Siirry sisältöön

Ystävänpäivä

Muokkaa linkkejä
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee juhlapäivää. Vuoden 2010 elokuvasta Ystävänpäivä on erillinen artikkeli.
Ystävänpäiväkortti 1900-luvun alusta

Ystävänpäivä on useissa maissa 14. helmikuuta vietettävä juhla. Kansainvälisestä tavasta poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä. Ystävänpäivänä ystäviä muistetaan ystävänpäiväkorteilla tai muilla tervehdyksillä.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Usein väitetään, että ystävänpäivä on saanut alkunsa antiikin Rooman Lupercalia-juhlasta, jota vietettiin 15. helmikuuta.[2][3] Juhlalla kunnioitettiin Junoa, roomalaista naisten ja avioliiton jumalatarta, sekä Pania, luonnon jumalaa. Nuoret miehet kokoontuivat Palatinus-kukkulalla olevaan luolaan ja uhrasivat vuohia ja koiran. Juhlan jälkeen nuoret miehet kulkivat ympäriinsä vuohennahkoihin pukeutuneina ja läiskivät vastaantulijoita vuohennahkaisilla remmeillä. Sen uskottiin lisäävän hedelmällisyyttä.

Tämä teoria on toistettu usein ilman kunnollisia lähteitä. John W. Hales, joka kirjoitti perusteellisimman artikkelin ystävänpäivästä, on huomauttanut ettei Lupercaliaan koskaan kuulunut rakastavaisten parittamista [4] Ei ole myöskään olemassa historiallisia todisteita näitten juhlien yhteydestä toisiinsa.

On myös väitetty, että paavi Gelasius olisi määrännyt Valentinuksen päivän vieton vuonna 496, mutta sen on moderni legenda. [5]

Kristityillä juhla on ollut kahden Valentinus-nimisen kristityn pyhimyksen päivä, mutta ei tiedetä tarkkaan kumpaa Valentinusta on tarkoitettu. Toinen näistä henkilöistä oli roomalainen pappi ja toinen Ternin piispa. Päivä omistettiin Valentinukselle vuonna 350, ja nykyäänkin se on myös Valentinin nimipäivä. Valentinuksen muistopäivää ei kuitenkaan enää vietetä katolisessa kirkossa ja hänen nimeään ei ole enää katolisen kirkon pyhimyskalentereissa.[6][7]

Valentinuksen päivän vieton yhteys rakastavaisiin esiintyy ensi kerran kirjoitetuissa lähteissä vasta 900 vuotta myöhemmin 1300-luvulla Geoffrey Chaucer runossa "The Parlement of Foules"[8]

Viralliseksi juhlapäiväksi Valentinuksen päivä julistettiin Englannissa vuonna 1537. Etelä-Euroopassa arvellaan, että linnut valitsevat itselleen parin juuri Valentinuksen päivänä.[2]

1800-luvun alussa Valentinuksen perinne siirtyi Atlantin yli Yhdysvaltoihin. Siitä kasvoi nopeasti suuri kansanjuhla kortteineen ja lahjoineen.lähde? Samaan aikaan päivän vietto oli jo unohtunut monissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa on muun muassa tytöillä sellaisia uskomuksia, että ensimmäinen mies, joka kävelee heitä vastaan ystävänpäivänä, on Valentine, eli se heidän oikeansa. Lisäksi uskotaan, että ystävänpäivänä omenan halkaiseminen ja siementen lukumäärän laskeminen todistaa sen, kuinka monta lasta kyseinen tyttö saa.

Nykyisin yleinen tapa ystävänpäivisin on antaa lahjana makeisia. Näistä yleisiä ovat etenkin suklaat. Tapa antaa suklaata lahjana yleistyi 1800-luvun lopulla. Usein suklaata annettiin suklaarasioissa. Ystävänpäivään erityisesti liitetyn sydämenmuotoisen suklaarasian keksi tiettävästi englantilainen Richard Cadbury vuonna 1868. Monissa maissa makeisia antavat lahjana miehet naisille. Kuitenkin esimerkiksi Japanissa ystävänpäivänä 14. helmikuuta naisilla on tapana antaa makeisia lahjana miehille, kun taas miehet antavat vastaavia lahjoja maaliskuussa.[9]

Ystävänpäivä Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisestä Valentinuksen päivästä poiketen suomalainen ystävänpäivä on yleisemmin ystävien muistamisen, ei vain rakastavaisten juhlapäivä.[10] Ystävänpäivä ei ole yleinen vapaapäivä missään maassa, vaikka se on virallinen juhlapäivä anglikaanisessa kirkkokunnassa ja luterilaisessa kirkossa.[11]

Ystävänpäivää on Suomessa vietetty 1980-luvulta. Päivän tunnuksena tunnetaan kautta maailman punainen sydän. Suomessa sen huomasi ensimmäisenä Tampereen Sydänyhdistys, joka keksi 1980-luvun alussa yhdistää ”punaisten sydänten juhlan” varainhankintakampanjaansa. Seuraavaksi aiheesta kiinnostui valtakunnallinen Suomen Punainen Risti, joka painatti tamperelaisten ”Valentinus-korttien” pohjalta omat ystävänpäiväkortit, yleisön postitettaviksi tarkoitetut tervehdyskortit.[12] Vuonna 1993 Posti julkaisi ensimmäiset ystävänpäiväaiheiset postimerkit. Kalentereissa ystävänpäivä on ollut virallisesti vuodesta 1996, mutta se merkittiin erehdyksessä kalenteriin ilman virallista päätöstä jo vuosina 1990 ja 1991.[2] 1990-luvun alkupuolella ystävänpäivä ohitti Postin kampanjoinnin tuloksena äitienpäivän[13] ja 1990-luvun lopulla pääsiäisen nousten toiseksi suosituimmaksi tervehdyskorttien postittamisajankohdaksi joulukorttisesongin jälkeen[14][15].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  2. 1 2 3 Oja, Heikki: Aikakirja 2013, s. 183. Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2013. ISBN 952-10-3221-9 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 14.2.2015.
  3. ↑ Artikkeli ”Lupercalia” teoksessa Otavan iso Fokus. Osa 4, Kr–Mn. Otava, 1973. ISBN 951-1-00388-7
  4. ↑ Did Pope Gelasius create St Valentine's Day as a replacement for the Lupercalia? Roger Pearse. 21.2.2020. Viitattu 14.2.2026. (englanniksi)
  5. ↑ "...whose names are justly reverenced among men, but whose acts are known only to God" - a fake quote Roger Pearse. 17.1.2024. Viitattu 14.2.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Wer war der heilige Walentin? erzdioezese-wien.at. Viitattu 10. 5.2021. (saksaksi)
  7. ↑ Liturginen kalenteri katolinen.fi. Viitattu 12.5.2021.
  8. ↑ Mark Aldrich: Chaucer and Valentine’s Day The Gad About Town. 14.2.2017. Viitattu 14.2.2026. (englanniksi)
  9. ↑ Darra Goldstein: The Oxford companion to sugar and sweets, s. 761-762. Oxford University Press, 2015. ISBN 978-0-19-931339-6 (englanniksi)
  10. ↑ Parikka, Outi: Keskustele: Ystävänpäivä viralliseksi juhlapäiväksi? 13.2.2012. Yle Uutiset. Viitattu 14.2.2013.
  11. ↑ Elämyslahjat: Viisi faktaa ystävänpäivästä Elämyslahjojen virallinen blogi. 27.7.2022. Viitattu 27.7.2022.
  12. ↑ Paananen, Erkki: Valentinus-villitys löi säröjä tamperelaisiin ystävyyden juhliin. Helsingin Sanomat, 15.2.1987, s. 17. Näköislehti (maksullinen).
  13. ↑ Verkkola, Tuija: Ystäviä ja rakastajia. Helsingin Sanomat, 12.2.1993.
  14. ↑ Kärsivällisyyttä, ystävät. (Pääkirjoitus.) Helsingin Sanomat, 14.2.1987, s. 2. Näköislehti (maksullinen).
  15. ↑ Pääsiäiskortit postiin viimeistään tiistaina. Helsingin Sanomat, 23.3.1997, s. 5. Näköislehti (maksullinen).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ystävänpäivä&oldid=23909353”