Ysyk-Kölin piiri
| Ysyk-Kölin piiri Ысык-Көл району |
|
|---|---|
 Ysyk-Kölin rantaa. |
|
 Piiri Kirgisian kartalla. |
|
| Valtio | Kirgisia |
| Alue | Ysyk-Kölin alue |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Tšolpon-Ata |
| Pinta-ala | 4 800 km² |
| Väkiluku (2025) | 100 471 |
Ysyk-Kölin piiri (kirg. Ысык-Көл району, Ysyk-Köl raionu) on hallintopiiri Ysyk-Kölin alueella Kirgisiassa. Sen keskus on Tšolpon-Atan kaupunki. Piirin pinta-ala on 4 800 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 100 471 asukasta vuonna 2025[2].
Ysyk-Kölin piiri rajoittuu idässä Tüpin piiriin, lännessä Toŋin piiriin sekä Balyktšyn kaupunkiin, luoteessa Tšüin alueen Keminin piiriin ja koillisessa Kazakstaniin. Sen eteläpuolella on Ysyk-Köljärvi ja pohjoisosassa Küngöi Ala-Toon etelärinteet. Järven rannalla on tasankoja ja kukkuloita. Korkein kohta on Tšok-Talin huippu (4 470 metriä). Hyötykaivannaisiin kuuluvat molybdeeni, volframi, kupari, rakennusaineet ja kivennäisvesi.[1]
Seudun ilmasto on leudon mantereinen. Keskilämpötila on tammikuussa –8:sta –10:een ja heinäkuussa 17–18 astetta. Vuotuinen sademäärä on lännessä noin 120 ja idässä 230 millimetriä. Vuorilta virtaa lyhyitä jokia. Kasvillisuus on korkeusvyöhykeittäin aroa, kuusi- ja katajametsää ja alppiniittyjä. Järven rannat kuuluvat Ysyk-Kölin biosfäärialueeseen.[1]
Vuonna 1930 perustettuun[1] piiriin kuuluvat Tšolpon-Atan kaupunki sekä Sadyr aken, Šaiybek-Atan, Toru-Aigyr-Tamtšyn ja Žusup Abdrahmanovin maalaiskunnat, joissa on yhteensä 28 kylää[2]. Asutus on keskittynyt Ysyk-Kölin rantavyöhykkeelle[1]. Kaupungissa asuu 26,4 prosenttia väestöstä[2]. Asukkaista oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 84,2 prosenttia kirgiisejä, 11,6 prosenttia venäläisiä ja 2,3 prosenttia kazakkeja[3].
Piirin läpi kulkee Biškekin ja Karakolin välinen maantie. Tamtšyn kylän lähellä on kansainvälinen lentokenttä. Asukkaiden pääelinkeinot ovat matkailu ja maatalous. Piirissä sijaitsee neljä viidesosaa Ysyk-Kölin laakson matkailupalveluista. Lomanviettäjistä suurin osa tulee Venäjältä, Kazakstanista, Uzbekistanista ja Kirgisian muilta alueilta.[1]
Keinokasteltu maatalous on tuottaa viljaa, perunaa, vihanneksia ja hedelmiä. Tuotantoeläimiä ovat lampaat, vuohet, naudat, hevoset, siat ja siipikarja. Lisäksi on puujalostus- ja kalateollisuutta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 7-tom, s. 669–670. Biškek: Kyrgyz entsiklopedijasy bašky redaktsijasy, 2015. ISBN 978-9967-14-125-4
- 1 2 3 Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 2.4.2026.
- ↑ Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Issyk-Kulskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 2.4.2026.