Yrjö Hanste
| Yrjö Hanste | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. marraskuuta 1897 Jyväskylä |
| Kuollut | 16. huhtikuuta 1962 (64 vuotta) |
| Ammatti | Käkisalmen ja Kokkolan kaupunginvaltuustojen jäsen |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1919 – 1957 |
| Komentajuudet |
Kokkolan sotilaspiiri (1944-45),(1947-54) Pohjois-Suomen sotilaslääni (1945-47) Pohjanmaan sotilaslääni (1954-55) PE komentotoimisto (1955-57) |
| Taistelut ja sodat | Suomen vapaussota, Talvisota, Jatkosota |
| Sotilasarvo | Kenraalimajuri |
| Kunniamerkit |
SL komentajamerkki SVR ritariristi 1.lk Vapaudenristi sotilaallisilta ansioista rauhan aikana 2.lk Rautaristi |
Yrjö Johannes Hanste (vuoteen 1935 Hanstén) (15. marraskuuta 1897 Jyväskylä – 16. huhtikuuta 1962) oli suomalainen kenraalimajuri.
Hanste kirjoitti ylioppilaaksi Porvoon yhteiskoulusta 1917 ja opiskeli sitten Haminan Kadettikoulun 1. kadettikurssilla vuosina 1919–1920 sekä Sotakorkeakoulussa 1938–1939 (ye-upseeri 1942). Hän toimi joukkueenjohtajana ja komppanianpäällikkönä Käkisalmen läänin rykmentissä 1920–1921. Vuosina 1921–1930 hän palveli Savon jääkärirykmentissä eri tehtävissä ja komppanianpäällikkönä. Savon prikaatin aliupseerikoulua hän johti 1930–1933. Savon jääkäripataljoonaa Hanste komensi 1933–1934 sekä Savon jääkärirykmentin II pataljoonaa 1934–1936. Hän toimi 2. divisioonan esikunnassa 1. ye-upseerina 1936–1938. Karjalan Kaartin rykmentin II pataljoonaa Hanste komensi 1938–1939. Talvisodan sytyttyä hän komensi JR 4:n III pataljoonaa 1939–1940. I armeijakunnan esikuntapäällikkönä hän toimi 1940–1941. II armeijakunnan operatiivisen osaston päällikkönä hän palveli 1941–1942. Jalkaväkirykmentti 101:tä Hanste komensi 1942–1944 ja Jalkaväkirykmentti 12:ta 1944. Sodan jälkeen Hanste toimi muun muassa Kokkolan sotilaspiirin komentajana sekä Kokkolan kaupunginvaltuuston jäsenenä.[1]
Vuosina 1946–1947 Hanste oli pidätettynä 22 kuukautta niin sanotun asekätkentäjutun yhteydessä.[2]
Ylennykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reservin vänrikki 1918
- Vänrikki 1920
- Luutnantti 1920
- Kapteeni 1924
- Majuri 1930
- Everstiluutnantti 1940
- Eversti 1942
- Kenraalimajuri 1955[1]
Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1.lk Vapaudenristi sotilaallisista ansioista rauhan aikana
- Suomen Leijonan komentajamerkki
- 2.lk Vapaudenristi tammenlehvien kera
- 2.lk Vapaudenristi miekkojen kera
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki
- 2.lk Vapauden mitali
- Talvisodan muistomitali
- Jatkosodan muistomitali
- Vapaussodan muistomitali soljen kera
- Tampereen taistelujen muistomitali
- 2.lk Rautaristi
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b https://runeberg.org/kuka/1954/0180.html
- ↑ Kadettiupseerit 1920-1985, s. 130. Kadettikunta r.y., 1985. ISBN 951-99690-4-7.