Zolta
Zolta (myös Solta, Zsolt, Solt, Zoltán, Zaltas; n. 880, n. 896 tai n. 903 – n. 950) oli vanhojen unkarilaisten kronikoiden mukaan unkarilaisten ruhtinaan Árpádin nuorin poika ja mahdollisesti hänen seuraajansa Unkarin ruhtinaana.[1]
Árpádin johdatettua unkarilaiset idän aroilta historialliseen Unkariin, perimätiedon mukaan vuonna 896, hänen seuraajistaan on vain epävarmoja ja ristiriitaisia tietoja, minkä on ajateltu viittaavan siihen, että tässä vaiheessa unkarilaisten ruhtinaan asema heikkeni ja paikallisten heimo- ja sotapäällikköjen merkitys korostui. Tiedot Zoltasta unkarilaisten ruhtinaana perustuvat Anonymuksen kronikkaan (Gesta Hungarorum, n. vuosilta 1250–1270). Sen mukaan Zolta olisi ollut Árpádin ainoa poika, joka nousi ruhtinaaksi isänsä kuoltua, tuolloin vasta 10–12-vuotiaana, ja luovutti myöhemmin valtansa pojalleen Taksonylle.[1][2]
Itse asiassa Árpádin ja Taksonyn välillä hallinneista ruhtinaista ei ole säilynyt perimätietoa, vaan Zolta ruhtinaana näyttää ilmestyvän Unkarin historiankirjoitukseen vasta Anonymuksen myötä. Bysantin keisari Konstantinos VII Porfyrogennetos mainitsee n. 950 kirjoittamassaan historiateoksessa Árpádin jälkeläisiä luetellessaan tämän ”Zaltas”-nimisen neljännen pojan, mutta ei ruhtinaana. Konstantinoksen mukaan unkarilaisten ”nykyinen ruhtinas” Falicsi (Fajsz) oli Árpádin kolmannen pojan Jutocsan poika. Gyula Kristó on arvellut, että Zoltan sijoittaminen Árpádin perilliseksi johtuisi siitä, että hän oli myöhemmän ruhtinaan Taksonyn isä, ja myöhemmät kronikoitsijat eivät olisi ymmärtäneet, että muinaisilla unkarilaisilla valta ei välttämättä periytynyt isältä pojalle vaan saattoi siirtyä myös veljenpojalle, veljelle tai serkulle.[2]
Historioitsija György Györffy, joka on tutkinut Unkarin muinaisten päällikköjen historiaa myös paikannimien perusteella, arvelee Zoltan hallinneen Tonavan vasenta rantaa nykyisen Kalocsan lähistöllä sijaitsevasta Soltin kaupungista itään, ja Soltissa olisi ollut hänen kesäasuinpaikkansa. Hänen mielestään Zoltan hallitsema alue ei ollut niin suuri kuin unkarilaisten ruhtinaalta voisi odottaa, ja hän olettaa, että nuoren Zoltan sijasta valtaa käytti Árpádin sukulainen, päällikkö Szabolcs.[3] Anonymuksen mukaan Zoltan puoliso oli Biharin seuduilla hallinneen päällikkö Mén-Marótin tytär, ja heidän häitään vietettiin Csepelin saarella vuoden 897 paikkeilla.[1]
Zoltan elämästä ei tiedetä juuri mitään, ei edes varmuudella, hallitsiko hän todella unkarilaisten ruhtinaana, mutta hänen ja hänen poikansa Taksonyn jälkeläisiä olivat kaikki Unkarin myöhemmät Árpád-sukuiset hallitsijat.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Zolta – Magyar Katolikus Lexikon lexikon.katolikus.hu. Viitattu 24.9.2025.
- ↑ a b Gyula Kristó, Ferenc Makk: ”Falicsi”, Az Árpád-házi uralkodók, s. 21–22. Budapest: IPM Könyvtár, 1988. ISBN 978-963-7222-39-9
- ↑ a b Györffy, György: István király és műve. Gondolat, 1983. ISBN 963 281 221 2
| Edeltäjä: Árpád |
Unkarin ruhtinas ? – 950? |
Seuraaja: Fajsz |