Aprillipäivä
Aprillipäivä on päivä, jolloin on tapana puijata ihmisiä leikkimielisesti. Se on joka vuosi 1. huhtikuuta. Latinan aprilis ja useiden nykykielten april tarkoittavat huhtikuuta.[1]
Useissa lehdissä julkaistaan aprillipäivänä jokin pilailumielessä kirjoitettu artikkeli. Suomessa aprillipäivää ei ole otettu kalenteriin, vaikka sitä on joskus ehdotettu, koska sen teho perustuu yllätyksellisyyteen.[1] Aprillipäivä voi osua joka vuosi eri viikonpäivälle. Vuoden 2019 aprillipäivä oli maanantaina ja vuoden 2020 aprillipäivä keskiviikkona.[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aprillipäivän perinteen sanotaan usein alkavan vuodesta 1582, jolloin Ranskassa siirryttiin gregoriaaniseen kalenteriin. Jos perinteen alkua haetaan ajanlaskusta, ranskalaisten uuden vuoden sijainnin muutos sopii paremmin, sillä se tapahtui jo ennen uuden kalenterin tuloa.
Ranskan kuningas Kaarle IX oli huomannut valtakuntaa kierrellessään, että eri hiippakunnissa vuosi laskettiin alkavaksi eri aikoina, ja että erot olivat merkittäviä. Silloin esimerkiksi Lyonissa vuosi alkoi jouluna, mutta Wienissä 25. maaliskuuta. Monin paikoin vuosi vaihtui juliaanisen kalenterin mukaisesti 1. maaliskuuta, mutta myös pääsiäinen oli vuoden vaihtumisen merkki, jolloin aikoinaan katsottiin uuden kirkkovuodenkin alkavan.
Suurista eroista aiheutui sekavuutta muun muassa sopimusten suhteen. Yhtenäistääkseen käytäntöä Kaarle IX lisäsi artiklan nro 42 julistukseen, jota kirjoitettiin tammikuun alussa Pariisissa vuonna 1563. Sen mukaisesti vuosi alkaa kaikkialla Ranskassa 1. tammikuuta. Tämä julistus sai lain voiman 9. elokuuta 1564 ja se tunnetaan allekirjoittamisen paikkakunnan mukaan Roussillonin ediktinä.[4]
Kun uusi käytäntö kohdistui vain yhden merkkipäivän paikkaan, se antoi varmasti Ranskassa hyvät mahdollisuudet kiusoitella niitä, jotka eivät hyväksyneet uudistusta, ja narrata niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tienneet siitä.[1] Huijausperinne saattoi hyvin saada alkunsa aprillipäivän aikoihin pilailumielessä lähetetyistä uudenvuodenlahjoista tai kutsuista olemattomiin uudenvuodenjuhliin. 18 vuoden päästä Ranskassa siirryttiin uuteen kalenteriin ja saatiin vielä uusi sykäys päivämäärillä leikittelyyn.
Vanhan perinteen juuria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aprillausperinteen leviämisestä muualle Eurooppaan ei ole tarkkaa käsitystä. Uuteen kalenteriin siirtyminen ei selitä sen tuloa ainakaan Englantiin, sillä aprillipäivä oli jo vakiintunut ennen vuotta 1752, jolloin siellä omaksuttiin uusi ajanlasku.[5]
Keväinen hassutteluperinne tunnetaan kuitenkin ympäri maailmaa ja sen perinne tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan.[6] Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Molempiin kuuluu yleinen hilpeys ja sosiaalisen koodin keventyminen.[6] Tämän perusteella on luultavaa, että hullutteluperinteen alku ei ole ajanlaskun muutoksissa 1500- ja 1700-luvuilla, vaan ne antoivat vain hyviä tekosyitä ilmaista kevään tulemiseen liittyvää ikiaikaista hulluttelumieltä.
Aprillipilat uutisvälineissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa aprillipilat yleistyivät sanomalehdissä 1960-luvulla, useat sanomalehdet piilottavat joka vuosi aprillipäivänä uutistensa sekaan yhden valheellisen uutisen. Usein sanomalehtien aprillipilat ovat sellaisia, ettei niitä voi ottaa kovin vakavasti. Esimerkiksi vuonna 2012 Savon Sanomat ilmoitti Suomen kieltävän perunoiden kotikasvatuksen ja MikroPC iPadien lähettävän käyttäjiensä sormenjäljet Yhdysvaltain tiedustelupalvelulle. [7] [8]
Jossain tapauksissa aprillipilat on otettu todesta. Kesäkuussa 2017 Yle julkaisi uutisen, joka kertoi "Neuvostoliiton sotahirvistä". Iltalehti kopioi uutisen ja höysti sitä omilla kommenteillaan. Iltalehden uutisessa hirvet jopa "hyökkäsivät raivokkaasti metsästäjien kimppuun, kun ne kuulivat suomenkielistä puhetta". Uutinen perustui Popular Mechanics -lehden venäjänkielisen version aprillipilaan vuodelta 2010. Sitä levitti eteenpäin Huuhkanmäen sotamuseo. Jutun korjaaminen kesti Ylellä yli kuukauden ja Iltalehti kieltäytyi aluksi sitä korjaamasta, eikä myöntänyt virhettä. Lopulta Julkisen sanan neuvosto antoi molemmille huomautuksen.[9]
Aprillilorut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Onnistuneen huijauksen jälkeen lausutaan huijatulle lorunpätkä, jolloin hän tajuaa kyseessä olevan aprillipila. Aprillilorulla toivotellaan leikkimielisesti aprillipäivää ja samalla ivataan aprillipilaan langennutta. Suomessa tutuin aprilliloru on ”Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle!”. Tämän hokeman lähteenä voidaan pitää sen ruotsinkielistä vastinetta ”April, april, din dumma sill!”[10]
Aprillipäivä eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aprillauksen uhria kutsutaan englannissa "aprillinarriksi" (engl. April Fool), ranskassa ja italiassa "aprillikalaksi". Ranskassa aprillipäivänä on tapana tehdä poisson d'avril eli aprillikala. Se on paperista tehty kala, joka kiinnitetään toisen selkään.[11] Espanjassa ja muissa espanjankielisissä maissa aprillipäivä on 28. joulukuuta eli Viattomien lasten päivänä.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Illuminatus, Mikrobitti-lehden aprillipila tietokonepelistä
- San Serriffe
- Uutisankka
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Oja, Heikki: Aikakirja 2007, s. 209. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Arkistoitu 16.5.2012 (pdf) (viitattu 23.4.2010).
- ↑ Huhtikuun kalenteri 2019 Juhlapyhät.fi. Viitattu 8.2.2021.
- ↑ Kalenteri Huhtikuu 2020 Kalenteri.org. Viitattu 8.2.2021.
- ↑ Pourquoi l'année commence-t-elle le 1er janvier ?. L'Internaute – Histoire. Arkistoitu 6.11.2017. Viitattu 8.2.2021. (ranskaksi)
- ↑ April Fools' Day: Origin and History, the uncertain origins of a foolish day (englanniksi)
- ↑ a b Emery, David: What's the Origin of April Fools' Day?. 1.4.2016. Arkistoitu 25.12.2016. Viitattu 8.2.2021. (englanniksi)
- ↑ https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/eskolanmaenkoulu/opettajat-ja-luokat/luokat/3b/%C3%A4idinkieli2/a1l
- ↑ Grahn, Ville: Älä mene halpaan - tarkista tästä suomalaisten verkkouutisten pahimmat vedätykset. Keskisuomalainen. 1.4.2012. Arkistoitu 2.4.2012. Viitattu 8.2.2021.
- ↑ Kivioja, Pasi: Ylen ja Iltalehden haksahtaminen aprillipilaan sotahirvistä huvittaa venäläisiä – JSN juotti kuravettä päälle Suomen Kuvalehti. Viitattu 23.11.2017.
- ↑ Aprillia, aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle! Kotimaisten kielten keskus – Kotus. Viitattu 24.3.2016.
- ↑ April Fools' Day in France: Le Poisson d'Avril France Travel Guide. Viitattu 8.2.2021. (ranskaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Malinen, Markku: Hyvä aprillipila naurattaa pilan kohdettakin Yle Uutiset Savo. 1.4.2011. Viitattu 8.2.2021.
- Rytsä, Paavo: Aprillia: Naiset armeijassa Yle Elävä arkisto. 12.8.2008 / päiv. 1.4.2019. Viitattu 8.2.2021.
- Koskenalho, Ninnu: Valehtelun juhla AntroBlogi. 2.4.2017. Viitattu 8.2.2021.