Brittiläinen Kolumbia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
British Columbia
Colombie-Britannique
lippu vaakuna
Motto: Splendor Sine Occasu

Viralliset kielet englanti

Pääkaupunki Victoria

Suurin kaupunki Vancouver

Varakuvernööri Janet Austin

Pääministeri David Eby (NDP)

Edustus parlamentissa
– alahuone 42
– senaatti 6

Pinta-ala sijalla 5.
– yhteensä 944 735 km²
– maapinta-ala 925 186 km²
– vesipinta-ala 19 49 km² (2,1 %)

Väkiluku sijalla 3.
– yhteensä (2016) 4 648 055
– väestötiheys 5,02 /km²

Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä 20. heinäkuuta 1871
– järjestyksessä 7.

Aikavyöhyke UTC-8/-7

Lyhenteet
– postitunnus BC
aluetunnus CA-BC
– postiosoitteen etuliite V

www.gov.bc.ca

Brittiläinen Kolumbia (engl. British Columbia, ransk. la Colombie-Britannique) on Kanadan läntisin, vuonna 1871 perustettu, Tyyneen valtamereen rajoittuva provinssi. Sen maapinta-ala on 925 186 neliökilometriä. Vuonna 2016 asukasluvuksi ilmoitettiin 4 648 055[1].

Provinssi rajoittuu lännessä Yhdysvaltain Alaskan osavaltioon ja etelässä Washingtonin, Idahon ja Montanan osavaltioihin Yhdysvalloissa. Pohjoisnaapureita ovat Kanadan puolella Yukon ja Luoteisterritoriot, idässä Albertan provinssi.

Lounaisella Vancouverinsaarella sijaitsee provinssin pääkaupunki Victoria. Provinssin suurin kaupunki on Vancouver, joka on mantereen puolella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen Kolumbian alue asutettiin varsin pian jääkauden jälkeen. Eurooppalaiset saapuivat alueelle 1778, jolloin alueen alkuperäisväestön lukumäärä oli arviolta 300 000. James Cook purjehti Vancouverinsaarelle 1778, ja pian häntä seurasivat uudisasukkaat. Uudisasukkaiden tuomat taudit aiheuttivat suurta tuhoa alkuperäisväestössä, joka oli suhtautunut ystävällisesti eurooppalaisiin.[2]

1800-luvulla Hudson Bay Company etsi uutta toimipistettä Tyynenmeren rannikolta, ja sen työntekijä James Douglas asettui Vancouverinsaarelle 1842. Seuraavana vuonna saaren eteläkärkeen perustettiin Fort Victoria, josta kehittyi provinssin nykyinen pääkaupunki. Cariboon alueelta löydettiin 1860-luvulla kultaa, mikä aiheutti kultaryntäyksen ja Brittiläinen Kolumbia kasvoi räjähdysmäisesti.[2] Brittiläinen Kolumbia siirtyi Hudson Bay Companyltä kruunulle 1870, ja siitä tuli provinssi 1871.

Provinssi koki toisen suuren kasvupyrähdyksen 1950-luvulla, kun kaupungistumisen myötä ihmisiä muutti suurimpiin asutuskeskuksiin. Alaskan tie oli lisännyt provinssin kauttakulkua,selvennä mutta uusi Trans-Kanadan valtatie mahdollisti hyvät liikenneyhteydet muualle Kanadaan.[2]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen Kolumbian maisemaa hallitsevat Kalliovuoret ja Kolumbiavuoret. Vuoristojoen väliin jäävä tasankoalue on nimeltään Sisäylänkö, ja vuoristojen pohjoispuolella on Alaskaan ulottuva Stikinen ylänkö. Provinssin koillisosa on osa suuria tasankoja. Tasanko- ja ylänköalueet ovat valtavien metsien peitossa.[3] Ylängöiltä saavat alkunsa lukuisat joet, joista suurimmat ovat itään laskeva Peace sekä Tyyneenmereen laskevat Fraser ja Columbia.

Provinssin rannikko on hyvin pirstaleinen. Rannikon tuhansista saarista suurimmat ovat Vancouverinsaari ja Kuningatar Charlotten saaret. Runsassateisella Tyynenmeren rannikolla on lauhkean vyöhykkeen sademetsää, joka jatkuu Alaskaan.

Metsätuhot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisessä Kolumbiassa esiintyi vuoden 2007 tienoilla metsätuhoja, joiden aiheuttaja oli vuoristoniluri eli vuoristomäntykovakuoriainen (Dendroctonus ponderosae). Ilmastonmuutoksesta johtuvat leudot talvet hyödyttävät kuoriaisen selviytymistä talven yli. Pahiten kuoriainen iski vuonna 2007 kontortamäntyyn, joka tuottaa 45 prosenttia Brittiläisen Kolumbian puusadosta. Provinssin metsäministeriö arvioi vuonna 2007, että 80 prosenttia männyistä tuhoutuu viidessä vuodessa. Puukuolemat taas kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä entisestään. Kovakuoriainen levittää haitallista sientä, joka värjää puun siniharmaaksi. Osa terveistäkin puista kaadetaan, jotta puu saataisiin hyödynnettyä ennen tautia.[4]

Kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vancouver.

Kymmenen suurinta kaupunkia asukasluvun mukaan

Kaupunki 2006 2001 1996
Vancouver 578 041 545 671 514 008
Surrey 394 976 347 825 304 477
Burnaby 202 799 193 954 179 209
Richmond 174 461 164 345 148 867
Abbotsford 123 864 115 463 104 403
Coquitlam 114 565 112 890 101 820
Saanich 108 265 103 654 101 388
Kelowna 106 707 96 288 89 422
Delta 96 723 96 950 95 411
Langley Township 93 726 86 896 80 179
Lähde: Statistics Canada[5]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provinssin parlamenttitalo.

Brittiläinen Kolumbia on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne itse huolehtivat muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuta lainsäädäntöä.[6]

Kruunun edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeää viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[7] Brittiläisellä Kolumbialla on kuusi edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 42 edustajaa edustajainhuoneessa.[8]

Brittiläisen Kolumbian parlamentti säätää provinssin lait. Parlamentti on yksikamarinen ja sen jäsenet valitaan suorilla vaaleilla neljän vuoden välein.[9] Provinssin 87 vaalipiiristä valitaan jokaisesti yksi edustaja parlamenttiin.[10] Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Brittiläisen Kolumbian pääministeri ja hän valitsee hallituksen.[11] Varakuvernöörin tehtävänä on hyväksyä parlamentin asettamat lait. Lisäksi hän edustaa provinssia ulospäin.[7]

Provinssin tuomiovaltaa pitää kolme tuomioistuinta. Ne ovat provinssin tuomioistuin (Provincial Court), ylioikeus (Supreme Court) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).[12]

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen Kolumbian kartta

Brittiläinen Kolumbia on jaettu 29 kunnallispiiriin (engl. Regional district), jotka muodostuvat kunnista. Provinssissa on yhteensä 162 kuntaa jotka järjestävät kunnallispalvelut osittain kunnallispiirien kautta. Esimerkiksi aluesuunnittelu, tiestö ja vesiverkko ovat kunnallispiirien vastuulla. Kunnallishallinto on rajoitettu asutuskeskuksiin, minkä vuoksi suurin osa provinssista ei kuulu minkään kunnan alueeseen. Nämä alueet ovat suoraan kunnallispiirien alaisina.[13]

Kunnallispiirit ovat:[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada. 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018.
  2. a b c Culture & History Province of British Columbia. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
  3. Geography Province of British Columbia. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
  4. Ilmaston lämpenemisen vahvistamat kuoriaiset tappavat Kanadan metsiä, Suurten metsäteollisuusprovinssien männyistä 80 % kuolee viidessä vuodessa, Helsingin Sanomat 10.10.2007 B1, Reinin raportti.
  5. 2006 Community Profiles Statistics Canada. Arkistoitu 9.3.2013. Viitattu 20.11.2009. (englanniksi), (ranskaksi)
  6. Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Arkistoitu 30.10.2014. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  7. a b The Role of Lieutenant Governor The Office of the Lieutenant Governor. Arkistoitu 14.10.2014. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  8. House of Commons Seat Allocation by Province Elections Canada. Viitattu 26.7.2018.
  9. Voting Elections BC. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  10. Frequently Asked Questions Elections BC. Arkistoitu 10.1.2015. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  11. B.C. Premier Christy Clark unveils new cabinet The Globe and Mail. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  12. The Courts of British Columbia The Courts of British Columbia. Viitattu 20.10.2014. (englanniksi)
  13. Regional Districts Local Government Department of BC. Arkistoitu 19.11.2014. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)
  14. Regional Districts Reference Map BC Stats. Arkistoitu 26.2.2017. Viitattu 11.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]