Yli vuorten

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yli vuorten
După dealuri
Elokuvan Yli vuorten elokuvajuliste.
Elokuvan Yli vuorten elokuvajuliste.
Ohjaaja Cristian Mungiu
Käsikirjoittaja Cristian Mungiu
Tatiana Niculescu-Bran
Tuottaja Cristian Mungiu
Kuvaaja Oleg Mutu
Leikkaaja Mircea Olteanu
Lavastaja Calin Papura
Mihaela Poenaru
Pääosat Cosmina Stratan
Cristina Flutur
Valeriu Andriuta
Valmistustiedot
Valmistusmaa Romania
Tuotantoyhtiö Mobra Films
Ensi-ilta Romania 19. toukokuuta 2012
Kesto 152 minuuttia
Alkuperäiskieli romania
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Yli vuorten (romaniaksi După dealuri) on Cristian Mungiun ohjaama vuonna 2012 ilmestynyt romanialainen draamaelokuva. Elokuva seuraa kahden nuoren naisen elämää ortodoksisessa luostarissa. Elokuva sai ensi-iltansa vuoden 2012 Cannesin elokuvajuhlilla. Yli vuorten palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta ja sen pääosien esittäjät parhaasta naispääosasta.[1]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva pohjautuu kahteen romanialaisen toimittajan Tatiana Niculescu Branin tietokirjaan. Kirjoissa kuvataan todellista tapahtumaa, kun nuori nunna kuoli luostarissa Moldovan ja Romanian rajaseudun vuoristossa. Luostarin muut asukkaat yrittivät häätää hänestä kuvittelemaansa riivaajaa. Mungiu näki kirjoihin perustuvan teatteriesityksen ja kiinnostui aiheesta. Hän valitsi elokuvan papin rooliin luottonäyttelijänsä Valeriu Andriuţăn, joka oli näytellyt myös hänen kahdessa edellisessä elokuvassaan. Kahta naispääosaa esittävät Cosmina Stratan ja Cristina Flutur, joilla oli vain vähän aiempaa kokemusta elokuvanäyttelemisestä.[2]

Mungiun edellisen elokuvan, Cannesissa pääpalkinnon voittaneen aborttidraaman 4 kuukautta, 3 viikkoa, 2 päivää tavoin elokuvallinen tyyli on minimalistinen. Elokuvassa ei ole musiikkia. Otot ovat pitkiä ja kamera usein liikkumaton. Katsojalla on aikaa valita mitä hän valitsee kuvasta katsottavaksi. Mungiu ei tyrkytä näkökulmia.[3][4]

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi nuorta naista, Alina ja Voichiţa ovat tunteneet toisensa yhdessä orpokodissa viettämästään lapsuudesta saakka. Heillä on ollut suhde. Alina on lähtenyt 18-vuotiaana Saksaan, Voichiţa puolestaan luostariin nunnaksi. Alina palaa takaisin luostariin ja yrittää saada Voichiţaa lähtemään kanssaan Saksaan. Käy ilmi, että Alinan työ Saksassa ei ehkä ole ollut pelkkää tarjoilua. Voichiţa on kuitenkin aidosti omistautunut jumalalle nunnaluostarissa, jota johtaa karismaattinen pappi. Alinan mieli järkkyy ja hänet viedään sairaalaan, josta hänet lähetetään takaisin luostariin. Luostarissa Alinaa vaivaavat riivaajat yritetään häätää. Alina kuolee.[3]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Cosmina Stratan  … Voichiţa  
 Cristina Flutur  … Alina  
 Valeriu Andriuţă  … pappi  
 Dana Tapalagă  … abbedissa  
 Cătălina Harabagiu  … Antonia  
 Gina Ţandură  … nunna Iustina  
 Vica Agache  … nunna Elisabeta  
 Nora Covali  … nunna Pahomia  
 Dionisie Vitcu  … Valerică  

Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Cristian Mungiu ja näyttelijät Cannesissa 2012.

Elokuva sai ensi-iltansa vuoden 2012 Cannesin elokuvajuhlilla. Yli vuorten palkittiin parhaasta käsikirjoituksesta ja sen pääosien esittäjät Cosmina Stratan ja Cristina Flutur parhaasta naispääosasta.[5] Kotimaassaan elokuva herätti voimakasta kritiikkiä. Sen kuvaa Romaniasta pidettiin liian lohduttomana. Erityisesti Romanian ortodoksinen kirkko kritisoi Mungiun elokuvan kuvausta uskonnosta.[6] Mungiu itse on kertonut, että hänen elokuviaan ei juurikaan esitetä Romaniassa.[4]

Kansainväliset kriitikot pääosin kiittivät elokuvaa, mutta se herätti myös keskustelua.[7][8] The Guardian -lehden Peter Bradhawn mielestä elokuva oli kiehtova ja järkyttävä.[3] New York Timesin Larry Rotherin mielestä elokuva on kuvaus ihmisistä alkukantaisen uskonnon ja Ceaușescun jälkeisen ajan bysanttilaisen byrokratian välissä. Hän kuitenkin myös muistutti Mungiun itsensä todenneen, että elokuva ei ole vain kuvaus Romaniasta tai uskonnosta vaan myös universaalimmasta ilmiöstä.[2]

Suomessa Ilta-Sanomien Tarmo Poussu, Turun Sanomien Tapani Maskula ja Keskisuomalaisen Jarmo Maskula pitivät elokuvaa jälleen yhtenä osoituksena siitä, että 2000-luvulla Romanian elokuvan uusi aalto on ollut Euroopan parasta nykyelokuvaa.[9][10][11] Helsingin Sanomien arviossaan Anu Silfverberg piti elokuvaa vahvana tragediana rakkaudesta ja välinpitämättömyydestä.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Itäkannas, Lauri: Yli vuorten yle.fi. 13.01.2016. Yle. Viitattu 21.10.2020.
  2. a b Rohter, Larry: Sacrifice at the Altar of Intolerance (Published 2013) www.nytimes.com. 1.3.2013. The New York Times. Viitattu 21.10.2020. (englanniksi)
  3. a b c Bradshaw, Peter: Cannes 2012: Beyond the Hills – review www.theguardian.com. 20.5.2012. The Guardian. Viitattu 21.10.2020. (englanniksi)
  4. a b Brooks, Xan: 'Beyond the Hills has no obvious villains': Cristian Mungiu www.theguardian.com. 7.3.2013. The Guardian. Viitattu 21.10.2020. (englanniksi)
  5. In competition – Feature films - Dupa Dealuri www.festival-cannes.com. 2012. Cannes Film Festival. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
  6. Pop, Doru: Beyond the Hills: Offscreen Cinema www.criterion.com. 21.5.2018. The Criterion Collection. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
  7. Beyond the Hills www.rottentomatoes.com. Rotten Tomatoes. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
  8. Beyond the hills www.metacritic.com. Metacritic. Viitattu 12.11.2020. (englanniksi)
  9. Poussu, Tarmo: Yli vuorten - lue IS:n arvio elokuvasta www.is.fi. 12.4.2013. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.10.2020.
  10. Maskula, Tapani: Luostarin kahleet ts.fi. 12.4.2013. Turun Sanomat. Viitattu 21.10.2020.
  11. Valkola, Jarmo: Yli vuorten www.ksml.fi. 31.5.2013. Keskisuomalainen. Viitattu 21.10.2020.
  12. Silfverberg, Anu: Arvio | Paha kytee Cristian Mungiun vahvassa murhenäytelmässä Yli vuorten www.hs.fi. 11.4.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2020.