Konecranes

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konecranes Oyj
Tunnuslause Lifting Businesses
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: KCR
Markkina-arvo Laskua 2 276,8 milj. € (31.12.2022)[1]
ISIN FI0009005870
Perustettu 1994
Toimitusjohtaja Anders Svensson[2]
Puheenjohtaja Christoph Vitzthum[2]
Avainhenkilöt
Kotipaikka Koneenkatu 8
Hyvinkää, Suomi[2]
Toimiala metalliteollisuus
Tuotteet nosturit, kunnossapitopalvelut
Liikevaihto Nousua 3 365 milj. € (2022)[1]
Liikevoitto Nousua 223,2 milj. € (2022)[1]
Tilikauden tulos Nousua 138,5 milj. € (2022)[1]
Henkilöstö Laskua 16 563 (keskim. 2022)[1]
Kotisivu www.konecranes.com

Konecranes Oyj on suomalainen nostureita valmistava ja kunnossapitopalveluita tarjoava pörssiyhtiö.[3] Konecranes on tunnettu teollisuuden siltanostureista, mutta se automatisoi myös satamia valmistamalla satamanostureita.[4] Satamien lisäksi Konecranesin asiakkaita ovat muun muassa telakat, terminaalit, koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, joille yhtiö toimittaa nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneille.

Konecranes-konsernin liikevaihto oli vuonna 2022 noin 3,37 miljardia euroa, ja sillä oli yli 16 500 työntekijää noin 50 eri maassa.[1] Tammikuussa 2017 toteutuneen Terex-kaupan myötä Konecranesista tuli maailman suurin toimija satama- ja teollisuusnostolaitteisiin liittyvässä liiketoiminnassa.[5] Konecranes Oyj:n osake on noteerattu Helsingin pörssissä ja sen pääkonttori sijaitsee Hyvinkäällä.[1]

Talouselämä-lehden mukaan Konecranes oli vuonna 2021 liikevaihdolla mitattuna Suomen 25. suurin yritys.[6]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kone-konsernin osana (1910–1993)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin historia alkaa vuodesta 1910, jolloin Kone Oy perustettiin, mutta sen nykyisen liiketoiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1933, jolloin Kone aloitti suurten teollisuusnostureiden valmistuksen.[7] Satamanostureiden valmistus lisääntyi voimakkaasti 1950-luvulla.[8] Vuonna 1962 Kone laajensi myös huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaan.[7] Yhtiön ensimmäinen kansainvälinen yritysosto tapahtui vuonna 1973, jolloin ostettiin norjalainen Wisbech-Refsum, yritysostoja tehtiin myöhemmin muun muassa Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta, Australiasta ja Ranskasta.[7][8]

Vuonna 1988 Kone Oy:n nosturitoiminnasta tuli itsenäinen liiketoiminta-alue nimeltä Kone Cranes. Sen johtajaksi nimitettiin Stig Gustavson, joka oli johtanut vuodesta 1982 Kone Oy:n Roxon-yksikköä. 1990-luvun taitteessa Neuvostoliiton kauppa romahti ja vähentyneeseen kysyntään tuotantoa alettiin sopeuttaa Gustavsonin johdolla suurella rakenneuudistusohjelmalla. Tuotantolaitosten määrä väheni 19:stä neljään ja työntekijöiden määrä supistui 600 henkilöllä.[9]

KCI Konecranes (1994–2005)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes – Lifting Businesses

Kone Oy muutti 1994 strategiaansa päättäen keskittyä hissitoimintaan ja myydä muut toimintonsa.[9] Kone Cranes -nosturiyksiköstä tuli 15. huhtikuuta 1994 itsenäinen osakeyhtiö KCI Konecranes International Oy.[7][8][9] Yhtiön omistajiksi tulivat tuolloin pääomasijoitusyhtiö Industri Kapital ja nosturiyksikön johtoon kuuluneet henkilöt. Alkuvaiheessa yhtiön liikevaihto oli noin 350 miljoonaa euroa, työntekijöitä sillä oli lähes 3 000.[9]

Vuorineuvos Stig Gustavson oli Konecranesin ensimmäinen toimitusjohtaja vuosina 1994−2005.[9] Gustavsonin aika KCI Konecranesin toimitusjohtajana oli menestyksekäs – liiketoiminta oli kannattavaa ja tilauskanta kasvoi.[9] Yhtiö listattiin Helsingin pörssiin vuonna 1996, jolloin Industri Kapital luopui omistuksestaan.lähde?

Aasian talouskriisi 1990-luvun lopulla aiheutti hetkellisen notkahduksen yhtiön myyntiin, mutta 2000-luvulla KCI Konecranes jatkoi kasvuaan perustaen uusia tehtaita ja tehden yritysostoja laajeten uusille markkinoille. KCI Konecranesista tuli yksi Suomen kansainvälistyneimmistä yrityksistä.[9]

Vuonna 1997 yhtiö osti saksalaisen MAN SWF Krantechnikin ja toiminta Kiinassa alkoi vuonna 2002, kun KCI Konecranes perusti tehtaan Shanghaihin. Tuotevalikoima laajeni vuonna 2004 haarukkatrukeilla ja konttikurottajilla. Yritysostot jatkuivat vuonna 2005, jolloin ostettiin toinen saksalainen yksikkö: R.STAHL AG:n materiaalinkäsittelydivisioona R. Stahl Fördertechnik, seuraavan vuoden satsaus oli puolestaan MMH Holdings, Inc.[8]

Partek ja KCI Konecranes julkistivat 21. toukokuuta 2002 fuusiosuunnitelman, jossa Stig Gustavsonista olisi tullut Partek Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja ja Partekin hallituksen puheenjohtajasta Christoffer Taxellista puolestaan yhdistyneen yhtiön hallituksen puheenjohtaja.[10] Fuusiosuunnitelma mureni kuitenkin jo samana päivänä, kun Kone tiedotti yllättäen sopineensa valtion kanssa sen 30,2 prosentin Partek-omistuksen ostamisesta, mikä käytännössä esti Partekin ja Konecranesin liiton. Stig Gustavson tunnusti Partekin menevän Koneelle ja kertoi yhtiön vetäytyvän fuusiohankkeesta.[11]

Toimitusjohtaja Gustavson jäi eläkkeelle kesällä 2005, mutta jatkoi hallituksen puheenjohtajana.[12]

Gustavsonin seuraajaksi yhtiön johtoon valittiin Hackmanin silloinen toimitusjohtaja Pekka Lundmark, joka aloitti KCI Konecranesin varatoimitusjohtajana 2004.[13]

Konecranes (2006–2015)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin valmistama STS-nosturi Savannahin satamassa 2013.

Etuliite KCI jäi pois vuonna 2006, kun Konecranes julkisti uuden brändistrategiansa.[7] Samana vuonna konsernin palveluksessa oli 7 500 työntekijää 41 maassa ja sen liikevaihto oli lähes 1,5 miljardia euroa, josta 40 prosenttia tuli maailmanlaajuisista kunnossapitopalveluista.[9]

Vuonna 2008 Konecranesin liikevaihto oli 2,1 miljardia ja liikevoitto 243 miljoonaa euroa. Seuraavana vuonna finanssikriisin ja taantuman seurauksena yhtiön liikevaihto romahti peräti 20 prosenttia ja liikevoitto puolittui.[14]

Vuoden 2010 aikana Konecranes osti 10 yritystä. Vuosikertomuksessaan yhtiö arvioi, että sen globaali markkinaosuus vuonna 2010 oli 15 % ja yhtiö oli markkinajohtaja teollisuusnostureissa,[13] komponenteissa sekä nostureiden kunnossapitopalveluissa.[15] Satamanostureissa Konecranes kuului vuonna 2011 kolmen kärkeen suomalaisen Cargotecin ja amerikkalainen Terexin kanssa[4] vajaan kymmenen prosentin osuudellaan.[13] Samoihin aikoihin yhtiö oli tehnyt yhden sen historian suurimmista kaupoista – yli 100 miljoonan euron nosturikauppa Abu Dhabiin, joka panostaa uudessa satamassaan konttien automaattiseen siirtelyyn.[4]

Vuosina 2003–2012 Konecranesin liikevaihto kasvoi keskimäärin 14 prosenttia vuodessa, mutta vuonna 2013 kasvu pysähtyi. ”Koko vuoden tulos jäi odotuksistamme”, totesi toimitusjohtaja Lundmark yhtiön tulostiedotteessa.[16] Konecranes valitsi samana vuonna yhdeksi strategiseksi painopistealueeksi teollisen internetin.[17] Vuonna 2013 Konecranes sai Indonesiasta 35 lastinkäsittelylaitetta koskevan tilauksen, jonka arvo ylitti sata miljoonaa euroa. Indonesian valtion omistama PT Pelabuhan Indonesia III (Pelindo III) tilasi kymmenen STS-satamanosturia, 20 automaattista ASC-pinoamisnosturia ja viisi konttilukkia uutta Lamong Bay -terminaalia varten, joka oli suunniteltu avattavan Itä-Jaavalla Surabayan kaupungissa.[18]

Konecranesin liikevaihto vuonna 2014 oli noin kaksi miljardia euroa ja työntekijöitä yhtiöllä oli noin 12 000.[19] Vuoden 2014 suuriin kauppoihin lukeutuivat yhdysvaltalaisen Georgia Ports Authorityn (GPA) noin 60 miljoonan euron arvoinen tilaus neljästä Super Post Panamax -luokan STS-satamanosturista ja 20 RTG-nosturista.[20]

Pekka Lundmark siirtyi vuonna 2015 Fortumin toimitusjohtajaksi.[21] Lundmarkin seuraajaksi Konecranesin johtoon nimitettiin Panu Routila, joka oli ollut sijoitusyhtiö Ahlström Capitalin toimitusjohtaja vuodesta 2008.[21]

Konecranes, Terex ja MHPS-kauppa (2015–2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppukesällä 2015 yhdysvaltalainen konepajayritys Terex ja Konecranes ilmoittivat neuvottelevansa fuusiosta. Tammikuussa 2016 suunnitelma kariutui kiinalaisen Zoomlionin ilmaistua kiinnostuksensa Terexiä kohtaan. Zoomlionin ja Terexin neuvottelut kariutuivat ja Konecranesin ostotarjous satamalaite- ja nosturiyksikkö Terex MHPS:stä hyväksyttiin keväällä 2016.[22][5][23]

Stig Gustavson jättäytyi pois yhtiön hallituksen puheenjohtajan paikalta keväällä 2016 ikäänsä vedoten. Seuraavan vuoden keväällä Gustavson kertoi myös luopuvansa paikastaan Konecranesin hallituksessa sen toimikauden loppuessa.[24]

Konecranes sai Yhdysvaltain kilpailuviranomaisilta luvan Terex-kaupalle elokuussa 2016. Euroopan komissio puolestaan edellytti, että ennen kauppaa Konecranesin on myytävä omistamansa Stahl CraneSystems komission hyväksymälle ostajalle. Saksalainen Stahl oli erikoistunut nostolaitteiden teknologiaan. EU-komission mukaan ETA-alueella on Konecranesin lisäksi vain yksi toinen merkittävä nostokonealan vaihtoehtoinen toimija, saksalainen Abus. Konecranes alkoi etsiä ostajaa Stahlin kansainväliselle liiketoiminnalle, johon kuuluivat nostimet, nosturit ja muut käsittelylaitteet sekä Saksassa sijaitseva tuotantolaitos.[25] Stahlin myynti saatiin päätökseen vuoden 2017 alussa, kun yhdysvaltalainen Columbus McKinnon osti Stahlin Konecranesilta 224 miljoonalla eurolla.[26]

Routila kommentoi syksyllä 2016 häntä edeltäneitä vuosia kertoen, että yhtiö pilasi hyvää laiteliiketoimintaa liian suurilla kiinteillä kustannuksilla. Hänen mukaansa myös 2010-luvulla tehdyt satsaukset kehittyviin maihin olivat osoittautuneet pettymyksiksi. Ylikapasiteettia Konecranes purki sulkemalla tehtaita Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.[14] Vuoden lopulla Konecranes teki myös historiansa suurimman, noin 200 miljoonan euron arvoisen, kaupan yhdysvaltalaisen Virginia Port Authorityn (VPA) kanssa yhteensä 86 automaattisen ASC-konttinosturin toimittamisesta vuosien 2018–2020 aikana sataman kahteen eri terminaaliin.[27]

Terex-kauppa toteutui virallisesti alkuvuonna 2017, jolloin sen satama- ja teollisuusnostolaitteet (MHPS) siirtyivät Konecranesille. Terexin liiketoiminnoista yhtiö maksoi noin 1,1 miljardia dollaria, josta 23 miljoonaa euroa käteisellä ja loput Konecranesin B-sarjan osakkeilla (yht. 19,6 miljoonaa kappaletta). Osakkeiden myötä Terexistä tuli Konecranesin suurin osakkeenomistaja 25 prosentin osuudella. Terexin äänivaltaa yrityksessä oli kuitenkin rajoitettu, se sai oikeuden nimittää kaksi jäsentä Konecranesin hallitukseen.[22][5][23]

MHPS-liiketoimintojen hankinnalla Konecranes tavoitteli uusia synergioita, joiden tuli auttaa sitä ”uuden sukupolven nostolaiteyhtiön” luomisessa. Käytännössä yrityskaupan arvioitiin tuovan Konecranesille noin 140 miljoonan euron vuotuiset säästöt huoltotoimintojen yhdistämisestä kolmen vuoden sisällä. MHPS-kaupan jälkeen Konecranes-konserni työllisti maailmanlaajuisesti noin 19 000 ihmistä, joista noin 2 000 Suomessa. Konecranesin liikevaihdon arvioitiin kasvavan kaupan seurauksena 2,1 miljardista noin 3,5 miljardia euroon. Tavoitteeksi yhtiö asetti huoltomiesten määrän lisäämisen sadoilla ja tehtaiden rakenteisiin kerrottiin tulevan muutoksia.[22][5][23]

Lokakuussa 2019 Konecranesilta lähteneen Routilan seuraajaksi valittiin yhdysvaltalais-saksalainen Rob Smith,[28] joka oli toiminut johtajana esimerkiksi AGCOlla.[28]

Tammikuussa 2020 Konecranes osti yhteistyökumppaninsa Jebsen & Jessenin osuuden MHE-Demag-yhteisyrityksestä, jonka ne olivat omistaneet puoliksi.[29] [30]

Smith aloitti työnsä helmikuussa 2020.[28]

Konecranes ja Cargotec (2020–2022)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2020 Konecranes ja Cargotec kertoivat yhdistymisestään.[31] Ilmoituksen myötä kummankin yrityksen osakekurssi nousi yli 10 prosenttia.[31] Yhdistymisen odotettiin tapahtuvan vuoden 2022 ensimmäisen vuosipuoliskon loppuun mennessä.[32] Elokuussa kerrottiin, että Konecranesin toimitusjohtaja Rob Smith jättää tehtävänsä vuoden lopussa ja hänen väliaikaisena sijaiseenaan toimii finanssijohtaja Teo Ottola siihen asti, että yhdistyminen toteutuu.[33]

EU:n komissio hyväksyi Konecranesin ja Cargotecin pitkän harkinnan jälkeen helmikuussa 2022. Kiinan viranomaiset olivat hyväksyneet kaupan jo aiemmin.[34] Maaliskuussa Britannian kilpailuvirasto CMA kuitenkin esti Konecranesin ja Cargotecin yhdistymisen, sillä yhdistyminen olisi sen mukaan aiheuttanut kilpailun vähentymistä Britanniassa.[34]

Konecranes (2022–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2022 Konecranes nimitti uudeksi toimitusjohtajakseen Anders Svenssonin. Hän oli aiemmin työskennellyt Sandvikin johtajana.[35]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranes SMARTON-vinssi

Konecranes on jakautunut kolmeen liiketoiminta-alueeseen: Kunnossapito, teollisuuslaitteet ja satamaratkaisut.[36] Vuonna 2016 konsernin liikevaihdosta noin 45 prosenttia tuli huollosta ja muista palveluista.[23] Konecranes valmistaa itse kaikki nosturin kriittiset komponentit ja järjestelmät. Hyvinkään tehtailla tehdään niiden lisäksi myös vaihdelaatikoita ja sähkökaappeja eli ohjausjärjestelmiä.[4]

Sponsoriyhteistyötä Konecranes on tehnyt muun muassa Valtteri Bottaksen ja Mercedeksen F1-tallin kanssa.[37]

Kunnossapito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesilla on 50 maassa toimiva huoltopisteverkosto, jonka palveluihin kuuluu kunnossapito- ja varaosapalvelut kaikenmerkkisille teollisuusnostureille, nostimille ja satamalaitteille.[36]

Teollisuuslaitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuslaitteet tuottaa nostimia, nostureita ja materiaalinkäsittelyratkaisuja eri teollisuudenaloille. Asiakkaat edustavat esimerkiksi paperi- ja metsäteollisuutta tai auto- ja metalliteollisuutta. Konecranes-brändin lisäksi teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue markkinoi tuotteita muiden itsenäisten tuotemerkkien alla, joita ovat Demag, SWF Krantechnik, Verlinde, R&M, Morris Crane Systems ja Donati. Tuotevalikoimaan kuuluu muun muassa prosessiteollisuusalojen nostoratkaisut, teollisuusnosturit ja työpistenosturit mukaan lukien eri komponentit kuten köysinostinnosturit.[36]

Syyskuussa 2019 Konecranes kertoi uudistavansa kolmeen eri sarjaan kuuluvia teollisuusnostureitaan. Esimerkiksi S-sarjan siltanosturissa teräsvaijeri korvattiin synteettisellä erikoisköydellä. Myös C-sarjan ketjunostimia ja M-sarjan raskaita prosessinostureita uudistettiin.[38]

Satamaratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

RTG-testinosturi Konecranesin Hyvinkään-tehtaalla

Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue tuottaa kontinkäsittelylaitteita, telakkanostureita, siirrettäviä satamanostureita ja raskaita trukkeja. Tuotteita myydään Konecranes-tuotemerkin alla, minkä lisäksi käytössä ovat alabrändit Konecranes Gottwald, Konecranes Noell ja Konecranes Liftace. Kontinkäsittelylaitteet sisältävät pyörillä kulkevat RTG-nosturit, STS-satamanosturit, kiskoilla kulkevat RMG-nosturit, automaattiset ASC-pinoamisnosturit, konttilukit, Sprinter Carrier- järjestelmät ja trukit. Telakkatoimintaan satamaratkaisut tarjoaa muun muassa Goliath Gantry -nostureita laivalohkojen kokoonpanoon.[36]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konecranesin viisi suurinta osakkeenomistajaa (tilanne 31.1.2023).[39]

  1. Solidium
  2. Hartwall Capital
  3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  4. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
  5. Holding Manutas Oy (Antti Herlinin sijoitusyhtiö)

Palkintoja ja tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2012 Fennia Prize -kilpailussa palkittiin Konecranesin Smarter Cabin -nosturin ohjaamo.[40]
  • Konecranes voitti Agilon-materiaalinhallintaratkaisullaan Red Dot -palkinnon vuonna 2014.[41]
  • Vuonna 2020 Konecranes sai Fennia Prize -muotoilukilpailussa kunniamaininnan S-sarjan siltanosturista ja C-sarjan ketjunostimista. Lisäksi Patentti- ja rekisterihallitus myönsi Konecranesille palkinnon immateriaalioikeuksien menestyksellisestä hyödyntämisestä.[42]
  • Vuonna 2021 ja 2022[43] Konecranes sai EcoVadisilta kultaluokituksen vastuullisuustyöstään kuuluen samalla neljän prosentin parhaimmistoon kaikkien EcoVadisin globaalisti luokittelemien yritysten joukossa.[44]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f g Konecranes hallinnointi ja taloudellinen katsaus 2022 (PDF) investors.konecranes.com. Konecranes Oyj. Viitattu 1.3.2023.
  2. ↑ a b c Tiedot yrityksestä: Konecranes Abp Asiakastieto. Viitattu 8.11.2023.
  3. ↑ Osakkeet: Konecranes - KCR Kauppalehti. Viitattu 10.6.2014.
  4. ↑ a b c d Hyvinkää ajaa täysillä nostureita Abu Dhabiin. Kauppalehti, 27.9.2011.
  5. ↑ a b c d Zoomlion vetäytyi Terex-neuvotteluista, Konecranesin nostolaitetoimintojen kauppa varmistui hs.fi. 27.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.1.2017.
  6. ↑ Talouselämä: TE500 Talouselämä. Viitattu 1.3.2023.
  7. ↑ a b c d e Kauppalehti - blogit Random Walker Konecranes - konepajojen helmi vihdoin ostohinnoissa 24.9.2011. Kauppalehti. Viitattu 10.10.2011.
  8. ↑ a b c d Tietoa meistä: Historia konecranes.fi. Konecranes Oyj. Viitattu 11.10.2011.
  9. ↑ a b c d e f g h Skippari, Mika: Vuorineuvos Stig Gustavson (1945–) kansallisbiografia.fi. Viitattu 14.10.2011.
  10. ↑ Partek ja Konecranes suunnittelevat sulautumista mtv.fi. 21.5.2002. MTV Uutiset. Viitattu 27.10.2018.
  11. ↑ Erola, Marko: Valtio myy Partek-osuutensa Koneelle is.fi. 21.5.2002. Taloussanomat. Viitattu 27.10.2018.
  12. ↑ KCI Konecranes vaihtaa toimitusjohtajaa ts.fi. 12.2.2005. Turun Sanomat. Viitattu 29.9.2018.
  13. ↑ a b c Johtamisen uusi maailma. Kauppalehti Optio, 2011, nro 6/2011, s. 51–53.
  14. ↑ a b Konecranesin Routila ei näe nosturimarkkinalla pikaista käännettä Arvopaperi. Viitattu 30.8.2017.
  15. ↑ Tilinpäätöstiedote 2010 (PDF) konecranes.com. Konecranes Oyj. Viitattu 23.10.2011.
  16. ↑ Nostolaiteyhtiö Konecranesin kasvu pysähtyi viime vuonna hs.fi. 5.2.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.6.2014.
  17. ↑ Koskelin, Antti: Teollinen internet – hypestä käytännön tekemiseksi 6.3.2014. Tietoviikko. Viitattu 18.6.2014.
  18. ↑ Kyynäräinen, Tiia: Konecranes sai suurtilauksen 1.3.2013. Kauppalehti. Viitattu 16.12.2018.
  19. ↑ Tilinpäätöstiedote 2014 (PDF) konecranes.com. Konecranes Oyj. Viitattu 14.2.2015.
  20. ↑ Virtanen, Sofia: 60 miljoonan paukku – Konecranesille jättitilaus Jenkkeihin 21.5.2014. Tekniikka & Talous. Viitattu 18.6.2014.
  21. ↑ a b Konecranesin uusi johtaja löytyi läheltä hs.fi. 30.7.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.1.2017.
  22. ↑ a b c Konecranesin miljardikauppa sai lopullisen sinetin – Terexiltä ostetut toiminnot siirtyivät suomalaisyhtiön haltuun keskiviikkona hs.fi. 5.1.2017. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.1.2017.
  23. ↑ a b c d Konecranesin miljardin euron kauppa on Kiinasta kiinni hs.fi. 17.5.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.1.2017.
  24. ↑ af Heurlin, Alex: Stig Gustavson jää pois Konecranesin hallituksesta Kauppalehti. 31.1.2017. Viitattu 18.10.2018.
  25. ↑ USA:n kilpailuviranomaiset ja EU-komissio ovat hyväksyneet Konecranesin Terex-kaupan – komissiolla ehtoja hs.fi. 9.8.2016. Helsingin Sanomat. Viitattu 5.1.2017.
  26. ↑ Pörssitiedote: Konecranes on saattanut päätökseen Stahl CraneSystems -liiketoiminnan myynnin konecranes.com. 31.1.2017. Konecranes Oyj. Viitattu 2.11.2018.
  27. ↑ Junttila, Harri: Konecranes täräytti kovan luvun: 200 miljoonaa ja ennätyskaupat Tekniikka & Talous. 18.11.2016. Viitattu 15.6.2019.
  28. ↑ a b c Konecranes vaihtaa toimitusjohtajaa – Routila lähtee heti yle.fi. 7.10.2019. Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2019.
  29. ↑ Alexandra Huhta: Konecranes ostaa teollisuusnosturiyhtiö MHE-Demagin Kauppalehti. Viitattu 12.5.2020.
  30. ↑ Konecranes sai maaliin nosturiyhtiö MHE-Demagin kaupan Ilta Sanomat. 2.1.2020. Viitattu 12.5.2020.
  31. ↑ a b Konecranes ja Cargotec yhdistyvät – osakekurssit ampaisivat nousuun, Herlinien suvusta iso omistaja, jos yhdistyminen toteutuu yle.fi. Viitattu 1.10.2020.
  32. ↑ Kiinan markkinasääntelyviranomainen on antanut hyväksynnän Konecranesin ja Cargotecin väliselle sulautumiselle Konecranes. Viitattu 26.8.2021.
  33. ↑ Konecranesin toimitusjohtaja Rob Smith jättää yhtiön vuoden lopussa – Mika Vehviläinen uuden yhtiön johtoon Kauppalehti. 6.8.2021. Viitattu 10.8.2021.
  34. ↑ a b Brittiviranomaisten "tyrmäävä päätös" kaatoi jättifuusion: Cargotec ja Konecranes peruvat sulautumisen – yli 100 miljoonaa euroa hukkaan Yle. 29.3.2022. Viitattu 3.4.2022.
  35. ↑ Yritykset | Konecranesille uusi toimitusjohtaja Ruotsista Helsingin Sanomat. 10.6.2022. Viitattu 10.2.2023.
  36. ↑ a b c d Konecranes sijoituskohteena: Liiketoiminta-alueet konecranes.com. Konecranes Oyj. Viitattu 29.9.2018.
  37. ↑ Palomäki, Janne: Suomalainen jättiyhtiö Mersun F1-tallin sponsoriksi – Valtteri Bottas saa jälleen kotimaisen yrityksen hihamerkin Iltalehti. 18.2.2019. Viitattu 2.3.2019.
  38. ↑ Räisänen, Perttu: Kauppasodasta kärsivä Konecranes korvasi nosturien teräsvaijerit synteettisellä köydellä, jota yhtiössä on testattu jo vuosia Kauppalehti. Viitattu 15.10.2019.
  39. ↑ Suurimmat osakkeenomistajat konecranes.com. 31.1.2023. Konecranes Oyj. Viitattu 10.2.2023.
  40. ↑ Fakta | Nämäkin palkittiin Helsingin Sanomat. 8.6.2012. Viitattu 11.5.2020.
  41. ↑ Konecranesin materiaalihallintapalvelu voitti Red Dot -muotoilupalkinnon 7.5.2014. Tekniikka & Talous. Viitattu 18.6.2014.
  42. ↑ Konecranesin uusille tuotteille myönnettiin Fennia Prize -palkinto Hämeen Sanomat. Viitattu 11.5.2020.
  43. ↑ Konecranes keeps EcoVadis Gold rating Konecranes. Viitattu 24.3.2023. (englanniksi)
  44. ↑ Konecranes sai kultaluokituksen vastuullisuustyöstään – tähän mennessä paras sijoitus Aamuposti. 22.9.2021. Viitattu 12.10.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Konecranes.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Konecranes&oldid=22146099”