Siirry sisältöön

Yoshua Bengio

Wikipediasta
Yoshua Bengio
Yoshua Bengio vuonna 2025.
Yoshua Bengio vuonna 2025.
Henkilötiedot
Syntynyt5. maaliskuuta 1964 (ikä 61)
Pariisi
Kansalaisuus kanadalainen
Ammatti tietojenkäsittelyopin professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot McGill-yliopisto (B.Sc. 1986; M.Sc. 1988, Ph.D. 1991)
Väitöstyön ohjaaja Renato De Mori
Instituutti Montrealin yliopisto
Oppilaat Ian Goodfellow
Tutkimusalue Syväoppiminen, tekoäly ja informatiikka
Palkinnot monia arvostettuja, mm. Turing-palkinto (2018)
Aiheesta muualla
yoshuabengio.org

Yoshua Bengio (s. 5. maaliskuuta 1964 Pariisi) on kanadalainen tietojenkäsittelytieteilijä, joka työskentelee Montrealin yliopiston professorina. Bengio on tekoälyn huippuasiantuntija. Hänelle myönnettiin vuonna 2018 Turing-palkinto yhdessä kahden muun tieteilijän kanssa saavutuksistaan neuroverkkojen syväoppimisen parissa.[1][2]

Bengio on sittemmin kertonut olevansa hyvin huolissaan tekoälyn edistymisestä ja erityisesti laajojen kielimallien kyvykkyydestä.[3][4] Hänen mukaansa tekoäly on edennyt GPT-5:n myötä vuonna 2025 jo niin pitkälle, että se voisi tuhota koko ihmiskunnan. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi kehittämällä tappavia taudinaiheuttajia.[4]

Bengio opiskeli kanadalaisessa McGill-yliopistossa ensin tietotekniikkaa (BSc, 1986) ja sitten tietojenkäsittelytiedettä (M.Sc. 1988, Ph.D. 1991).[1] Hänen englanninkielinen väitöskirjatutkimuksensa käsitteli neuroverkkoihin pohjautuvia oppivia järjestelmiä, erityisesti puhutun kielen foneemien tunnistamiseksi. Työ oli otsikoitu Artificial neural networks and their application to sequence recognition.[5] Hän oli postdoc-tutkijana Yhdysvalloissa ensin MIT:n Aivotutkimuksen ja kognitiotieteiden laitoksella (1991–1992), sitten Bell Labsissa oppimisen ja näkemisen algoritmien parissa (1992–1993).[1]

Bengio rekrytoitiin Montrealin yliopistoon professorin urapolulle vuonna 1993. Varsinaiseksi professoriksi hän eteni vuonna 2002.[1] Bengio perusti vuonna 1993 Montrealin yliopistoon LISA-tutkimuslaboratorion (ransk. Laboratoire d'Informatique des Systèmes d'Apprentissage), jossa hän yhdessä kollegoittensa kanssa tutki koneoppimista.[6] Montrealin englanninkielisen McGill-yliopiston tietojenkäsittelyopin Reasoning and Learning -laboratorio perustettiin seuraavalla vuosikymmenellä, ja yliopistojen välille luotiin yhteistyötä. Yhteistyön seurauksena muodostettiin MILA (Montrealin oppivien algoritmien instituutti), joka on laajentumisten myötä nykynimeltään Quebecin tekoälyinstituutti. Se oli lukuvuonna 2022–2023 noin 1 400:n tekoälyä kehittävän asiantuntijan muodostama organisaatio.[7] Bengio työskenteli MILA-instituutin tieteellisenä johtajana kevääseen 2025 saakka.[8]

Bengio on ollut erittäin tuottelias ja poikkeuksellisen paljon viitattu tieteentekijä, joka on ohjannut monia kymmeniä maisteri- ja väitöskirjatöitä sekä postdoc-opintoja. Joulukuussa 2022 hänen julkaisuluettelossaan oli yli 460 tieteellistä julkaisua, oppikirjaa tai kirjanosaa.[2] Syksyyn 2025 mennessä Bengio oli noussut maailman viitatuimmaksi tieteentekijäksi kautta aikain, kaikki tieteenalat huomioiden.[4] Marraskuussa 2025 tiedelehti Nature raportoi Bengiosta tulleen maailman ensimmäinen ihminen, johon oli viitattu Google Scholarin mukaan miljoona kertaa.[9] Bergion kotiyliopisto uutisoi miljoonan tieteellisen viittauksen ylittymisestä jo lokakuun puolella.[10]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Yoshua Bengio acm.org. 2018. Viitattu 13.10.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b Yoshua Bengio - Profile (myös CV) yoshuabengio.org. Viitattu 13.10.2025. (englanniksi)
  3. ↑ Eleanor Pringle: One of A.I.’s 3 ‘godfathers’ says he has regrets over his life’s work. ‘You could say I feel lost’ fortune.com. 31.5.2023. Viitattu 13.10.2025. (englanniksi)
  4. ↑ a b c Stephen Witt: The A.I. Prompt That Could End the World (tilaajille) The New York Times, nytimes.com. 10.10.2025. Viitattu 13.10.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Yoshua Bengio: Artificial neural networks and their application to sequence recognition (väitöskirja, saatavissa kokotekstinä (pdf)) escholarship.mcgill.ca. 1991. McGill-yliopisto, mcgill.ca. Viitattu 13.11.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Laboratoire d'Informatique des Systèmes d'Apprentissage Montrealin yliopisto, umontreal.ca. Viitattu 13.11.2025. (ranskaksi)
  7. ↑ About Mila mila.quebec. Viitattu 13.11.2025. (englanniksi)
  8. ↑ Transition in Mila's Scientific Direction: Yoshua Bengio Becomes Scientific Advisor and Laurent Charlin Appointed Interim Scientific Director mila.quebec. 28.3.2025. Viitattu 13.11.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Davide Castelvecchi: ‘Godfather of AI’ becomes first person to hit one million citations Nature, nature.com. 12.11.2025. Viitattu 13.11.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Yoshua Bengio reaches 1 million citations on Google Scholar Montrealin yliopisto, umontreal.ca. 24.10.2025. Viitattu 13.11.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yoshua_Bengio&oldid=23681836”