Käyttäjä:SeppVei
SeppVei on yli kuusikymppinen perheellinen mieshenkilö Oulusta.
English summary[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
This is my user page in Wikipedia.fi in Finnish, indicating that I am a male middle-aged person living in the city of Oulu, in Finland, where I moved as a child from the municipality of Utajärvi some 60 kilometers East of Oulu. I used to work in a globally operating ICT company, and was then affiliated with a research and education institution. In the late eighties I spent some time in Irvine, California, and in the early nineties another period in Kyoto, Japan. As a Wikipedia writer and Wikimedia Commons photographer I try to avoid most of the things I see around me in my office. On the contrary, I am curious both for small everyday matters and for old places and people – such as the Finn, who took part in Captain James Cook's first sailing trip. Did you happen to know of him? Most likely not.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syntymäpaikkani on Utajärvi, joka on tunnettu Arvi Korhosen ja Esko Lähtevänojan ohella 22-Pistepirkko -yhtyeestä. Kirkonkylältä en ole kuitenkaan kotoisin, vaan sivummalta, ja sitä paitsi oululainen vuodesta 1970 alkaen. Peruskoulutukseni on tietotekniikan alalta. 1960-luvulla kansakoulun käyneenä minut ohjattiin sisätöihin ja niitä olen sittemmin tehnyt. Töitä olen paiskinut Oulun ohella Helsingissä, mutta myös Tukholmassa, USA:n länsirannikolla ja Kiotossa Japanissa. Harrastuksistani kannattanee mainita vain urheilukalastus ja retkeily, sitä perua ovat mm. Wiki-artikkelini useammista Utajärven takamaista, mutta myös Järämän ja palsasuon kuvat Enontekiöltä.
Wikipedisti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikipedia-innostuksen sain joulukuussa 2007. Olen laatinut Wiki-artikkeleita laidasta laitaan, henkilöistä ja paikoista venäläisiin pommikoneisiin. Tämä on selvästi yksi wikipedismin viehätyksistä, jonka kruunaa, kun joku muu vie samaa erikoistakin tietoa eteenpäin. Lisäksi olen tehnyt muutoksia ja lisäyksiä moniin artikkeleihin. Esimerkiksi käy Valter Keltikangas, jonka pari kirjaa luin ja etsin hänestä sitten lisätietoja. Olen myös ladannut melko paljon kuvia Wikimedia Commonsiin. Otan valokuvia hyvinkin tavallisista asioista ja niitä kannattaa saattaa laajempaan käyttöön, sen olen nähnyt. Mehumaija, lihakeitto ja laituri ovat arkisia esimerkkejä. Yllättävän runsaasti on myös paikkoja, joista ei ole ollut kuvia saatavilla Wikimedia Commonsissa, vaikka ne ovat muuten netissä hyvin esillä. Esimerkiksi sopii Hiitolanjoki Simpeleellä.
Kymmenestuhannes muokkaukseni sattui aamuksi 1.12.2018, sopivasti ennen itsenäisyyspäivää ja jokseenkin yhdentoista vuoden jälkeen aloituksesta. Kiitokseni kaikille wikipedisteille ja Wikipedian käyttäjille.
Periaatteita ja kohteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
En ole osallistunut projekteihin enkä ole taistellut aivan hampaat irvessä teoksistani, niitä herkkuja saan maistaa muualla. Teen mieluummin mitä koen kiinnostavaksi ja näen tietosanakirjasta puuttuvaksi. Tässä ole kolkutellut useamman kerran wikimerkittävyyden rajoja, mutta oppinut samalla perustelemaan merkittävyyden merkitystä ja olemaan aivan heti provosoitumatta sen erilaisista tulkinnoista.
Kokonaisuuksia olen silti myös ottanut kohteeksi. Sellaisia ovat muun muassa Suomen evankelis-luterilaiset kirkot, metsänhoitajat 1800-luvulta asti, Suomen lääkärit 1960-luvun alussa ja entisaikojen osuustoimintamiehet. Edelleen, Suomen kansallisbiografian esittelemät henkilöt valikoiden ja laajemmin Suomen elämäkerraston henkilöt, monet suomalaiset professorit sekä yhteiskunnalliset vaikuttajat vuorineuvoksista teollisuus- ja muihin neuvoksiin.
Erittäin kiinnostavia ovat olleet Biografisen Nimikirjan ja kahden vanhimman Kuka kukin on -teoksen henkilöt, samaten jo lähes unohdetut kirjailijat ja sen myötä useat mielenkiintoiset vanhat ja uudemmatkin kirjat.
Suomen suuriruhtinaskunnan ajan kenraalit oli samoin kiinnostava joukko wiki-artikkeleiden kohteena, kuten myös tuon ajan amiraalit keisarillisessa Venäjän laivastossa – ja muutamat myöhemmätkin korkea-arvoiset sotilaat.
Suurimpia wiki-urakoitani lienee silti ollut tuottaa puuttuneet ja täydentää artikkelit Suomen suuriruhtinaskunnan ajan valtiopäivämiehistä aina Porvoon valtiopäivistä viimeisiin säätyvaltiopäiviin 1905–1906 asti kaikissa neljässä säädyssä, lähdeaineistojen hankintoineen ja tietojen tarkistuksineen.
Suomen maanteiden, katujen, pitäjien ja kaikkien Utajärven vesistöjen valokuvaus ja mahdollisuuksien mukaan wiki-artikkeleiden laatiminen ovat vielä valitettavasti pahasti kesken.
Käytäntöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perusreseptini säälliselle Wiki-artikkelille on seuraava, vrt.[1]
- Valitse aihe, josta on hyvä faktalähde tai mieluummin useita:
- Hienoja lähdekokoelmia suomalaisia henkilöitä koskeville artikkeleille ovat Kansallisbiografia, Kuka kukin on -teokset – myös digitoituina (1934, 1954, 1978), samoin kuin digitoidut Kuka kukin oli -lähdeaineisto ja vanhimpia kansallisia elämäkertoja oleva Biografinen nimikirja -teos sekä mainitun seuraajina laajat painetut opukset Kansallinen elämäkerrasto ja sen "lyhennelmä" Suomen elämäkerrasto. Edelleen, Helsingin Sanomien digitoidut lehdet, kolme digitaalista ylioppilasmatrikkelia vuodelta 1640 aina vuoteen 1907 asti, kansallisbiografian ohessa saatavilla olevat digiaineistot kuten vaikkapa Suomen papiston luettelo 1800–1920. Myös erilaiset matrikkelit metsänhoitajista lastenkirjailijoihin, kuvittajiin, lääkäreihin ja kadettiupseereihin sekä henkilöluettelot ovat usein avuksi. Viimeksi mainituista on esimerkkinä digitaalinen Helsingin yliopiston opettajien luettelo. Ruotsinkielinen Uppslagverket Finland ja jopa Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto auttavat joskus kiperissä tilanteissa. Yllättävän hyvin digiaineistoja löytyy myös yksinkertaisella nettisurffauksella, vaikka kaikki eivät olekaan aivan parasta aa-luokkaa. Suomessa julkaistujen teosten ja muiden julkaisujen ykkösaineistolähde on luonnollisesti Finna.fi.
- Selvitä, onko asiaan sopivaa mallinnetta käytettävissä
- Tuota jäsennys ja luonnosteksti aiheesta
- Hae kuvia Wikimedia Commonsista tai lataa sopiva itse ottamasi kuva Commonsiin
- Ryhmittele ja uudelleenotsikoi artikkelin osia tarpeen mukaan
- Julkaise ja varaudu vertaisarvioihin ja kritiikkiinkin
- Tarkista koko artikkeli huolellisesti jonkin ajan kuluttua
- Jätä artikkeli hetkeksi rauhaan: muut jatkavat, jos se on järkevää ja tarpeellista.
- Silmäile ja vähintäänkin oikolue silti artikkeli vielä muutaman kuukauden päästä uudestaan.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hirsjärvi Sirkka, Remes Pirkko, Sajavaara Paula, 2007. Tutki ja kirjoita. 13. uudistettu painos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 448 s. ISBN 978-951-26-5635-6
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lähdekritiikin merkitystä ei voi vähätellä, mutta faktojenkaan esittämisen ei pidä olla mekaanista eikä tarvitse olla puisevaa.