Modaalinen jazz
Modaalinen jazz on jazztyylisuuntaus, jossa improvisoinnin pohjana käytetään vapaan improvisoinnin ja sointujen sijasta sävelasteikkoja. Modaalisuus tarkoittaa sävelasteikkoa, joka alkaa mistä tahansa valkoisesta koskettimesta ja etenee siitä valkoisten koskettimien kautta oktaavin ylöspäin (vertaa kirkkosävellaji). Modaalinen jazz syntyi Yhdysvalloissa 1950-luvulla. Miles Davis alkoi tosissaan kirjoittaa modaalisessa muodossa levyllä Milestones (1958), mutta Kind of Blue vuodelta 1959 on siitä tunnetuin esimerkki. John Coltrane oli kehittämässä uutta tyyliä Davisin kanssa ja hänen levynsä Giant Steps (1960) syntyi samoihin aikoihin Kind of Blue -sessioiden kanssa. Coltranen myöhempi albumi My Favorite Things (1960) oli yksi kaupallisesti menestyneimpiä modaalisen jazzin levytyksiä. Muita modaalisen jazzin vaikuttajia olivat Bill Evans sekä Wayne Shorter, Herbie Hancock ja Thelonious Monk.
Tyylisuunnan syntyyn vaikuttanut teoreetikko oli George Russell, jolta Davis ja Coltrane ammensivat ajatuksia.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Uusitorppa, Harri: Teoreetikko vaikutti myös pohjoismaiseen jazziin. Helsingin Sanomat, 30.7.2009, s. B5.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Liukko, Vesa: Modaalisen jazzin tulo Suomeen (Arkistoitu – Internet Archive). Väitöskirja. Tampereen yliopisto, 2012. (PDF)
- Russell, George: The Lydian Chromatic Concept of Tonal Organization. Concept Publishing Company, 1959.