Afrokarpukset
| Afrokarpukset | |
|---|---|
 kaariafrokarpus (Afrocarpus falcatus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Havupuut Pinophyta |
| Lahko: | Mäntymäiset Pinales |
| Heimo: | Podokarpuskasvit Podocarpaceae |
| Suku: |
Afrokarpukset Afrocarpus C.N. Page, 1989 [1] |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Afrokarpukset (Afrocarpus) on podokarpuskasvien heimoon (Podocarpaceae) kuuluva havupuusuku.[2] Siihen kuuluu viisi lajia. Suvun edustajat ovat ainavihantia puita. Niitä esiintyy luonnossa ainoastaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Suvulle ovat ominaisia mehevät, pyöreät kävyt, jotka muistuttavat suuresti monien koppisiemenisten kasvien hedelmiä.[1][3]
Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afrokarpukset ovat ainavihantia puita. Rungon ohut kuori hilseilee levyinä. Versojen päätesilmut ovat hyvin pieniä ja huomaamattomia.[1][3]
Lehdet ovat litteitä, nahkeapintaisia ja heikosti kaksimuotoisia. Nuorten kasvien varhaislehdet ovat usein myöhäislehtiä suurempia ja voivat olla asennoltaan vastakkaisia tai kierteisiä. Vanhempien kasvien myöhäislehdet ovat asennoltaan kierteisiä. Lehdet ovat usein kääntyneet rangan sivuille kampamaisesti kahteen riviin lehtiasennosta riippumatta. Lehdet ovat muodoltaan suikean soikeita, kapeansuikeita tai tasasoukan suikeita. Lehdessä on näkyvä keskisuoni, toisin kuin läheisen Nageia-suvun kasveilla. Ilmarakoja on lehden kummallakin pinnalla.[1][3]
Afrokarpukset ovat kaksikotisia, joten hede- ja emikukinnot kehittyvät eri puuyksilöihin. Kukinnot ovat lyhytperäisiä ja kehittyvät hankasilmuista. Hedekukinnot eli hedekävyt ovat muodoltaan pitkiä ja norkkomaisia. Ne voivat kasvaa yksittäin tai ryppäissä. Hedekäpy koostuu lukuisista kierteisesti asettuneista hedelehdistä, joissa on kussakin kaksi siitepölyä tuottavaa pölylokeroa.[1][3]
Emikukinnot eli kävyt ovat kypsinä meheviä kuten muillakin podokarpuskasveilla. Kävyssä on aluksi useita käpysuomuja, joista vain lähimpänä kärkeä sijaitseva on hedelmällinen. Hedelmällinen suomu on steriilejä suomuja suurempi, ja siihen muodostuu yksi siemenaihe. Kehittyvää siementä ympäröi sitä kannattavasta käpysuomusta muodostuva vaippa, jota kutsutaan nimellä epimatium. Se kasvaa kävyn kypsyessä suureksi ja meheväksi. Steriilit käpysuomut puolestaan kuihtuvat pois eivätkä muodosta mehevää pohjusta, kuten lähisukuisilla podokarpuksilla (Podocarpus). Epimatium on tavallisesti kypsänä väritykseltään keltainen tai punertavan ruskea ja voi olla muodoltaan lähes pallomainen tai hieman pitkänomainen.[1][3]
-
Kaariafrokarpuksen kaarna hilseilee levyinä. -
Lajin A. gaussenii lehtiä kahdessa rivissä rangan sivuilla. -
Lajin A. gracilior hedekukinnot ovat norkkomaisia. -
Lajin A. gracilior mehevä käpy, jossa siementä ympäröi keltainen epimatium.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afrokarpukset ovat podokarpuskasvien heimoon kuuluvia havupuita. Suvun edustajat kuvattiin alun perin podokarpusten suvun lajeina, mutta erotettiin käpyjensä rakenteen perusteella omaksi suvukseen vuonna 1989. Sittemmin myös molekyylibiologiset genetiikan tutkimukset ovat osoittanut afrokarpusten olevan selkeästi erillinen ryhmä podokarpuksista ja muodostavan monofyleettisen ryhmän suvun Nageia kanssa.[1][3][4]
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sukuun lasketaan tavallisesti kuuluvaksi viisi lajia.[1][3]
- Afrocarpus dawei
- kaariafrokarpus (Afrocarpus falcatus)
- Afrocarpus gracilior
- Afrocarpus mannii
- Afrocarpus usambarensis
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Afrokarpuksia esiintyy luonnossa ainoastaan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Niitä esiintyy luonnonvaraisena Burundin, Etelä-Afrikan, Etiopian, Kenian, Kongon tasavallan, Malawin, Mosambikin, Ruandan, São Tomén ja Príncipen, Swazimaan, Tansanian sekä Ugandan alueilla.[1][3]
Elinympäristö ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Useimmat afrokarpukset ovat suurehkoja puita, jotka kasvavat yleensä metsän latvuskerroksessa tai sen yläpuolella ylispuina. Kaariafrokarpus ja Afrocarpus gracilior kasvavat yleensä kosteissa subtrooppisissa vuoristosademetsissä.[5][6] Laji Afrocarpus usambarensis kasvaa usein kuivemmissa ainavihannissa vuoristometsissä.[7] Afrocarpus dawei kasvaa alavammilla, ilmastoltaan trooppisilla alueilla metsäisillä soilla ja tulvatasankojen metsissä.[8] Afrocarpus mannii on pienehkö puu, joka kasvaa luonnonvaraisena kotoperäisenä ainoastaan länsiafrikkalaisen São Tomén saaren Pico de São Tomé -tulivuoren rinteiden pilvimetsissä.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Farjon 2010, s. 136.
- ↑ Junikka, Leo & Kurtto, Arto: Afrocarpus Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 7.2.2016.
- ↑ a b c d e f g h Earle, Cristopher J.: Afrocarpus The Gymnosperm Database. 23.11.2012. Viitattu 7.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Earle, Cristopher J.: Podocarpaceae The Gymnosperm Database. 25.1.2015. Viitattu 7.2.2016. (englanniksi)
- ↑ Farjon 2010, s. 139.
- ↑ Farjon 2010, s. 140.
- ↑ Farjon 2010, s. 142.
- ↑ Farjon 2010, s. 137.
- ↑ Farjon 2010, s. 141.
| ||||||||||