Neuvostotasavalta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT[1]) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyhennettynä Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.

Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotontaselvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostotasavallat vuosina 1956–1991: 1. Venäjän SNT, 2. Ukrainan SNT, 3. Valko-Venäjän SNT, 4. Uzbekistanin SNT, 5. Kazakstanin SNT, 6. Georgian SNT, 7. Azerbaidžanin SNT, 8. Liettuan SNT, 9. Moldovan SNT, 10. Latvian SNT, 11. Kirgisian SNT, 12. Tadžikistanin SNT, 13. Armenian SNT, 14. Turkmenistanin SNT, 15. Viron SNT.

Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.

Neuvostoliiton neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Nimi Lippu Pääkaupunki Viralliset kielet Perustettu Liittyi Suvereniteettijulistus Itsenäistyi Väestö
(1989)
Väestö.
%
Pinta-ala (km2)
(1991)
Pinta-ala
%
Itsenäinen valtio ja "de facto" -valtiot Järjestys
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Armenian SSR Jerevan armenia, venäjä 2. joulukuuta 1920 30. joulukuuta 1922 23. elokuuta 1990 21. syyskuuta 1991 &&&&&&&&03287700.&&&&003 287 700 &&&&&&&&&&&&&&01.01500001,15 &&&&&&&&&&029800.&&&&0029 800 &&&&&&&&&&&&&&00.01300000,13  Armenia 13
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Azerbaijan SSR Baku azeri, venäjä 28. huhtikuuta 1920 30. joulukuuta 1922 23. syyskuuta 1989 18. lokakuuta 1991 &&&&&&&&07037900.&&&&007 037 900 &&&&&&&&&&&&&&02.04500002,45 &&&&&&&&&&086600.&&&&0086 600 &&&&&&&&&&&&&&00.03900000,39  Azerbaidžan
7
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Belarusian SSR Minsk valkovenäjä, venäjä 31. heinäkuuta 1920 30. joulukuuta 1922 27. heinäkuuta 1990 25. elokuuta 1991 &&&&&&&010151806.&&&&0010 151 806 &&&&&&&&&&&&&&03.05400003,54 &&&&&&&&&0207600.&&&&00207 600 &&&&&&&&&&&&&&00.09300000,93  Valko-Venäjä 3
Viron sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Estonian SSR Tallinna viro, venäjä 21. heinäkuuta 1940 6. elokuuta 1940 16. marraskuuta 1988 20. elokuuta 1991 &&&&&&&&01565662.&&&&001 565 662 &&&&&&&&&&&&&&00.05500000,55 &&&&&&&&&&045226.&&&&0045 226 &&&&&&&&&&&&&&00.02000000,20  Viro 15
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Georgian SSR Tbilisi georgia, venäjä 25. helmikuuta 1921 30. joulukuuta 1922 18. marraskuuta 1989 9. huhtikuuta 1991 &&&&&&&&05400841.&&&&005 400 841 &&&&&&&&&&&&&&01.08800001,88 &&&&&&&&&&069700.&&&&0069 700 &&&&&&&&&&&&&&00.03100000,31  Georgia
 Abhasia
 Etelä-Ossetia
6
Kazakstanin sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Kazakhstan SSR Alma-Ata kazakki, venäjä 5. joulukuuta 1936 25. lokakuuta 1990 16. joulukuuta 1991 &&&&&&&016711900.&&&&0016 711 900 &&&&&&&&&&&&&&05.08300005,83 &&&&&&&&02717300.&&&&002 717 300 &&&&&&&&&&&&&012.024000012,24  Kazakstan 5
Kirgisian sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Kyrgyzstan SSR Frunze kirgiisi, venäjä 5. joulukuuta 1936 15. joulukuuta 1990 31. elokuuta 1991 &&&&&&&&04257800.&&&&004 257 800 &&&&&&&&&&&&&&01.04800001,48 &&&&&&&&&0198500.&&&&00198 500 &&&&&&&&&&&&&&00.08900000,89  Kirgisia 11
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Latvian SSR Riika latvia, venäjä 21. heinäkuuta 1940 5. elokuuta 1940 28. heinäkuuta 1989 21. elokuuta 1991 &&&&&&&&02666567.&&&&002 666 567 &&&&&&&&&&&&&&00.09300000,93 &&&&&&&&&&064589.&&&&0064 589 &&&&&&&&&&&&&&00.02900000,29  Latvia 10
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Lithuanian SSR Vilna liettua, venäjä 21. heinäkuuta 1940 3. elokuuta 1940 18. toukokuuta 1989 11. maaliskuuta 1990 &&&&&&&&03689779.&&&&003 689 779 &&&&&&&&&&&&&&01.02900001,29 &&&&&&&&&&065200.&&&&0065 200 &&&&&&&&&&&&&&00.02900000,29  Liettua 8
Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Moldovan SSR Chișinău moldova, venäjä 2. elokuuta 1940 23. kesäkuuta 1990 27. elokuuta 1991 &&&&&&&&04337600.&&&&004 337 600 &&&&&&&&&&&&&&01.05100001,51 &&&&&&&&&&033843.&&&&0033 843 &&&&&&&&&&&&&&00.01500000,15  Moldova
 Transnistria
9
Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Russian SFSR Moskova venäjä 7. marraskuuta 1917 30. joulukuuta 1922 12. kesäkuuta 1990 12. joulukuuta 1991 &&&&&&0147386000.&&&&00147 386 000 &&&&&&&&&&&&&051.040000051,40 &&&&&&&017075400.&&&&0017 075 400 &&&&&&&&&&&&&076.062000076,62  Venäjä 1
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Tajikistan SSR Dušanbe tadžikki,
venäjä
5. joulukuuta 1929 24. elokuuta 1990 9. syyskuuta 1991 &&&&&&&&05112000.&&&&005 112 000 &&&&&&&&&&&&&&01.07800001,78 &&&&&&&&&0143100.&&&&00143 100 &&&&&&&&&&&&&&00.06400000,64  Tadžikistan 12
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Turkmenistan SSR Ašgabat turkmeeni, venäjä 13. toukokuuta 1925 27. elokuuta 1990 27. lokakuuta 1991 &&&&&&&&03522700.&&&&003 522 700 &&&&&&&&&&&&&&01.02300001,23 &&&&&&&&&0488100.&&&&00488 100 &&&&&&&&&&&&&&02.01900002,19  Turkmenistan 14
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Ukrainian SSR Kiova ukraina, venäjä 10. maaliskuuta 1919 30. joulukuuta 1922 16. heinäkuuta 1990 24. elokuuta 1991 &&&&&&&051706746.&&&&0051 706 746 &&&&&&&&&&&&&018.03000018,03 &&&&&&&&&0603700.&&&&00603 700 &&&&&&&&&&&&&&02.07100002,71  Ukraina 2
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta Flag of Uzbekistan SSR Taškent uzbekki,
venäjä
5. joulukuuta 1924 20. kesäkuuta 1990 1. syyskuuta 1991 &&&&&&&019906000.&&&&0019 906 000 &&&&&&&&&&&&&&06.09400006,94 &&&&&&&&&0447400.&&&&00447 400 &&&&&&&&&&&&&&02.0100002,01  Uzbekistan

Lyhytikäiset neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Nimi Lippu Pääkaupunki Pääkansallisuudet Jäsennyys Väestö Alue (km2) Seuraaja
Buharan sosialistinen kansantasavalta Buhara uzbekit, tadžikit, turkmeenit 1920–1924 2 000 000 182 193  Uzbekistanin SNT
 Tadžikistanin SNT
 Turkmenistanin SNT
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta Petroskoi karjalaiset, suomalaiset 1940–1956 651 300
(1959)
172 400  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
( Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta)
Horezmin sosialistinen kansantasavalta Hiva uzbekit, turkmeenit 1920–1924 800 000 62 200  Turkmenistanin SNT
 Uzbekistanin SNT
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Tiflis azerit, armenialaiset, georgialaiset 1922–1936 5 861 600
(1926)
186 100  Armenian SNT
 Azerbaidžanin SNT
 Georgian SNT


Neuvostoliiton tunnustamat neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Nimi Lippu Pääkaupunki Viralliset kielet Itsenäisyys julistettiin SSR:stä Itsenäisyys Neuvostoliitosta julistettiin Väestö Alue (km2) Itsenäinen valtio ja "de facto" -valtiot
Pridnestrovian moldovalainen sosialistinen neuvostotasavalta Tiraspol venäjä, ukraina ja moldova 2.syyskuuta 1990 25. elokuuta 1991 680 000
(1989)
4 163
(1989)
 Transnistria
 Moldova

Muut Neuvostoliittoon kuulumattomat neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Nimi Lippu Pääkaupunki Luotu lakkautettu Seuraajavaltiot Nykyiset valtiot
Kaukoidän tasavalta Verhneudinsk
Tšita
1920 1922  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Venäjä
Tuvan kansantasavalta Kyzyl
1921 1944  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta (Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta)

Autonomiset neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Nimi Lippu Jäsenvuodet Pääkaupunki Viralliset kielet Pinta-ala (km2) Sosialistinen neuvostotasavalta Nykyinen alue
Abhasian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1931–1992 Suhumi abhaasi, georgia, venäjä 8 600  Georgian SNT  Abhasia
Adžarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1921–1990 Batumi georgia, venäjä 2 880  Georgian SNT  Adžaria
Baškiirien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1919–1991 Ufa baškiiri, venäjä 143 600  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Baškortostan
Burjaatti-Mongolien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1923–1990 Ulan-Ude burjaatti, venäjä 69 857  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Burjatia
Tšetšeenien ja inguušien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1936–1944
1957–1991
Groznyi tšetšeeni, inguuši, venäjä 19 300  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Tšetšenia
 Ingušia
Tšuvassien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1925–1992 Tšeboksary tšuvassi venäjä 18 300  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Tšuvassia
Dagestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1921–1991 Mahatškala agul, avaari, azeri, tšetšeeni, kumykki, lezgi, lak, nogai, tabasaran, tat, venäjä 50 300  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Dagestan
Gorno-Altain autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1990–1991 Gorno-Altaisk 92 600  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Altain tasavalta
Kabardi-Balkarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1936–1944
1957–1991
Naltšik kabardi, karatšai-balkaari, venäjä 12 500  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Kabardi-Balkaria
Kalmukkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1935–1943
1958–1991
Elista kalmukki venäjä 76 100  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Kalmukia
Karakalpakian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1932–1991 Nukus karakalpak (1956-1980s) venäjä 165 000  Uzbekistanin SNT  Karakalpakstan
Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1923–1940
1956–1991
Petroskoi suomi (1956-1980s) venäjä 147 000  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Karjalan tasavalta
Komin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1936–1990 Syktyvkar komi, venäjä 415 900  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Komin tasavalta
Marin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1936–1990 Joškar-Ola mari venäjä 23 200  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Marin tasavalta
Mordvalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1934–1990 Saransk ersa, mokša, venäjä 26 200  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Mordva
Nahitševanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1921–1990 Nahitševa azeri, venäjä 5 500  Azerbaidžanin SNT  Nahitševan
Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1936–1993 Ordžonikidze osseetia, venäjä 8 000  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Pohjois-Ossetia-Alania
Tataarien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1920–1990 Kazan tataari, venäjä 68 000  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Tatarstan
Tuvan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1961–1992 Kyzyl tuva, venäjä 170 500  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Tuva
Udmurtian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1934–1990 Iževsk udmurtia, venäjää 42 100  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Udmurtian tasavalta
Jakuuttien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1922–1991 Jakutsk jakuutti, venäjä 3 083 523  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Sahan tasavalta

Entiset autonomiset sosialistiset neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnus Nimi Lippu Pääkaupunki Nimikansallisuus Vuosien
jäsenyys
Väestö Alue (km2) Sosialistinen Neuvostotasavalta Itsenäinen valtio ja "de facto" -valtiot
Krimin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Simferopol krimintataarit
venäläiset
1921–1945
1991–1992
1126 000
(1939)
26 860  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta
 Ukrainan SNT
 Ukraina
 Venäjä
Kabardi-Balkarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Naltšik kabardit 1944–1957 42 0115
(1959)
12 470  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Venäjä
Kirgiisien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Alma-Ata kazakit 1920–1925 6503 000
(1926)
296 0000  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Kazakstan
 Uzbekistan
 Venäjä
Kazakkien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 1925–1936
Kirgiisien autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Frunze kirgiisit 1926–1936 993 000
(1926)
196 129  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Kirgisia
Moldavian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Tiraspol moldovalaiset 1924–1940 599 150
(1939)
8 288  Ukrainan SNT  Transnistria
 Moldova
 Ukraina
Vuoriston autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Vladikavkaz balkaarit, tšetšeenit, inguušit, kabardit, karatšait, ossetit, terek-kasakat 1921–1924 128 6000
(1921)
7 4000  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Venäjä
Tadžikistanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Dušanbe tadžikit 1924–1929 740 000
(1924)
 Uzbekistanin SNT  Tadžikistan
Turkestanin autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Taškent uzbekit, kazakit, kirgiisit, tadžikit, turkmeenit 1918–1924 5 221 963
(1920)
 Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Kazakstan
 Uzbekistan
 Turkmenistan
 Tadžikistan
 Kirgisia
Volgan saksalaisten autonominen sosialistinen neuvostotasavalta Engels volgansaksalaiset 1923–1941 606 532
(1939)
27 400  Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta  Venäjä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 21.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]