Apologetiikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin, erityisesti kristinuskon järjestelmällistä ja rationaalista puolustamista. Sana tulee kreikan kielen sanasta απολογια (apologia), joka tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista. Apologetiikan harjoittajaa kutsutaan apologeetaksi, apologeetiksi tai apologistiksi.

Ennen kristinuskon leviämistä kirjoitettuihin apologeettisiin teoksiin kuuluvat Platonin Apologia eli Sokrateen puolustuspuhe, jonka aiheena on Sokrateen puolustus hänen oikeudenkäynnissään, sekä muut Sokrateen puolustuspuheet. Apologia-nimisen teoksen julkaisi myös kirjailija Apuleius puolustaakseen itseään noituussyytöksiä vastaan[1].

Nykyään apologetiikalla tarkoitetaan yleensä kristinuskon teologista puolustamista. Toisella vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun apologetiikkaa harjoitettiin puolustettaessa kristinuskoa roomalaisille ja juutalaisille. Nämä kirjoitukset oli usein laadittu oikeudessa esitettävän puolustuspuheen muotoon. Varhaiseen kristilliseen apologetiikkaan kuuluvat useiden varhaiskristillisten kirjailijoiden työt, kuten Justinus Marttyyrin Marcus Aureliukselle suunnatut apologit[2], sekä useiden kirkkoisien, kuten Origeneen ja Tertullianuksen teokset.

Keskiajalla kristityt teologit perustelivat uskon totuuksien luotettavuutta. Anselm Canterburylainen[3] ja Tuomas Akvinolainen[4] esittivät kuuluisat todistuksensa Jumalan olemassaolosta. Tuomas Akvinolainen kirjoitti myös islamilaisten filosofien esittämien ajatusten torjumiseksi. Hänen pääasiallinen apologeettinen teoksensa on Summa contra gentiles.

Reformaation jälkeen Blaise Pascal kirjoitti vuodesta 1656 alkaen teostaan, jonka katkelmat tunnetaan nimellä Mietteitä.[5]

Merkittäviä kristillisiä apologeettoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Antiikin aikana:

Nykyaikana:

Kristillisiä apologeettisia järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia, s. 466. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-21594-3.
  2. Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. Suomentanut Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toimittanut Matti Myllykoski. Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-035-0.
  3. Anselm Canterburylainen: Ymmärrystä etsivä usko. (Proslogion, 1077–1078.) Johdanto, suomennos, selitykset Paavo Rissanen. Hengen tie 13. Helsinki: Kirjaneliö, 1986. ISBN 951-600-698-1.
  4. Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae. Valikoiden suomentanut J.-P. Rentto. Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-765-X.
  5. Pascal, Blaise: Mietteitä. (Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21208-3.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ollilainen, Vesa: Järjen jälkeen: kristillinen apologetiikka 2000-luvun alussa. IUSTITIA 39. Helsinki: Suomen teologinen instituutti, 2023. ISBN 978-952-9857-40-1.

Antiikin apologioita suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden ajan apologioita suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]