Zealandia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zealandian topografinen kartta

Zealandia on matala, suurimmaksi osaksi merenalainen alue lounaisella Tyynellämerellä. Siitä merenpinnan yläpuolella ovat Uusi-Seelanti, Uusi-Kaledonia ja muutama Tyynenmeren pikkusaari.[1] Alueen koko on noin viisi miljoonaa neliökilometriä.[2]

Zealandia alkoi erota Gondwanan supermantereen laidasta noin 100 miljoonaa vuotta sitten. Ohuutensa vuoksi se jäi kuitenkin merenpinnan alle. Zealandian luoteispuoli on osa Australian laattaa ja kaakkoispuoli Tyynenmeren laattaa. Zealandia alkoi kohota 20 miljoonaa vuotta sitten näiden laattojen törmäilyn vuoksi, mikä synnytti Uuden-Seelannin Eteläiset Alpit.[1] Australian mantereen ja Zealandin erottaa 25 kilometriä leveä ja 3,6 kilometriä syvä Catosalmi, jonka pohja on merenpohjan maankuorta.[1]

Zealandiaa on ehdotettu uudeksi mantereeksi. Sen asema mantereena riippuu vain siitä, ryhdytäänkö sitä kutsumaan mantereeksi. Nimitysehdotusta on perusteltu sillä, että Zealandialla on joitain mantereille tyypillisiä ominaisuuksia. Merenpohja erottaa sen muista mantereista. Se kohoaa noin kolme kilometriä korkeammalle kuin syvänmeren alueet. Sen maankuori on paksuudeltaan 10–30 kilometriä, mikä on enemmän kuin merenpohjan seitsemän kilometriä joskin vähemmän kuin nykyisten mannerten 30–50 kilometriä. Sen maankuori myös koostuu mantereille tyypillisistä kivilajeista kuten graniitista, dioriitista, andesiitista ja liuskekivistä. Myös sen eliöstö on omaleimaista.[1]

Zealandian mahdollinen hyväksyminen mantereeksi tuskin vaikuttaisi alueen luonnonvarojen hallintaan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]