja Heinzin artikkelia jota ei http://aas.aanda.org/ anna. (Lehti on verkossa vasta 1996 alkaen). EDIT (jäi kryptiseksi kommentiksi; piti sanoa että nyt kun olet asiantuntijana sanonut sen olevan OK, voin vaihtaakin - muuten olisi pelko että levitän en-wikistä vaikka vandalismin jälkiä). Mites nuo lämpötilat ? --Tappinen 25. helmikuuta 2012 kello 15.03 (EET)

Lämpötilat ovat kunnossa. Spektriluokkien arvot ovat yleisesti tiedossa. --Seppo Linnaluoto 25. helmikuuta 2012 kello 17.45 (EET)

Vielä kaksoistähdistä

Käytetäänkö suomen kielessä nimityksiä Puolikontaktikaksoistähti ja Lähekkäinen kaksoistähti ? Noille ei ole interwikilinkkejä eikä lähteitä, mitäköhän ne ovat englanniksi tai saksaksi ? --Tappinen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 11.23 (EET)

Käsite lähekkäinen kaksoistähti on, niiden etäisyys on korkeintaan muutama AU. Käsite kontaktikaksoistähti on myös. Lähteenä voi käyttää kirjaa Tähtitieteen perusteet. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 12.24 (EET)

Kontaktikaksoistähti ohjaa nimelle Kosketuskaksoistähti, tuo "puolikontakti" oli sellainen käsite jota en muualla nähnyt. Pitääpä kurkotella Karttus-kirjan puoleen. Erillinen kaksoistähti on sitten sarjan neljäs... nyt kuitenkin ulkoilemaan. --Tappinen (keskustelu) 4. maaliskuuta 2012 kello 12.29 (EET)

Possujuhlat

Hei. Onnea possujuhlille, mutta eiköhän joku muu foorumi sovi paremmin. -Yt, Htm (keskustelu) 30. kesäkuuta 2012 kello 22.00 (EEST)

Tähtien suomenkieliset nimet

Hei! Osaisitko sanoa, kuuluuko tähtien nimiä suomennettaessa kreikkalainen etuliite muuttaa suomalaiseen muotoon (esim. Eta -> Eeta)? Aiheesta on keskusteluntynkää artikkelin Eeta Carinae keskustelusivulla. Kiitos, --Tiiliskivi (keskustelu) 24. heinäkuuta 2013 kello 16.28 (EEST)

Kreikan kirjainten suomalaiset nimet ovat lyhyessä muodossa vielä Tähtitieteen perusteiden 5. laitoksessa, joka on painettu 2010, mutta pitkässä muodossa esim. Tähdet 2013 -kirjassa. En ole koko asiaa huomannut ennenkuin kerroit asiasta! Täytyypä tutkia asiaa! Jos minulta kysyttäisiin, niin vastustaisin pitkäaikaisten käytäntöjen muutoksia. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 31. heinäkuuta 2013 kello 16.05 (EEST)

Planeettatutkimus

Kysyisin neuvoanne planeettatutkimus-artikkelin (ks. keskustelusivu) suhteen. Esim. erikoisalohin liittyen. Mainitsitte keskustelusivulla aikaisemmin ette teillä tuolloin ollut asiasta paljon tietoa. Kysyisin vain tiedättekö nykyään enemmän tästä asiasta. Jos teillä on aikaa voitte kommentoida asiaa lisää.--Asikal1 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2014 kello 22.51 (EET)

Poistin koko planeettatutkimuksen erikoisalojen luettelon, koska se oli selvästikin kokonaan hatusta vedetty ja ilman lähdeviitettä. Siinä oli vain 1-2 käytössä olevaa termiä. --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 14.16 (EET)

Sitä vähän arvelinkin.--Asikal1 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 19.15 (EET)

Viikon kilpailu -mainontaa

Huhtikuun ensimmäisellä viikolla on aurinkokuntaa koskeva viikon kilpailu, joka saattaa kiinnostaa. --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2014 kello 14.24 (EET)

Lähteellisen tiedon muokkaaminen

Hei. Muokkasit tässä numerotietoa, jolle oli merkitty lähde. Katsoitko ollenkaan mitä lähteessä lukee? --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 11.13 (EEST)

Joo, olisi pitänyt lukea. Katsoin "Tähtitieteen perusteet"-kirjasta että alfa Centaurin ominaisliike on 3,7 kaarisekuntia vuodessa. Ominaisliike voidaan myös ilmoittaa komponenteittain, niin saadaan selville minne suuntaan tähti on menossa. Mutta edellisessä versiossa oli ilmoitettu vain toinen komponentti eikä ollenkaan toista! --Seppo Linnaluoto (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 15.37 (EEST)

Niin ei se aiempi versiokaan kunnossa ollut. Mutta väärän korjaaminen vääräksi ei paljon asioita edistä, jos lähdetään korjaamaan niin hyödyllistä olisi korjata oikeaksi. --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Kiitokse Urakkapojat äänestyksen osallistumisesta

Toivon, että löytyisi muitakin , jotka puoltavat sivun olemassaoloa.194.157.172.98 31. joulukuuta 2014 kello 11.49 (EET)

Missä nimmari?

Jos viestin perässä ei ole nimmaria, kannattaa katsoa, ettei se heittäydy aivan väärään paikkaan tallentaessa. --Pxos (keskustelu) 9. toukokuuta 2017 kello 16.27 (EEST)

Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey

Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.

Take the survey now!

You can find more information about this survey on the project page and see how your feedback helps the Wikimedia Foundation support editors like you. This survey is hosted by a third-party service and governed by this privacy statement (in English). Please visit our frequently asked questions page to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email through the EmailUser feature to WMF Surveys to remove you from the list.

Thank you!

WMF Surveys, 29. maaliskuuta 2018 kello 21.40 (EEST)

Reminder: Share your feedback in this Wikimedia survey

Every response for this survey can help the Wikimedia Foundation improve your experience on the Wikimedia projects. So far, we have heard from just 29% of Wikimedia contributors. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes to be completed. Take the survey now.

If you have already taken the survey, we are sorry you've received this reminder. We have design the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. If you wish to opt-out of the next reminder or any other survey, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement. Thanks!

WMF Surveys, 13. huhtikuuta 2018 kello 04.38 (EEST)

Your feedback matters: Final reminder to take the global Wikimedia survey

Hello! This is a final reminder that the Wikimedia Foundation survey will close on 23 April, 2018 (07:00 UTC). The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes. Take the survey now.

If you already took the survey - thank you! We will not bother you again. We have designed the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. To opt-out of future surveys, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement.

WMF Surveys, 20. huhtikuuta 2018 kello 03.48 (EEST)

Keskustelun eteneminen lineaarisesti kohti kellaria

Huomautan, että keskustelujen sekavuuden vähentämisen vuoksi uusia kommentteja ei saa kirjoittaa olemassa olevan keskustelun sekaan: [3]. Silloin vastauksetkin järkkyvät. Urjanhai ei aikanaan vastannut sinulle vaan toiselle, mutta kun kirjoitit kommenttisi väärään paikkaan, keskustelu vääristyi. Käytin korjaamiseen tähtiaikaani. --Pxos (keskustelu) 12. syyskuuta 2018 kello 15.43 (EEST)

We sent you an e-mail

Hello Seppo Linnaluoto,

Really sorry for the inconvenience. This is a gentle note to request that you check your email. We sent you a message titled "The Community Insights survey is coming!". If you have questions, email surveys@wikimedia.org.

You can see my explanation here.

MediaWiki message delivery (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Merkittäväsyys kyseenalaistettu

Merkittävyys kyseenalaistettu.

Hei, luomasi sivun Tähtikokoontuminen merkittävyys on epäselvä ja se saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? on--MikkoK (keskustelu) 18. helmikuuta 2023 kello 20.37 (EET)