Yhtenäiskoulu (Helsinki)
| Yhtenäiskoulu | |
|---|---|
| Helsingin yhtenäiskoulu (1977 asti) | |
 Yhtenäiskoulun oppilaita kaikilta 12:lta luokka-asteelta syksyllä 1995. |
|
| Sijainti | Käpylä, Helsinki |
| Tyyppi | peruskoulu |
| Perustettu | 1956 (nykyisessä rakennuksessa 1962) |
| Lakkautettu | Lukio (siirtyi Alppilaan vuonna 2014) |
| Rehtori | Peruskoulu: Sari Sola |
| Luokat | 1–9 |
| Oppilaita | n. 350 |
| Verkkosivut | |
Yhtenäiskoulu on Helsingin Käpylässä sijaitseva yhtenäiskoulu, jossa ennen toimivat kaikki luokat ala-asteen ensimmäisestä lukioon, kaikki samassa rakennuksessa, kunnes lukio siirtyi Alppilaan vuonna 2014. Opettajat opettavat yli luokkarajojen. Peruskoulun rehtorina toimii Sari Sola ja lukion rehtorina toimi Sari Tiitta. Peruskoulussa on noin 250 oppilasta ja lukiossa oli noin 160 opiskelijaa. Molemmat ovat Helsingin mittakaavassa suhteellisen pieniä.
Helsingin kaupungin opetusvirasto ja opetustoimen johtaja yrittivät lakkauttaa koulun keväällä 2007, mutta poliittisessa päätöksenteossa Helsingin kouluverkon karsiminen jäi esitettyä pienemmäksi eikä koskenut Yhtenäiskoulua.
Koulun vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhtenäiskoulun perustaminen sai 1950-luvulla alkunsa epävirallisen yhdistyksen Urania-piirin puitteissa[1], kun seuran jäsenten lapset alkoivat tulla kouluikään ja silloiset koulut eivät olleet jäsenten mielestä sellaisia, joihin he lapsensa haluaisivat opintielle laittaa. Koulun perustajat, rehtori Touko Voutilainen ja muut Urania-piiriläiset, eivät hyväksyneet silloista rinnakkaiskoulujärjestelmää, jossa oppilaat neljän vuoden kansakoulun jälkeen erotettiin varallisuuden ja pääsykokeissa pärjäämisen perusteella niihin, jotka pääsivät yliopistoon johtavaan maksulliseen oppikouluun ja niihin, jotka jatkoivat maksuttomassa kansakoulussa ja jatkoivat mahdollisesti ammatillisessa koulutuksessa. He halusivat kehittää suomalaista koulujärjestelmää myöhemmin Britanniassa yleistyneen comprehensive schoolin eli kaikille oppilaille yhteisen, yleissivistävän yhtenäiskoulun suuntaan. Helsingin yhtenäiskoulua ylläpitämään perustettiin Yhtenäiskouluyhdistys ry ja koulu alkoi toimia syksyllä 1956[1], jolloin koulun aloitti 51 oppilasta, ensimmäinen ja toinen luokka.
Koulu toimi aluksi Vuorikatu 17:ssa NMKY:n tiloissa, sitten Helsingin ortodoksisen seurakunnan omistamassa vanhassa koulurakennuksessa Mannerheimintien ja Lönnrotinkadun kulmassa ja tämän jälkeen Oulunkylän vanhassa puisessa kansakoulurakennuksessa, kunnes syksyllä 1962 oli koulun oman rakennuksen ensimmäinen vaihe Käpylän Louhentiellä valmis[1]. Vaalean koulurakennuksen on suunnitellut Keijo Petäjä vaimonsa Marjan kanssa. Koulurakennuksen toinen, lukioluokat käsittävä vaihe valmistui vuonna 1965. Yhtenäiskoulun ensimmäiset ylioppilaat saivat lakkinsa vuonna 1967.
Yhtenäiskoulussa korostettiin luovuuskasvatusta, korkeaa yleissivistystä, ja kulttuuria ylläpitävän arvopohjan luomista, "oppimisen oppimista", kuten Yhtenäiskoulun tehtävän kiteytti koulun pitkäaikainen vararehtori Simo Sivenius. Siellä kehitettiin lukuisia opetukseen liittyviä kokeiluja, mm. englannin kielen varhaisopetus aloitettiin jo ensimmäisellä luokalla ja matematiikan opetukseen kehitettiin uusia menetelmiä. Myöhempiä kokeiluhankkeita olivat mm. tavoiteoppimiskokeilu ja tiedollisen kasvatuksen formaaliset tavoitteet (FOTA) -kokeilu. Arvostelussa Yhtenäiskoulussa luovuttiin perinteisestä numeroarvostelusta, ja oppilaat saivat kunkin periodin opintosuorituksista sanallisen arvosanan (erinomainen, hyvä, tyydyttävä tai välttävä). Jos kurssia ei ollut suorittanut hyväksytysti, arvosana oli kertaus, jolloin kurssin saattoi suorittaa vielä periodin jälkeen pidettävässä kertauskokeessa.
"Yhtenäiskoulun keskeinen olemus oli tietysti aivan uudenlainen opetus. Sen ydin ei ehkä ollut ensisijaisen keskeisesti pedagoginen, vaan ennemminkin itse opetettavan asian sisällön uudelleenarviointi. Käytännön pedagogiikka seurasi siinä ohella, ja sai monia ulottuvuuksia joita nykyään sovelletaan varsin yleisesti - ja toisia, joita soisi edes jonkun vielä soveltavan. Käsitykseni mukaan Yhtenäiskoulun alkuvaiheiden opetus oli huikeaa; opettajat olivat paitsi alojensa syvällisiä ja uutta luovia asiantuntijoita, myös melkoisia polyhistoreita. Useimmat pystyivät paikkaamaan toistensa opetusta ainakin vähän aikaa. Minäkin opetin tarvittaessa monia aineita matematiikasta uskontoon ja tyttöjen voimisteluun...," kertoo Yhtenäiskoulun alkuvaiheista koulun pitkäaikainen musiikin opettaja Kari Rydman.
Yhtenäiskoulussa uskottiin ihmisen oppimiskykyyn ja korostettiin, että oppilaita ei voi jakaa lahjakkaisiin ja lahjattomiin, koska kaikilla ihmisillä on samanlainen järki; he vain osaavat käyttää järkeään eri tavalla ja erilaisiin tarkoituksiin. Yhtenäiskoulun tavoitteena oli saada mahdollisimman moni oppilas suorittamaan koulun oppimäärän, missä koulu historiansa aikana onkin saavuttanut hyviä tuloksia.
Muun muassa Yhtenäiskoulussa saatujen kokemusten pohjalta koko Suomen koulujärjestelmässä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskoulujärjestelmään, kun 1970-luvulla vanhat kansa- ja oppikoulut korvattiin kaikille oppilaille yhteisellä yhdeksänvuotisella yleissivistävällä peruskoululla.
Yhtenäiskouluyhdistys oli perustanut myös Käpylän iltaoppikoulun, joka aloitti uudessa rakennuksessa Helsingin yhtenäiskoulun kanssa yhteisen taipaleen Käpylässä. Helsingin yhtenäiskoulu oli siis yksityinen koulu aina vuoteen 1977 asti, jolloin pääkaupunkikin siirtyi peruskoulujärjestelmään. Koulu kiinteistöineen luovutettiin kaupungille ja iltakoululle perustettiin oma kannatusyhdistys, joka vuokrasi tilat iltakoululle. Iltakoulu siirtyi myöhemmin tilan ahtauden takia Arkadian yhteislyseon tiloihin Töölöön. Kun Helsingin yhtenäiskoulu tuli osaksi kunnallista koululaitosta, sen nimi aiottiin muuttaa sijaintikallionsa mukaan Louhenkallion ala-asteeksi, yläasteeksi ja lukioksi. Oppilaiden vanhempien ja koulun opettajien yhteinen kampanjointi sai viranomaiset suostumaan kompromissiin: Helsingin yhtenäiskoulusta tuli Yhtenäiskoulu.
Vuonna 1988 Helsingin kaupunki aikoi osana pienten lukioiden lakkautusohjelmaa lopettaa myös Yhtenäiskoulun lukioasteen toiminnan. Kaupunginvaltuusto kuitenkin edellytti, että kaupungin tulee neuvotella koulun tulevaisuudesta opetusministeriön kanssa, ja kun opetusministeriö päätti koulun FOTA-kokeilun rahoittamisesta, lakkautuspäätös peruttiin kesällä 1990. Myös vuonna 2007 opetusvirasto esitti Yhtenäiskoulun lakkauttamista osana kaupungin kouluverkon supistusohjelmaa, mutta tälläkin kertaa kaupunginvaltuusto torjui esityksen.
Yhtenäiskoulussa toteutettiin alusta saakka periodi- eli jaksojärjestelmää, jota koulun ensimmäinen rehtori Touko Voutilainen oli kokeillut Sysmän yhteiskoulussa lukuvuonna 1950–1951 ollessaan siellä rehtorina. Periodijärjestelmän pohjalta kehitettiin luokaton järjestelmä, joka aloitettiin Käpylän iltaoppikoulussa syksyllä 1970 ja on sen jälkeen laajentunut koko maahan myös päivälukioihin. Yhtenäiskoulussa suoritetut muutkin kokeilut ovat vaikuttaneet suuresti koko Suomen koululaitokseen.
Nylon Beatin ensimmäinen musiikkivideo, Teflon Love, on kuvattu Yhtenäiskoulussa. Kari Rydman kirjoitti kappaleen Niin kaunis on maa koulumatkalla auton alle jääneen oppilaan muistoksi.
Yhtenäiskoulun entisten oppilaiden ja työntekijöiden yhdistys on Yhtenäiskoulun kasvatit ry.
Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
30. marraskuuta 2009 asti koko koululla oli sama rehtori.
|
Peruskoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Tunnettuja yhtenäiskoululaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opettajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|