Zeniittiympäristön kaari
Zeniittiympäristön kaari on tunnetuista haloista värikkäin. Se sijaitsee zeniitin eli taivaanlaen lähellä samalla puolella taivasta kuin aurinko. Sen korkeus taivaalla vaihtelee auringon korkeuden mukaan, mutta se sivuaa aina mahdollista 46 asteen ylläsivuavaa kaarta. Auringon korkeuden ylittäessä 32 astetta kaari ei enää näy. Yleensä samaan aikaan zeniitinympäristön kaaren kanssa taivaalla näkyvät myös sivuauringot[1], jotka syntyvät samoista laattakiteistä kuin zeniitinympäristön kaari.[2]
Zeniitinympäristön kaari näkyy Suomessa keskimäärin 40 kertaa vuodessa, ja erityisen värikkäänä muutaman kerran vuodessa.[1]
Horisontinympäristön kaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Horisontinympäristön kaari on saman halon toinen osamuoto, joka näkyy auringon alapuolella horisontin suuntaisesti. Horisontinympäristön kaari näkyy vain, jos auringon korkeus on vähintään 58 astetta, joten Suomessa sitä ei voi nähdä auringonvalolla. Etelämpänä se on yleinen, ja Suomessakin sen voi nähdä keinovalolla jääsumussa. Horisontinympäristön kaari sivuaa 46 asteen allasivuavaa kaarta.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haloilmiö
- Sivuauringot
- 22 asteen rengas
- 46 asteen rengas
- Kernin kaari
- Luettelo yleisimmistä haloilmiöistä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/zenith.htm
- ↑ a b Riikonen, Marko: Halot: Jääkidepilvien valoilmiöt, s. 41–42. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2011. ISBN 978-952-5329-89-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Zeniittiympäristön kaari Wikimedia Commonsissa
