Yrjö Hukkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Yrjö Armas Hukkinen (14. toukokuuta 1886 Kuhmoinen30. joulukuuta 1946 Helsingin maalaiskunta) oli suomalainen maataloustieteilijä, maatalous- ja metsätieteiden tohtori 1936. Hän tutki muun muassa ripsiäisiä.[1][2]

Yrjö Hukkinen pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan klassillisesta lyseosta ja valmistui 1912 filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopiston maanviljelystaloudellisesta tiedekunnasta. Hukkinen teki opintomatkoja Keski-Euroopan maihin, Skandinaviaan ja Viroon ja tutustui näillä matkoillaan eri maiden kasvinsuojelutoimlntaan ja -laitoksiin ja otti osaa kasvinsuojelukongresseihin.[3]

Hukkinen oli Suomen maanviljelystaloudellisen koelaitoksen entomologisen osaston assistenttina vuodesta 1912 ja Maatalouskoelaitoksessa tuhoeläinosaston ensimmäisenä assistenttina ja vuodesta 1928 osaston johtajana. Hän oli koelaitoksen edustajana maatalouden koetoiminnan maanviljelysvaliokunnassa 1924–1926. Hukkinen oli Maatalouskoelaitoksen tuhoeläinosaston johtaja ja professori 1937–1946. Hukkinen kirjoitti tieteellisten julkaisujen lisäksi kasvinsuojelualaan kuuluvista kysymyksistä aikakaus- ja sanomalehtiin sekä julkaisi pelto-, hedelmä- ja marjaviljelyksen tuholaisia käsitteleviä kirjoja ja kirjasia. Hän suunnitteli myös pölytysmenetelmän, joka sai tunnustusta ulkomaillakin.[3] [2]

Yrjö Hukkisen veli oli toimittaja Eino I. Hukkinen.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Huomioita peltokasviviljelystä rasittaneiden tuhohyönteisten esiintymisestä vuosina 1911 ja 1912. Suomen senaatti, Helsinki 1913
  • Marjalude : entomologiselta osastolta. Tiedonantoja maamiehille n:o 34. Suomen maanviljelystaloudellinen koelaitos, Helsinki 1915
  • Peltokasvien tuholaiset. WSOY 1920, 1928
  • Tärkeimmät peltokasviemme tuholaiset. WSOY 1920
  • Viljelyskasviemme tuhojen lisääntyminen viime aikoina. Porvoo 1923
  • Tiedonantoja viljelyskasveille vahingollisten eläinlajien esiintymisestä Pohjois-Suomessa. Maatalouskoelaitos, 1925. Sarja: Tieteellisiä julkaisuja / Maatalouskoelaitos; n:o 25
  • Tuholaisten torjunta hedelmä ja marjaviljelyksessä. 1, Tuholaistorjunnan opas, WSOY, 1933. Sarja: Tieto ja taito; 65
  • Tutkimuksia nurmipuntarpään (Alopecurus pratensis L.) siementuholaisista. 1, Chirothrips hamatus Tryb., puntarpääripsiäinen, Tekijä, 1936. (väitöskirja; julkaistu myös Maatalouden tutkimuskeskus, 1936. Sarjassa Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja, 0372-6282; n:o 81 )
  • 25. kertomus tuhoeläinten esiintymisestä Suomessa vuosina 1926 ja 1927 / Yrjö Hukkinen, Jaakko Listo ja Niilo A. Vappula. Maatalouden tutkimuskeskus], 1936. Sarja: Valtion maatalouskoetoiminnan julkaisuja, 0372-6282; n:o 82

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prof. Yrjö Hukkinen kuollut (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 2.1.1947, HS Aikakone. Viitattu 21.3.2018.
  2. a b Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 3, p. 899
  3. a b 50-vuotias, Ilta-Sanomat, 13.05.1936, nro 109, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.