Keliakia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”Gluteeni-intoleranssi” ohjaa tänne. Keliakiasta aiheutumatonta yliherkkyyttä gluteenille käsitellään artikkelissa Gluteeniyliherkkyys.
Keliakia
Keliakian aiheuttamia muutoksia ohutsuolen pinnalla.
Keliakian aiheuttamia muutoksia ohutsuolen pinnalla.
Luokitus
ICD-10 K90.0
ICD-9 579.0
OMIM 212750
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.
Keliakian symboli.

Keliakia on elinikäinen autoimmuunisairaus, jossa rukiin, vehnän ja ohran sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla suolinukkaa vaurioittavan tulehdusreaktion, joka häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Vaurion aiheuttajana on gluteenin prolamiiniosa, joka vaihtelee eri viljoissa. Vehnän gliadiini, rukiin sekaliini ja ohran hordeiini aiheuttavat immunologisen vasta-ainereaktion. Prolamiini tarttuu ohutsuolen limakalvossa sitä vastaan muodostuneeseen vasta-aineeseen, joka johtaa limakalvon nukkarakenteen tuhoutumiseen.

Väestöseulontatutkimusten mukaan keliakiaa esiintyy Suomessa 1,5 prosentilla lapsista ja jopa 2,7 prosentilla vanhuksista. Taudin esiintyvyys lisääntyy iän myötä. Sairaus on naisilla yleisempi kuin miehillä. Keliakiaa runsaasti tutkineen professori Markku Mäen mukaan enemmistö (vuonna 2010 noin 3/4) keliaakikoista on diagnostisoimatta eli ei tiedä sairaudestaan eikä saa hoitoa siihen. Suurin osa tapauksista on piileviä, ja oireet ovat usein lieviä ja epätyypillisiä.[1] Kuitenkin hoitamaton keliakia kaksinkertaistaa kuolemanriskin[2].

Keliakia ei ole allergia, joten sitä ei tule sekoittaa esimerkiksi vilja-allergiaan, joka tarkoittaa yliherkkyyttä vehnälle, rukiille, ohralle ja kauralle. Vilja-allergiaa esiintyy harvoin aikuisilla.

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakian oireet ovat usein lieviä, ja diagnoosin saaminen saattaa kestää kauan. Tavallisimpia oireita ovat laihtuminen, ripuli tai löysät ulosteet, vatsakivut, pahoinvointi ja ruokahaluttomuus. Harvinaisempia oireita ovat suun haavaumat eli aftat, hampaiden kiillevauriot, kipeä kieli, vatsan turpoaminen, luusto-, lihas- tai nivelkivut, hermosäryt, K-vitamiinin puutoksesta johtuva vuototaipumus, iho-oireet, ummetus, kuukautishäiriöt, lapsettomuus, masennus ja muut psyykkiset häiriöt sekä lapsilla todettava kasvun hidastuminen ja puberteetin myöhästyminen.[3] Myös neurologiset häiriöt ja keskenmenot ovat mahdollisia[4]. Ravintoaineiden imeytymishäiriöt, hengitystieoireet ja väsymys ovat keliakian tavallisia oireita. Keliakia voi aiheuttaa lapsilla ahdistusta, masennusta tai aggressiivisuutta[5].

Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa muun muassa osteoporoosia eli luukatoa. Keliaakikoilla tavataan myös monia vitamiinien puutoksista johtuvia oireita, koska esimerkiksi rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen heikentyy ja niiden pitoisuudet veressä vähenevät. Noin puolella keliaakikoista on laktoosi-intoleranssi, joka useimmiten osoittautuu gluteenin tuhoaman suolinukan sivuoireeksi: kun suolinukka on palautunut, voidaan siirtyä jälleen maitotuotteisiin.[6]

Sairaus voi esiintyä myös iholla ihokeliakiana eli dermatitis herpetiformisina, jolloin iholle tulee kutisevaa pienirakkulaista ihottumaa.[7] Ihokeliakiaa ilmenee noin 10 prosentilla keliaakikoista. Ihottumaa esiintyy etenkin kyynärpäissä, polvitaipeissa, päässä ja pakaroissa. [8]Ihokeliakoilla on usein myös suolisto-oireita, mutta ne ovat useimmiten lieviä.[7]

Harvinaisissa tapauksissa keliakia vaikuttaa oireettomalta.

Diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakian hoitosuosituksen mukaan keliakian toteamisen keskeiset kriteerit ovat ohutsuolikoepala, ihokoepala, kliininen tai histologinen paraneminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja erityistilanteissa gluteenialtistus.[9] Alkututkimuksena voidaan käyttää verikoetta, josta etsitään keliakiavasta-aineita. Luotettavin verikokeista on endomysiini-vasta-ainetutkimus, jonka avulla diagnoosi voidaan tehdä jopa ilman ohutsuolen tähystystä. Pääsääntöisesti tarvitaan kuitenkin suolinäytteen mikrosoppista tutkimusta. Näyte otetaan gastroskopialla eli mahalaukun tähystyksellä, jossa tähystin viedään ohutsuoleen saakka.[7]

Keliakian toteamista varten Suomessa on kehitetty myös apteekista saatava keliakian pikatesti, joka soveltuu myös kotikäyttöön. Pikatesti ei kuitenkaan ole yhtä luotettava kuin ohutsuolesta otettava koepalatesti, joten positiivisen pikatestidiagnoosin jälkeen tulee kääntyä lääkärin puoleen varsinaisen diagnoosin saamiseksi.[10]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykylääketieteen mukaan ainoa keliakiaan auttava hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliosta jätetään pois ruista, ohraa ja vehnää sisältävät viljavalmisteet. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta kestää suunnilleen puolesta vuodesta vuoteen, kunnes suolinukka on palautunut normaaliksi. Ihokeliakiassa ihottuma katoaa suurin piirtein samassa ajassa. Ravintoaineiden imeytyminen kuitenkin alkaa jo ennen tätä.[11]

Suositusten mukaan keliaakikot voivat käyttää kauraa osana ruokavaliotaan. Kauran on kuitenkin oltava puhdasta: on periaatteessa mahdollista, että tavallisissa kauratuotteissa on jäämiä ohrasta, vehnästä tai rukiista. Keliaakikolle turvallisia kauratuotteita saa yleensä tavallisista ruokakaupoista. Tutkimuksissa käytetyt kauramäärät ovat olleet 50–90 grammaa kauraa päivässä. Kauran käyttö voidaan aloittaa heti taudin toteamisvaiheessa. Kauran korkean kuitupitoisuuden vuoksi tulee sen käyttö aloittaa varovaisesti. Jos ruokavaliossa on ollut kovin vähän kuitua, vatsaoireita voi helposti ilmetä, kun kauran käyttö aloitetaan liian suurella annoksella. Keliakialiitto ei suosittele spelttivehnän käyttöä, koska se on geneettisesti kaukaista sukua vehnälle. Tutkimuksissa on todettu speltin sisältävän runsaasti gluteenia. Keliakiaruokavaliossa voidaan käyttää yleensä myös teollisesti prosessoitua vehnätärkkelystä, jonka gluteenipitoisuus on erittäin alhainen.[12]

Ihokeliakiassa on usein tarpeen hoidon alkuvaiheessa käyttää lääkkeitä ihottuman rauhoittamiseksi. Ruokavaliota noudattamalla keliaakikko voi elää normaalia elämää, eikä sairaus vaikuta elämää lyhentävästi.

Mikäli tuotteessa on gluteenia, se ilmoitetaan aina omalla nimellään tuotteen ainesosaluettelossa, eikä se voi piiloutua E-koodin taakse.[12]

Hoitamattomana keliakia voi aiheuttaa esimerkiksi hedelmättömyyttä ja hermosto-oireita, sekä altistaa muille sairauksille. [8]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakian esiintyvyyttä Suomessa on tutkittu paljon, ja tutkimusten perusteella noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa.[13] Kuitenkin vain noin kolmasosa näistä keliaakikoista on diagnosoituja keliaakikkoja, ja suurin osa keliaakikoista sairastaa tautia tietämättään. Suurin osa keliakiaa sairastavista on naisia.[3] Keliakian esiintyvyydessä on myös suuria eroja maapallon eri alueiden välillä, mikä johtuu osittain siitäkin, kuinka paljon gluteenipitoisia tuotteita alueella käytetään.[13]

Autismin kirjon ihmisillä autoimmuunisairauksista keliakia on yleistä. lähde? Myös nuoruustyypin diabetesta sairastavilla keliakia on normaalia yleisempää.[14]

Perinnöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakia on perinnöllinen tauti. Jos äidillä tai isällä on keliakia, on lapsen riski saada tauti noin 10–15 %.[15] Vielä ei osata sanoa, miksi osa ihmisistä saa oireita gluteenista. Mahdollisena pidetään, että perinnölliset tekijät käynnistävät gluteenin prolamiiniosaa vastaan vasta-ainereaktion. Valtaosalla keliakiapotilaista on todettavissa kudosantigeenityyppi HLA-B8. HLA-geenialue sijaitsee kromosomissa 6. HLA-geenit selittävät vain osan keliakian perinnöllisyydestä. Uusimmissa tutkimuksissa on löydetty keliakiaan liittyvää geenialuetta 2. ja 10. kromosomeista. Tutkimuksissa todettiin kromosomissa 2 sijaitsevan CTLA-4-geenin yhteys keliakiaan.[14]

Vaikutukset arkielämään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Niukkakuituinen gluteeniton ruokavalio voi aiheuttaa muita terveyshaittoja keliaakikolle, joten runsaasta siemenien, papujen ja kasvisten saannista on pidettävä huolta.
  • Suklaa ja muut makeiset lakritsia lukuun ottamatta ovat usein luontaisesti gluteenittomia; monissa suklaissa on kuitenkin "saattaa sisältää pieniä määriä vehnää" -merkintä, jolloin tuotteita ei suositella säännölliseen käyttöön, ihokeliaakikoille tai huonossa hoitotasapainossa oleville keliaakikoille ei ollenkaan. [16]
  • Keliaakikko voi nauttia korkeintaan 0,66 l/vrk sellaisia olutmerkkejä, joiden gluteenipitoisuus on alle 2 mg/100 g.
  • Kela voi myöntää vammaistuen alle 16-vuotiaan keliaakikon vanhemmalle. Aiemmin yli 16-vuotiaiden keliaakikkojen oli lääkärintodistuksella mahdollista saada Kelalta ruokavaliokorvausta, mutta korvaus lakkautettiin vuoden 2016 alussa voimaan tulleen lainmuutoksen myötä osana valtion säästötoimenpiteitä.[17]
  • Keliaakikko voi suorittaa varusmiespalveluksen luokassa A, mikäli diagnoosista on kulunut kaksi vuotta ja keliakia on hyvässä hoitotasapainossa. Keliakiadiagnoosin ollessa tuore keliaakikko määrätään palveluskelpoisuusluokkaan E, ja kahden vuoden jälkeen hänelle määrätään lopullinen palveluskelpoisuusluokka. Muut keliakiaa sairastavat, kuten ne keliaakikot, joiden sairaus on huonossa hoitotasapainossa, luokitellaan palveluskelpoisuusluokkaan C.[18]

Keliakialiitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keliakialiitto on vuonna 1976 perustettu järjestö, jonka tavoitteena on parantaa keliaakikoiden elämänlaatua ja heidän terveyttään järjestämällä keliakian hoitoon liittyviä palveluita ja etuja. Keliakialiitto koostuu 30 pienemmästä paikallisesta keliakiayhdistyksestä, joihin kuuluu Suomessa yhteensä jo noin 30 000 jäsentä.[19]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Arkistoitu kopioKeliakian esiintyvyys Suomessa kaksinkertaistunut 1.3.2010. Suomen Akatemia, aka.fi. Arkistoitu 10.1.2019. Viitattu 10.1.2019.
  2. ↑ Hoitamaton keliakia voi olla kohtalokas. Uutispalvelu Duodecim/Lancet 2001; 358:356–61 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ a b Keliakia. Kai Klintrup, Terve.fi-sivusto.
  4. ↑ Ravitsemusohjauksen vaikutus keliaakikoiden ruokavaliohoidon toteutumiseen. Erepo.uef.fi
  5. ↑ Pikkulapsen keliakiaan voi liittyä myös alakuloa ja ahdistuneisuutta. Uutispalvelu Duodecim 10.4.2017.
  6. ↑ Keliakia ja laktoosi-intoleranssi Schär. Viitattu 13.9.2023.
  7. ↑ a b c Mustajoki, Pertti: Keliakia Lääkärikirja Duodecim. 3.11.2017. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 17.5.2018.
  8. ↑ a b Keliakia -tietopaketti Terveystalo. tarvitaan parempi lähde
  9. ↑ Keliakia (Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä) Käypä hoito -suositus. 2010. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 17.5.2018.
  10. ↑ Diagnoosi Keliakialiitto ry. Viitattu 17.5.2018.
  11. ↑ Hoidon vaikutus (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ a b Keliakialiiton Keliakia ja Ihokeliakia-esite
  13. ↑ a b Esiintyvyys Keliakialiitto ry. Arkistoitu 19.11.2017. Viitattu 17.5.2018.
  14. ↑ a b Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio
  15. ↑ Keliakian perinnöllisyys (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Keliakialiitto: saattaa sisältää vehnää -merkintä Fazerin makeispakkauksiin (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Sosiaaliturvaa ja tukea Keliakialiitto. Viitattu 27.2.2019.
  18. ↑ Varusmiespalvelu ja keliakia (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Keliakialiiton esittely (Arkistoitu – Internet Archive)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paganus, Aila & Voutilainen, Helena: 
Allergia ja keliakia : ruoka- ja keittokirja. 
Helsinki : Tammi, 2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keliakia&oldid=22244694”