Ysyk-Kölin alue
| Ysyk-Kölin alue Ысык-Көл облусу |
|
|---|---|
 Ysyk-Köl, Tšolpon-Ata ja Küngöi Ala-Too. |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Alue Kirgisian kartalla. |
|
| Valtio | Kirgisia |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Karakol |
| Pinta-ala | 43 100 km² |
| Väkiluku (2025) | 549 801 |
Ysyk-Kölin alue (kirg. Ысык-Көл облусу, Ysyk-Köl oblusu) on hallintoalue Kirgisian itäosassa. Sen keskus on Karakolin kaupunki. Alueen pinta-ala on 43 100 neliökilometriä.[1] Siellä oli arviolta 549 801 asukasta vuonna 2025[2].
Maantiede, ilmasto ja luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tienšanin vuoristoalueella sijaitseva[3] Ysyk-Kölin alue rajoittuu lounaassa Narynin ja luoteessa Tšüin alueisiin, koillisessa Kazakstaniin ja kaakossa Kiinaan[1]. Alue käsittää Ysyk-Köljärveä (korkeus noin 1 600 metriä merenpinnasta) ympäröivän laakson, joka rajoittuu pohjoisessa Küngöi Ala-Toohon (4 771 metriä) ja etelässä Teskei Ala-Toohoon (5 215 metriä). Teskei Ala-Toon etelärinteet laskeutuvat syrteiksi kutsutuille ylätasangoille, joiden korkeus on 2 000–3 850 metriä. Niitä rajoittavat kaakossa Kakšaalvuoret, joiden korkein kohta on Žeŋiš tšokusu (7 439 metriä). Sen pohjoispuolella on Kan-Teŋirin massiivi (6 995 metriä).[3][4] Hyötykaivannaisiin kuuluvat Sary-Žazin altaan kulta, tina, kupari, lyijy, volframi, tantaali, niobium, molybdeeni ja muut metallit[1].
Alueen ilmasto on mantereinen. Ysyk-Kölin laakson keskilämpötila on tammikuussa –2:sta –5,7:ään ja heinäkuussa 16,9–17,5 astetta. Ylätasangoilla keskilämpötilat ovat tammikuussa –15:stä –16:een ja heinäkuussa 11–12 astetta. Vuotuinen sademäärä on laakson länsiosassa 100–200, itäosassa 400–500 ja ylätasangoilla noin 300 millimetriä. Vuorilla on paljon jäätiköitä, joista suurimmat ovat Eŋiltšekin ja Kaiyŋdyn jäätiköt Kan-Teŋirillä ja Petrovin jäätikkö Ak-Šyirakilla. Suurimmat joet ovat Žyrgalaŋ ja Tüp Ysyk-Kölin laaksossa, Tšüi sen luoteispuolella, Tarimin vesistöön kuuluva Sary-Žaz kaakossa sekä Narynin alkujoet lounaassa.[3][4]
Ysyk-Kölin laakson länsiosa on etupäässä aavikkoa ja puoliaavikkoa ja itäosa aroa. 2 100–3 200 metrin korkeudella on havumetsiä ja ylempänä alppiniittyjä. Eläinkuntaan kuuluvat ilves, karhu, mäyrä, kivinäätä, lumileopardi, aasianmetsäkauris, siperianvuohi ja argaali. Ysyk-Köljärvellä talvehtii paljon vesilintuja. Sen rannoilla on samanniminen luonnonpuisto.[3][4]
Hallinnollinen jako ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ysyk-Kölin alue on perustettu vuonna 1939, lakkautettu vuonna 1959 ja perustettu uudelleen vuonna 1970[1]. Se jakautuu hallinnollisesti Ak-Suun, Toŋin, Tüpin, Žeti-Ögüzin ja Ysyk-Kölin piireihin sekä Balyktšyn ja Karakolin kaupunkeihin. Kolmas kaupunki on Ysyk-Kölin piiriin kuuluva Tšolpon-Ata.[2]
Asutus on keskittynyt Ysyk-Kölin laaksoon ja varsinkin sen itäosaan[1]. Kaupunkiväestön osuus on 31,8 prosenttia[2]. Asukkaista oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 86,2 prosenttia kirgiisejä, 8,0 prosenttia venäläisiä ja 1,5 prosenttia kazakkeja[5].
Liikenne ja talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tärkein liikenneväylä on Biškekistä Balyktšyn kautta Karakoliin Ysyk-Kölin molemmin puolin kulkeva maantie. Siitä haarautuvat Tüpissä Kazakstaniin johtava maantie ja Barskoonissa yhteys ylätasangoille. Biškekistä johtaa rautatie Balyktšyyn. Karakolissa ja Tamtšyn kylän lähellä on lentoasemat. Ysyk-Kölillä on vesiliikennettä.[1]
Alueen pääelinkeinot ovat matkailu, teollisuus ja maatalous. Ysyk-Köl on miellyttävän ilmastonsa, hiekkarantojensa ja kivennäisvesilähteittensä ansiosta suosittu matkakohde. Järven ympärillä on parantoloita, lomakyliä, lastenleirejä sekä retkeilijöiden ja vuorikiipeilijöiden tukikohtia. Tärkeimmät teollisuuden alat ovat kullankaivu (Kumtorin kultakaivos) sekä elintarvikeiden, rehun, koneiden ja laitteiden, rakennustarvikkeiden ja polttoaineen tuotanto. Maatalous on erikoistunut viljan, perunan, hedelmien ja marjojen viljelyyn sekä karjanhoitoon (lampaita, nautakarjaa ja hevosia). Ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi on perustettu Karakolin vapaakauppa-alue.[1]
Kulttuuri ja nähtävyydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karakolissa toimii Ysyk-Kölin valtionyliopisto. Kulttuurilaitoksia ovat musiikki- ja draamateatteri, Karakolin historian ja maantieteen museo, Ysyk-Kölin historian ja kulttuurin suojelualueen museo, Ruh-Ordon kulttuurikeskus Tšolpon-Atassa ja Aalam-Ordon ulkomuseo Ysyk-Kölin etelärannalla. Alueella on useita arkeologisia kohteita, jotka kertovat paimentolaisten elämästä kivikaudelta lähtien sekä idän ja lännen välisen Silkkitien historiasta.[1]
Ysyk-Kölin järvimaisema.
Kolmen valtion rajavuoristoa Kirgisian suunnalta nähtynä.
Lampaiden paimentamista.
Aluehallinnon rakennus Karakolissa.
Moskeija Karakolissa.
Ortodoksikirkko Karakolissa.
.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 5 6 7 8 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 7-tom, s. 664–668. Biškek: Kyrgyz entsiklopedijasy bašky redaktsijasy, 2015. ISBN 978-9967-14-125-4
- 1 2 3 Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 8.4.2026.
- 1 2 3 4 Kyrgyz Sovet Entsiklopedijasy, tom 6, s. 498. Frunze: Kyrgyz Sovet Entsiklopedijasynyn bašky redaktsijasy, 1980.
- 1 2 3 Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 10, s. 544–555. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1972.
- ↑ Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Issyk-Kulskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 8.4.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ysyk-Kölin alue Wikimedia Commonsissa
