Zuzana Růžičková
Zuzana Růžičková (14. tammikuuta 1927[1] Plzeň[2] – 27. syyskuuta 2017[2] Praha[3]) oli tšekkiläinen cembalisti.[1]
Růžičková syntyi varakkaaseen juutalaisperheeseen ja kärsi lapsuudessaan tuberkuloosista. Hänen ensimmäinen soittimensa lapsena oli piano.[1] Hänellä oli tarkoituksenaan opiskella Wanda Landowskan johdolla, mutta natsimiehitys esti aikeen toteutumisen. Růžičková joutui viettämään aikaansa Theresienstadtissa, Auschwitzissä ja Bergen-Belsenissä, tekemään pakkotyötä Hampurissa ja toisen maailmansodan jälkeen vielä kommunistihallinnon antisemitismin uhriksi Tšekkoslovakiassa.[2] Siirto Theresienstadtiin tapahtui kolme vuotta natsimiehityksen alkamisen (1939) jälkeen. Siellä tulevan cembalistin isovanhemmat ja isä kuolivat.[1] Hän sairastui paiseruttoon Bergen-Belsenin tuhoamisleirillä, jonne joutui vuonna 1945. Häntä neuvottiin jättämään haaveet musiikkiuran suhteen, mutta hän jatkoi harjoittelua 12 tunnin ajan päivittäin korvatakseen menettämänsä ajan.[1]
Kansainvälisen läpimurtonsa Růžičková teki vuonna 1956, jolloin hän sai kansainvälisen ARD-musiikkikilpailun voiton Münchenissä. Vuosina 1965–1975 hän levytti ensimmäisenä soittajana Johann Sebastian Bachin kokonaistuotannon kosketinsoittimelle. Růžičková kertoi vielä vuonna 2016 olleensa kiitollinen Bachille, jonka katsoi suuresti edistäneen hänen toipumistaan sodanaikaisista kokemuksistaan.[1] Růžičkován opiskelijoiden joukossa oli Mahan Esfahani.[2]
Růžičková lopetti julkisen esiintymisen vuonna 2006. Samoihin aikoihin hän jäi leskeksi miehensä, säveltäjä Viktor Kalabisin kuoleman yhteydessä. Hän kaipasi myöhemminkin esiintymisiä, mutta vuonna 2016 hänen kätensä olivat huonossa kunnossa ja hän oli kärsinyt syöpätaudista, johon oli saanut kemoterapiaa. Bach-kokonaislevytykset kuitenkin julkaistiin uudelleen cembalistin 90-vuotisjuhlan kunniaksi, ja häntä koskeva dokumentti oli tällöin tulossa.[1]
Růžičková kuoli keuhkokuumeeseen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||
